Switch to full style
Sanojen ja nimien alkuperä
Lähetä vastaus

Re: Sukunimet

14 Heinä 2017 21:52

Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
Iiro R kirjoitti:Sikäli tarina voisi olla uskottava, että nykyisen Turkin alueella on ollut mm. Lydia (vrt. Lyydiläiset) mikään geenivertailu ei tosin taida näyttää yhteyksiä.
Tässä mennään nyt jo aika lailla Äijäkupittaa-alueelle.

Myös kannattaa esim. huomata, että persialaiset olivat tunnetusti alun perin hevoskansaa, ja ratsastaessa tarvitaan hyvä pakaratuntuma, josta seuraakin uusi mullistava etymologia…: PDT_Armataz_01_29

PDT_Armataz_01_14

Joo, aina kannattaa ensin tutustua tieteellisiin lähteisiin. Sitten vasta, jos niissä ei selitetä asiaa, voi pohtia, osuisiko joku epätieteilijä vahingossa lähelle maalia. (99 % tapauksissa ei osu.)


Eiköhän se ollut minun suunnaltani hieman vitsinä heitettykin. Olisi kaiketi pitänyt laittaa siihen myös, että Turkista löytyy lisäksi hattivattien alkumuoto, vain muumit ovat yhä kateissa. PDT_Armataz_01_14

Re: Sukunimet

23 Kesä 2018 12:36

Onko tietoa mistä sukunimi Rotkus on peräisin? En ainakaan nettitutkimuksilla löytänyt tietoa.

Sitten toinen Suomessa ei kovin yleinen nimi, Edman. Netistä löytyi mm. tietoa, että nimellä taustaa Britannian anglo-saksisessa kulttuurissa.
Nimeä käytössä myös Ruotsissa ja Usa:ssa.
Onko tietoa mitä kautta nimi on kulkeutunut Suomeen? Tosin, Länsi-Suomessa on paljon nimiä, mitkä joku on vain ottanut käyttöön jossain vaiheessa ilman, että olisivat alunperin mitään sukua jonkun nimen omaaville.

Re: Sukunimet

23 Kesä 2018 17:32

Ed=vala eli Valamies voisi olla yksi selitys nimen takana, siis skandinaavista alkuperää.

Rotkus voisi olla latinalaistettu versio (+us, +ius) jostakin nimestä, mutta mikä olisi alkuperäinen? Rotko? Usein esim. papisto muodosti nimensä kotipaikasta latinalaistettuna, Savonius, Cajanius, tms. toisinaan taas vanhasta sukunimestä muodostettiin latinalaiselta kuulostava.

Re: Sukunimet

29 Kesä 2018 08:17

Iiro R kirjoitti:Ed=vala eli Valamies voisi olla yksi selitys nimen takana, siis skandinaavista alkuperää.

Rotkus voisi olla latinalaistettu versio (+us, +ius) jostakin nimestä, mutta mikä olisi alkuperäinen? Rotko? Usein esim. papisto muodosti nimensä kotipaikasta latinalaistettuna, Savonius, Cajanius, tms. toisinaan taas vanhasta sukunimestä muodostettiin latinalaiselta kuulostava.


Varmaan mahdollisempaa, että Edman nimi tullut suomeen skandinavian kautta eikä brittien kautta.

Rotkuksesta löysin netistä tietoa, että joidenkin nimi on ollut alunperin Rotcherus ja siitä tullut Rotkus. Ja sitten muodostettu ilmeisesti versio myös jonkun etunimestä Rotger > Rotkerinpoika ja sitä kautta Rotkus.
https://www.genealogia.fi/genos-old/31/31_19.htm

Re: Sukunimet

29 Kesä 2018 08:33

Voisin kuvitella että nimen Edman taustalla on sana ed "niemi, kannas" tms. vrt.

"-ed/-eda

-ed betyder "passage mellan eller utmed vatten"

Exempel på ortnamn med efterledet -ed/-eda

Dals Långed
Hamneda"

https://sv.wikipedia.org/wiki/Svenska_ortnamnsefterled

http://runeberg.org/svetym/0202.html

Ehkä siis: niemellä tai kannaksella asuja tms.?

Re: Sukunimet

29 Kesä 2018 12:36

Kinaporin kalifi kirjoitti:Voisin kuvitella että nimen Edman taustalla on sana ed "niemi, kannas" tms. vrt.

