Switch to full style
Sanojen ja nimien alkuperä
Lähetä vastaus

Aikio: U *wiksi 'kanava'

28 Heinä 2017 22:43

Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies

Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'

Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

28 Heinä 2017 23:17

Jaska kirjoitti:Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies

Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'

Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.

Mielenkiintoinen havainto Aikiolta, hieman hämmästyttää ettei hän ole huomioinut Rahkosen 2013 julkaistua väitöskirjaa tässä vuoden 2015 työssään, vrt:"The word does not appear to have reflexes in branches other than Permic and Mansi." Sanahan on kuitenkin välittynyt myös Suomen alueelle saamelais-merjalaisten-murteiden pohjalta.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

28 Heinä 2017 23:42

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies

Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'

Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.

Mielenkiintoinen havainto Aikiolta, hieman hämmästyttää ettei hän ole huomioinut Rahkosen 2013 julkaistua väitöskirjaa tässä vuoden 2015 työssään, vrt:"The word does not appear to have reflexes in branches other than Permic and Mansi." Sanahan on kuitenkin välittynyt myös Suomen alueelle saamelais-merjalaisten-murteiden pohjalta.

Ehkä hän katsoi, ettei niistä saa mitään lisäantia etymologialle, kun substraattikielten äännekehitys ei ole vielä selvillä. Etymologioita todistellessa vain säännöllisillä äännesuhteilla on merkitystä. Se olisi siis väkisinkin jäänyt vain maininnan tasolle, tosin olisihan se vahvistanut että sanassa oli juuri ks- eikä sk-yhtymä.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

28 Heinä 2017 23:53

Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies

Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'

Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.

Mielenkiintoinen havainto Aikiolta, hieman hämmästyttää ettei hän ole huomioinut Rahkosen 2013 julkaistua väitöskirjaa tässä vuoden 2015 työssään, vrt:"The word does not appear to have reflexes in branches other than Permic and Mansi." Sanahan on kuitenkin välittynyt myös Suomen alueelle saamelais-merjalaisten-murteiden pohjalta.

Ehkä hän katsoi, ettei niistä saa mitään lisäantia etymologialle, kun substraattikielten äännekehitys ei ole vielä selvillä. Etymologioita todistellessa vain säännöllisillä äännesuhteilla on merkitystä. Se olisi siis väkisinkin jäänyt vain maininnan tasolle, tosin olisihan se vahvistanut että sanassa oli juuri ks- eikä sk-yhtymä.

Ehkä, ihmettelen silti maininnan puutetta. Frog ja Saarikivi tosin epäilivät Rahkosen aineistoa De situ linguarum-kirjoituksessaan, ehkä Aikio oli asian suhteen myös mietteliäs.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

29 Heinä 2017 01:14

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Ehkä hän katsoi, ettei niistä saa mitään lisäantia etymologialle, kun substraattikielten äännekehitys ei ole vielä selvillä. Etymologioita todistellessa vain säännöllisillä äännesuhteilla on merkitystä. Se olisi siis väkisinkin jäänyt vain maininnan tasolle, tosin olisihan se vahvistanut että sanassa oli juuri ks- eikä sk-yhtymä.

Ehkä, ihmettelen silti maininnan puutetta. Frog ja Saarikivi tosin epäilivät Rahkosen aineistoa De situ linguarum-kirjoituksessaan, ehkä Aikio oli asian suhteen myös mietteliäs.

Ensinmainitut lähinnä epäilivät tshuudien tulkitsemista etniseksi ryhmäksi yleisnimityksen sijaan. Muuten he eivät näytä kyseenalaistavan Rahkosta.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

29 Heinä 2017 09:36

*Viksi-nimet rönsyilevät (myös Suomen alueella), ne voisivat esim. ehkä jakautua merja-muroma-saame-alueella i- ja e-linjoihin, esim. :

- Vuoksen Suvanto: Viiksanlahti < "Viiksajoenlahti"
- Kuhmo Vieksinjoki
- muromalaisalueella kaupunki Viksa Oka-joen vieressä, siis Выкса, paikan viiksa-jokia vosivat olla kaupungin järvien väliset joet, vrt. paikan järvien nimet "Verhneviksunskij prud ja Prud Nizhnij, "Viksan ylälampi" ja ""Alalampi"

- Pello Veksajoki
- mm. Asikkala Vä(ä?)ksyjoki, olisiko tässäkin taustalla veksa-nimi?
- merjalaisalueella Rostovin Nerojärven laskujoki Veksa, siis Векса

Hieman vaikea arvioida, onko tämä i vs. e-kehitys satunnaista vai onko tässä takana jokin murrekehitys, vrt. myös tämä epäilemäni o>ö vs. tässä mahdollinen e>ä?

