14 Heinä 2017 21:52
Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Tässä mennään nyt jo aika lailla Äijäkupittaa-alueelle.Iiro R kirjoitti:Sikäli tarina voisi olla uskottava, että nykyisen Turkin alueella on ollut mm. Lydia (vrt. Lyydiläiset) mikään geenivertailu ei tosin taida näyttää yhteyksiä.
Myös kannattaa esim. huomata, että persialaiset olivat tunnetusti alun perin hevoskansaa, ja ratsastaessa tarvitaan hyvä pakaratuntuma, josta seuraakin uusi mullistava etymologia…:
![]()
Joo, aina kannattaa ensin tutustua tieteellisiin lähteisiin. Sitten vasta, jos niissä ei selitetä asiaa, voi pohtia, osuisiko joku epätieteilijä vahingossa lähelle maalia. (99 % tapauksissa ei osu.)
23 Kesä 2018 12:36
23 Kesä 2018 17:32
29 Kesä 2018 08:17
Iiro R kirjoitti:Ed=vala eli Valamies voisi olla yksi selitys nimen takana, siis skandinaavista alkuperää.
Rotkus voisi olla latinalaistettu versio (+us, +ius) jostakin nimestä, mutta mikä olisi alkuperäinen? Rotko? Usein esim. papisto muodosti nimensä kotipaikasta latinalaistettuna, Savonius, Cajanius, tms. toisinaan taas vanhasta sukunimestä muodostettiin latinalaiselta kuulostava.
29 Kesä 2018 08:33
29 Kesä 2018 12:36
Kinaporin kalifi kirjoitti:Voisin kuvitella että nimen Edman taustalla on sana ed "niemi, kannas" tms. vrt.
"-ed/-eda
-ed betyder "passage mellan eller utmed vatten"
Exempel på ortnamn med efterledet -ed/-eda
Dals Långed
Hamneda"
https://sv.wikipedia.org/wiki/Svenska_ortnamnsefterled
http://runeberg.org/svetym/0202.html
Ehkä siis: niemellä tai kannaksella asuja tms.?
29 Kesä 2018 12:57
Jaska kirjoitti:Itse pidän uskottavana tämänkin muinaisnimen alasaksalaista alkuperää: Lüdeke, Lüdicke --> Lyytikkä --> Lyytikäinen. Se sopii siis samaan sarjaan kuin Hartwik, Harteke --> Hartikka --> Hartikainen jne. Sukunimistössämme on säilynyt monia tällaisia viimeistään keskiajalla lainattuja alasaksalaisia miehennimiä.
29 Kesä 2018 13:05
Iiro R kirjoitti:Muuten hyvä mutta kun tuo näyttää päätteeltä, eli ei siis aloita sanaa kuten nimessä Edman, vs Maned.
29 Kesä 2018 13:10
29 Kesä 2018 13:34
tenku kirjoitti:Jaska kirjoitti:Itse pidän uskottavana tämänkin muinaisnimen alasaksalaista alkuperää: Lüdeke, Lüdicke --> Lyytikkä --> Lyytikäinen. Se sopii siis samaan sarjaan kuin Hartwik, Harteke --> Hartikka --> Hartikainen jne. Sukunimistössämme on säilynyt monia tällaisia viimeistään keskiajalla lainattuja alasaksalaisia miehennimiä.
Mikäs helvetin muoti-ilmiö tuo sitten oli että suomalaiset jätkät keskiajalla nimettiin samaan muottiin alasaksalaisten kanssa?
tenku kirjoitti:Kyllä mä olen tullut yhä enenevissä määrin siihen loppupäätelmään että suomalaiset on aivan tolkuttoman lahopäistä sakkia. Lainataan ja tempoillaan sinne ja tänne, ja missään ei pysytä. Niin.
01 Heinä 2018 11:58
Jaska kirjoitti:tenku kirjoitti:Jaska kirjoitti:Itse pidän uskottavana tämänkin muinaisnimen alasaksalaista alkuperää: Lüdeke, Lüdicke --> Lyytikkä --> Lyytikäinen. Se sopii siis samaan sarjaan kuin Hartwik, Harteke --> Hartikka --> Hartikainen jne. Sukunimistössämme on säilynyt monia tällaisia viimeistään keskiajalla lainattuja alasaksalaisia miehennimiä.