"-ed/-eda

-ed betyder "passage mellan eller utmed vatten"

Exempel på ortnamn med efterledet -ed/-eda

Dals Långed
Hamneda"

https://sv.wikipedia.org/wiki/Svenska_ortnamnsefterled

http://runeberg.org/svetym/0202.html

Ehkä siis: niemellä tai kannaksella asuja tms.?


Muuten hyvä mutta kun tuo näyttää päätteeltä, eli ei siis aloita sanaa kuten nimessä Edman, vs Maned.

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

29 Kesä 2018 12:57

Jaska kirjoitti:Itse pidän uskottavana tämänkin muinaisnimen alasaksalaista alkuperää: Lüdeke, Lüdicke --> Lyytikkä --> Lyytikäinen. Se sopii siis samaan sarjaan kuin Hartwik, Harteke --> Hartikka --> Hartikainen jne. Sukunimistössämme on säilynyt monia tällaisia viimeistään keskiajalla lainattuja alasaksalaisia miehennimiä.


Mikäs helvetin muoti-ilmiö tuo sitten oli että suomalaiset jätkät keskiajalla nimettiin samaan muottiin alasaksalaisten kanssa?

Re: Sukunimet

29 Kesä 2018 13:05

Iiro R kirjoitti:Muuten hyvä mutta kun tuo näyttää päätteeltä, eli ei siis aloita sanaa kuten nimessä Edman, vs Maned.

Päätteeltä? Kysehän on ihan vain sanasta, vrt. suomen "niemi". Sana voi esiintyä myös ihan yksinään, vrt. paikannimet tyyppiä Edet.

Re: Sukunimet

29 Kesä 2018 13:10

Kyllä mä olen tullut yhä enenevissä määrin siihen loppupäätelmään että suomalaiset on aivan tolkuttoman lahopäistä sakkia. Lainataan ja tempoillaan sinne ja tänne, ja missään ei pysytä. Niin.

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

29 Kesä 2018 13:34

tenku kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Itse pidän uskottavana tämänkin muinaisnimen alasaksalaista alkuperää: Lüdeke, Lüdicke --> Lyytikkä --> Lyytikäinen. Se sopii siis samaan sarjaan kuin Hartwik, Harteke --> Hartikka --> Hartikainen jne. Sukunimistössämme on säilynyt monia tällaisia viimeistään keskiajalla lainattuja alasaksalaisia miehennimiä.


Mikäs helvetin muoti-ilmiö tuo sitten oli että suomalaiset jätkät keskiajalla nimettiin samaan muottiin alasaksalaisten kanssa?

Nimet seuraavat aina muotia: keskiajalla lainattiin rikkaiden hansakauppiaiden nimiä, 1800-luvulla venäläisiä "keisarillisia" nimiä, nykyään Kauniiden & rohkeiden nimiä. PDT_Armataz_01_01

Jopa vanhin tunnettu nimityyppimme, rautakautinen kaksiosainen (esim. Kaukomieli, Ihalempi jne.) lienee lainattu germaanisesta mallista: Harjawaldaz (> Harald, Harold) jne.

tenku kirjoitti:Kyllä mä olen tullut yhä enenevissä määrin siihen loppupäätelmään että suomalaiset on aivan tolkuttoman lahopäistä sakkia. Lainataan ja tempoillaan sinne ja tänne, ja missään ei pysytä. Niin.

Näinhän se on. Kansa ei jaksa ottaa asioista selvää, äänestää samoja pässejä kuin aina ennenkin, ja silti odottaa erilaista politiikkaa...

Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)

01 Heinä 2018 11:58

Jaska kirjoitti:
tenku kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Itse pidän uskottavana tämänkin muinaisnimen alasaksalaista alkuperää: Lüdeke, Lüdicke --> Lyytikkä --> Lyytikäinen. Se sopii siis samaan sarjaan kuin Hartwik, Harteke --> Hartikka --> Hartikainen jne. Sukunimistössämme on säilynyt monia tällaisia viimeistään keskiajalla lainattuja alasaksalaisia miehennimiä.


Mikäs helvetin muoti-ilmiö tuo sitten oli että suomalaiset jätkät keskiajalla nimettiin samaan muottiin alasaksalaisten kanssa?