P.S. kokeillaanpa toimiiko tässä Yandexin linkki, ahaa toimii, tässä esimerkkinä siis Rostovin Veksa:

https://yandex.ru/maps/?ll=39.513633%2C ... 2C0.026076

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

29 Heinä 2017 11:52

Jaska kirjoitti:Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies

Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'

Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.

Mielenkiintoista!

Kun mietitään saameen ja imsuun johtaneita kielilinjoja, niin emme tiedä missä vaiheessa tämä sana on jäänyt käytöstä pois. Sanalla on voitu johonkin kenties myöhäiseenkin ajankohtaan saakka nimetä paikkoja. Tällaisiakin voisi kartalta etsiä.

Voisitko Jaska rekonstuoida, miten kantauralin sana olisi kehittynyt saamen ja imsun/suomen kehityslinjoissa.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

29 Heinä 2017 17:21

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies

Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'

Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.

Mielenkiintoista!

Kun mietitään saameen ja imsuun johtaneita kielilinjoja, niin emme tiedä missä vaiheessa tämä sana on jäänyt käytöstä pois. Sanalla on voitu johonkin kenties myöhäiseenkin ajankohtaan saakka nimetä paikkoja. Tällaisiakin voisi kartalta etsiä.

Voisitko Jaska rekonstuoida, miten kantauralin sana olisi kehittynyt saamen ja imsun/suomen kehityslinjoissa.

Joo, ihme ettei tullut vielä omaan mieleeni.
Suomessa sana olisi **viksi, ellei vokaaliaines olisi mystisesti pidentynyt kuten joskus käy: **viiksi. (Kuten vaahto, hyypiö ja jokunen vastaava epäsäännöllinen pidentymätapaus.)

Kantasaamessa sana olisi **vëksë ja edelleen pohjoissaamessa **vaksa ja inarinsaamessa **voksâ.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

29 Heinä 2017 18:08

Alavieska ja Ylivieska lienevät saamelaispohjaisia sanoja, joissa saame vieskaan on liitetty Pohjanmaalla normaali joen sijaintipaikkaliite.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

29 Heinä 2017 19:05

Sigfrid kirjoitti:Alavieska ja Ylivieska lienevät saamelaispohjaisia sanoja, joissa saame vieskaan on liitetty Pohjanmaalla normaali joen sijaintipaikkaliite.

Netistä löytyy tällainen selitys:
"Vieska tarkoittaa poron talvella kaivamaa jäkäläkuoppaa."
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/ark ... dc9c61bb51

Álgu-tietokannasta en kuitenkaan onnistu löytämään mitään tuohon sopivaa saamen sanaa.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

29 Heinä 2017 23:14

Kinaporin kalifi kirjoitti:*Viksi-nimet rönsyilevät (myös Suomen alueella), ne voisivat esim. ehkä jakautua merja-muroma-saame-alueella i- ja e-linjoihin, esim. :

- Vuoksen Suvanto: Viiksanlahti < "Viiksajoenlahti"
- Kuhmo Vieksinjoki
- muromalaisalueella kaupunki Viksa Oka-joen vieressä, siis Выкса, paikan viiksa-jokia vosivat olla kaupungin järvien väliset joet, vrt. paikan järvien nimet "Verhneviksunskij prud ja Prud Nizhnij, "Viksan ylälampi" ja ""Alalampi"

- Pello Veksajoki
- mm. Asikkala Vä(ä?)ksyjoki, olisiko tässäkin taustalla veksa-nimi?
- merjalaisalueella Rostovin Nerojärven laskujoki Veksa, siis Векса

Hieman vaikea arvioida, onko tämä i vs. e-kehitys satunnaista vai onko tässä takana jokin murrekehitys, vrt. myös tämä epäilemäni o>ö vs. tässä mahdollinen e>ä?

Kovin selvää alueellista jakaumaa ei i- ja e-asuilla näytä olevan...

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

30 Heinä 2017 08:22

Jaska kirjoitti:Joo, ihme ettei tullut vielä omaan mieleeni.
Suomessa sana olisi **viksi, ellei vokaaliaines olisi mystisesti pidentynyt kuten joskus käy: **viiksi. (Kuten vaahto, hyypiö ja jokunen vastaava epäsäännöllinen pidentymätapaus.)