Mikäs helvetin muoti-ilmiö tuo sitten oli että suomalaiset jätkät keskiajalla nimettiin samaan muottiin alasaksalaisten kanssa?
Nimet seuraavat aina muotia: keskiajalla lainattiin rikkaiden hansakauppiaiden nimiä, 1800-luvulla venäläisiä "keisarillisia" nimiä, nykyään Kauniiden & rohkeiden nimiä.![]()
Jopa vanhin tunnettu nimityyppimme, rautakautinen kaksiosainen (esim. Kaukomieli, Ihalempi jne.) lienee lainattu germaanisesta mallista: Harjawaldaz (> Harald, Harold) jne.tenku kirjoitti:Kyllä mä olen tullut yhä enenevissä määrin siihen loppupäätelmään että suomalaiset on aivan tolkuttoman lahopäistä sakkia. Lainataan ja tempoillaan sinne ja tänne, ja missään ei pysytä. Niin.
Näinhän se on. Kansa ei jaksa ottaa asioista selvää, äänestää samoja pässejä kuin aina ennenkin, ja silti odottaa erilaista politiikkaa...
27 Tammi 2019 00:10
27 Tammi 2019 22:17
Hämeen_hitain kirjoitti:Toisessa ketjussa (Turenki ym.) tuli esille se, että suomalaiset vanhat pappissukujen nimet - ja usein muutkin säätyläisnimet, mutta pappissuvuista muoti näyttäisi alkaneen - on muodostettu enimmäkseen paikannimien perusteella. Tämä oli yleinen tyyli aina 1500-luvulta asti. Esim. Aejmelaeus (Äimälä), Lithovius (Littoinen), Raumannus, Sumelius (Sumiainen) jne. Toinen tapa muodostaa nimi oli: Lohtander (Lohtaja), Polviander (Euran Köylypolvi), Palander (Suolahti, lat. palus = suo) jne. Joskus päädyttiin vekslaamaan kahden vaihtoehdon välillä: Silander/Silanius.
Suomalaistamisaallossa monet näistä sitten suomensivat nimensä eli esim. Lohtaja ja Suolahti.
28 Tammi 2019 06:47
Iiro R kirjoitti:Hämeen_hitain kirjoitti:Toisessa ketjussa (Turenki ym.) tuli esille se, että suomalaiset vanhat pappissukujen nimet - ja usein muutkin säätyläisnimet, mutta pappissuvuista muoti näyttäisi alkaneen - on muodostettu enimmäkseen paikannimien perusteella. Tämä oli yleinen tyyli aina 1500-luvulta asti. Esim. Aejmelaeus (Äimälä), Lithovius (Littoinen), Raumannus, Sumelius (Sumiainen) jne. Toinen tapa muodostaa nimi oli: Lohtander (Lohtaja), Polviander (Euran Köylypolvi), Palander (Suolahti, lat. palus = suo) jne. Joskus päädyttiin vekslaamaan kahden vaihtoehdon välillä: Silander/Silanius.
Suomalaistamisaallossa monet näistä sitten suomensivat nimensä eli esim. Lohtaja ja Suolahti.
Ja osa näistä suomennetuista nimistä oli ihan alkujaankin sukujuuriltaan ulkomaalaisia. Nimi saatettiin kääntää suomeksi mutta myös näkyy sukuja joissa veljekset ottivat aivan eri sukunimiä. Suomalaistetut sukunimet saattoivat vain kuulostaa ääntämykseltään hieman alkuperäisen kaltaisilta vaikka merkitys muuttui täysin.
Paikannimissä voi myös olla vaikeaa sanoa kumpi oli ensin, skandinaavis-germaaninen vaiko suomalais-saamelainen paikannimi, useinhan paikat saivat nimensä ensimmäisten pysyvien asujien mukaan ja ne ensimmäiset saattoivat hyvin olla vaikkapa skotteja jotka saivat erämaapalstan palkinnoksi sotilaspalveluistaan Ruotsin kruunulle.
Ulkomaisten nimen käyttö ei siis aina ole mikään muoti-ilmiö vaan toisinaan kertovat sukujen alkuperästä.
28 Tammi 2019 12:54
28 Tammi 2019 17:42
28 Tammi 2019 20:59
03 Helmi 2019 14:19
puu kirjoitti:Renqvistiä on kyllä suomennettu Reenpääksi mutten tiedä olisi jotain muutakin.