Nimet seuraavat aina muotia: keskiajalla lainattiin rikkaiden hansakauppiaiden nimiä, 1800-luvulla venäläisiä "keisarillisia" nimiä, nykyään Kauniiden & rohkeiden nimiä. PDT_Armataz_01_01

Jopa vanhin tunnettu nimityyppimme, rautakautinen kaksiosainen (esim. Kaukomieli, Ihalempi jne.) lienee lainattu germaanisesta mallista: Harjawaldaz (> Harald, Harold) jne.

tenku kirjoitti:Kyllä mä olen tullut yhä enenevissä määrin siihen loppupäätelmään että suomalaiset on aivan tolkuttoman lahopäistä sakkia. Lainataan ja tempoillaan sinne ja tänne, ja missään ei pysytä. Niin.

Näinhän se on. Kansa ei jaksa ottaa asioista selvää, äänestää samoja pässejä kuin aina ennenkin, ja silti odottaa erilaista politiikkaa...


Vain Kaunarit kestää lamat ja buumit. Tosin kukaan ei sitä katso. Politiikka toimii samalla tavalla, höynäytys toimii, koska politiikka on meillä Suomessa yhtä vakava asia kuin ennen uskonto. Media ja intelligentsia ei tunne poliittista satiiria muiden kuin yhdysvaltalaisen presidentin kohdalla. Poliittisen korrektiuden kotimaa tuottaa poliittisesti epäkorrektimmat johtavat, jotka tämän lasikaton rikottuaan pystyvät johtamaan kansaa sarjakuvarepliikeillä.

Re: Sukunimet

27 Tammi 2019 00:10

Toisessa ketjussa (Turenki ym.) tuli esille se, että suomalaiset vanhat pappissukujen nimet - ja usein muutkin säätyläisnimet, mutta pappissuvuista muoti näyttäisi alkaneen - on muodostettu enimmäkseen paikannimien perusteella. Tämä oli yleinen tyyli aina 1500-luvulta asti. Esim. Aejmelaeus (Äimälä), Lithovius (Littoinen), Raumannus, Sumelius (Sumiainen) jne. Toinen tapa muodostaa nimi oli: Lohtander (Lohtaja), Polviander (Euran Köylypolvi), Palander (Suolahti, lat. palus = suo) jne. Joskus päädyttiin vekslaamaan kahden vaihtoehdon välillä: Silander/Silanius.

Suomalaistamisaallossa monet näistä sitten suomensivat nimensä eli esim. Lohtaja ja Suolahti.

Re: Sukunimet

27 Tammi 2019 22:17

Hämeen_hitain kirjoitti:Toisessa ketjussa (Turenki ym.) tuli esille se, että suomalaiset vanhat pappissukujen nimet - ja usein muutkin säätyläisnimet, mutta pappissuvuista muoti näyttäisi alkaneen - on muodostettu enimmäkseen paikannimien perusteella. Tämä oli yleinen tyyli aina 1500-luvulta asti. Esim. Aejmelaeus (Äimälä), Lithovius (Littoinen), Raumannus, Sumelius (Sumiainen) jne. Toinen tapa muodostaa nimi oli: Lohtander (Lohtaja), Polviander (Euran Köylypolvi), Palander (Suolahti, lat. palus = suo) jne. Joskus päädyttiin vekslaamaan kahden vaihtoehdon välillä: Silander/Silanius.

Suomalaistamisaallossa monet näistä sitten suomensivat nimensä eli esim. Lohtaja ja Suolahti.


Ja osa näistä suomennetuista nimistä oli ihan alkujaankin sukujuuriltaan ulkomaalaisia. Nimi saatettiin kääntää suomeksi mutta myös näkyy sukuja joissa veljekset ottivat aivan eri sukunimiä. Suomalaistetut sukunimet saattoivat vain kuulostaa ääntämykseltään hieman alkuperäisen kaltaisilta vaikka merkitys muuttui täysin.
Paikannimissä voi myös olla vaikeaa sanoa kumpi oli ensin, skandinaavis-germaaninen vaiko suomalais-saamelainen paikannimi, useinhan paikat saivat nimensä ensimmäisten pysyvien asujien mukaan ja ne ensimmäiset saattoivat hyvin olla vaikkapa skotteja jotka saivat erämaapalstan palkinnoksi sotilaspalveluistaan Ruotsin kruunulle.
Ulkomaisten nimen käyttö ei siis aina ole mikään muoti-ilmiö vaan toisinaan kertovat sukujen alkuperästä.

Suomea on aina asutettu useasta eri suunnasta - lahopäitä lukuunottamatta kukaan ei ole sikissyt suoraan kannonjuuresta.

Re: Sukunimet

28 Tammi 2019 06:47

Iiro R kirjoitti:
Hämeen_hitain kirjoitti:Toisessa ketjussa (Turenki ym.) tuli esille se, että suomalaiset vanhat pappissukujen nimet - ja usein muutkin säätyläisnimet, mutta pappissuvuista muoti näyttäisi alkaneen - on muodostettu enimmäkseen paikannimien perusteella. Tämä oli yleinen tyyli aina 1500-luvulta asti. Esim. Aejmelaeus (Äimälä), Lithovius (Littoinen), Raumannus, Sumelius (Sumiainen) jne. Toinen tapa muodostaa nimi oli: Lohtander (Lohtaja), Polviander (Euran Köylypolvi), Palander (Suolahti, lat. palus = suo) jne. Joskus päädyttiin vekslaamaan kahden vaihtoehdon välillä: Silander/Silanius.

Suomalaistamisaallossa monet näistä sitten suomensivat nimensä eli esim. Lohtaja ja Suolahti.


Ja osa näistä suomennetuista nimistä oli ihan alkujaankin sukujuuriltaan ulkomaalaisia. Nimi saatettiin kääntää suomeksi mutta myös näkyy sukuja joissa veljekset ottivat aivan eri sukunimiä. Suomalaistetut sukunimet saattoivat vain kuulostaa ääntämykseltään hieman alkuperäisen kaltaisilta vaikka merkitys muuttui täysin.


Tästä on muistaakseni esimerkkinä ainakin Reenpää - Rehbinder.

Paikannimissä voi myös olla vaikeaa sanoa kumpi oli ensin, skandinaavis-germaaninen vaiko suomalais-saamelainen paikannimi, useinhan paikat saivat nimensä ensimmäisten pysyvien asujien mukaan ja ne ensimmäiset saattoivat hyvin olla vaikkapa skotteja jotka saivat erämaapalstan palkinnoksi sotilaspalveluistaan Ruotsin kruunulle.
Ulkomaisten nimen käyttö ei siis aina ole mikään muoti-ilmiö vaan toisinaan kertovat sukujen alkuperästä.


Niin, siis tuo kertomani ajan nimimuoti nimenomaan oli muodostaa sukunimi kotipaikkakunnan mukaan ja ensin niin tekivät pappissuvut ja sen jälkeen muutkin siten, että suosituimmat päätteet olivat ensin -us ja sitten -der. Osa -der-päätteisistä on Ruotsista, mutta -us-päätteisistä omien havaintojeni mukaan vain harva. Ruotsissa nimittäin oli usein tapana muodostaa pappisnimi nimestä ja patronyymistä latinaksi eli esim. Johan Magnussonista tuli Johannes Magni.

Yksi kiinnostava ryhmä ovat sotilasnimet, jotka esi-isän palveluksen muistona ovat ruotsinkielisiä, vaikka esi-isä tai suku ei olisi koskaan ollut ruotsinkielinen.

Re: Sukunimet

28 Tammi 2019 12:54

"Tästä on muistaakseni esimerkkinä ainakin Reenpää - Rehbinder"

Käsittääkseni ei Rehbinderit ole mitään suomentaneet, tai ainakaan
ei ole missään vaiheessa aateliskalenteriin tällaista merkitty.

Renqvistiä on kyllä suomennettu Reenpääksi mutten tiedä olisi jotain muutakin.

Re: Sukunimet

28 Tammi 2019 17:42

Eräs esimerkki pappissukujen nimen muodostumisesta on Stranius. Suku on alkuisin Rantala-talosta, josta ruotsinnoksen ja latinalaisen päätteen kautta saatu nimet Strandenius > Stranius.

Re: Sukunimet

28 Tammi 2019 20:59

Renqvist nimen otti ensiksi käyttöön Ilomantsilainen talonpojan poika Heikki Kukkonen josta sittemmin tuli pappi ja herätysjohtaja. Sitten kun nimiä alettiin suomentamaan, niin ei palattu nimeen Kukkonen vaan nimeksi tuli Reenpää. Tuttu nimi lähinnä syntymäpaikkansa takia.

Re: Sukunimet

03 Helmi 2019 14:19

puu kirjoitti:Renqvistiä on kyllä suomennettu Reenpääksi mutten tiedä olisi jotain muutakin.


Muistin väärin, pahoittelut. Keksin myös, miksi muistin asian väärin: eräissä "vanhan ajan" muistelmissa on kohta, jossa juhlan viettoon saapuu yhtä aikaa huomattavan monta reellistä Rehbindereitä...
Lähetä vastaus