Kantasaamessa sana olisi **vëksë ja edelleen pohjoissaamessa **vaksa ja inarinsaamessa **voksâ.

Viiksi vastaa suoraan Suvannon Viiksanlahtea, viitaten ilmeisesti viereiseen Suvannon vanhaan laskujoenpätkään. Mutta, miten tämä ë lausutaan, miten taas vëksë?

Liittyen i- ja e muotoihin, en minäkään näe niissä mitään levikkisäännöllisyyttä. Ilmeisesti ihan vain vokaali-iloittelua.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

30 Heinä 2017 16:09

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Joo, ihme ettei tullut vielä omaan mieleeni.
Suomessa sana olisi **viksi, ellei vokaaliaines olisi mystisesti pidentynyt kuten joskus käy: **viiksi. (Kuten vaahto, hyypiö ja jokunen vastaava epäsäännöllinen pidentymätapaus.)

Kantasaamessa sana olisi **vëksë ja edelleen pohjoissaamessa **vaksa ja inarinsaamessa **voksâ.

Viiksi vastaa suoraan Suvannon Viiksanlahtea, viitaten ilmeisesti viereiseen Suvannon vanhaan laskujoenpätkään. Mutta, miten tämä ë lausutaan, miten taas vëksë?

Tuo on "tietokonemerkki", eli ë = e̮ eli taka-e, eli suunnilleen kuten viron õ ja vähän alempana kuin venäjän ы.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

30 Heinä 2017 20:25

Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Joo, ihme ettei tullut vielä omaan mieleeni.
Suomessa sana olisi **viksi, ellei vokaaliaines olisi mystisesti pidentynyt kuten joskus käy: **viiksi. (Kuten vaahto, hyypiö ja jokunen vastaava epäsäännöllinen pidentymätapaus.)

Kantasaamessa sana olisi **vëksë ja edelleen pohjoissaamessa **vaksa ja inarinsaamessa **voksâ.

Viiksi vastaa suoraan Suvannon Viiksanlahtea, viitaten ilmeisesti viereiseen Suvannon vanhaan laskujoenpätkään. Mutta, miten tämä ë lausutaan, miten taas vëksë?

Tuo on "tietokonemerkki", eli ë = e̮ eli taka-e, eli suunnilleen kuten viron õ ja vähän alempana kuin venäjän ы.

Siis jotain ö:n kaltaista? jöö, vähän kuin toinen venäjän e-äänteistä l. jee?

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

30 Heinä 2017 21:02

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Tuo on "tietokonemerkki", eli ë = e̮ eli taka-e, eli suunnilleen kuten viron õ ja vähän alempana kuin venäjän ы.

Siis jotain ö:n kaltaista? jöö, vähän kuin toinen venäjän e-äänteistä l. jee?

Ei oikeastaan. PDT_Armataz_01_01
Siis keskivokaali, takainen illabiaalivokaali. Tuolla sivun alhaalla on ääntämisnäyte:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/29/aakkoset

Artikulatorisesti voi hahmottaa neljän tolpan avulla. Jos otetaan vain keskikorkeat vokaalit, niin:

etu taka
e --- ë illabiaalinen
ö --- o labiaalinen

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

30 Heinä 2017 21:13

Jaska kirjoitti:Tuolla sivun alhaalla on ääntämisnäyte:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/29/aakkoset

Hyvä ja havainnollinen linkki, siis ö.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

30 Heinä 2017 21:18

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Tuolla sivun alhaalla on ääntämisnäyte:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/29/aakkoset

Hyvä ja havainnollinen linkki, siis ö.

Haha! PDT_Armataz_01_14
Tässä olet äidinkielesi äännejärjestelmän vanki: aivosi pyrkivät sijoittamaan vieraan äänteen johonkin tuttuun lokeroon. Suomalaiset yleensäkin hahmottavat viron õ:n juuri ö:nä. (Siitä tuleekin mieleen, että saariviron muutos *ë > ö voisi johtua suomalaisesta substraatista.) Kuitenkin õ ja ö ovat suorastaan vastakkaisia äänteitä artikulatorisesti: ensimmäinen on takainen ja illabiaalinen, toinen etinen ja labiaalinen. Akustisesti eli formanttirakenteeltaan äänteet sen sijaan sijoittuvat aika lähekkäin, äänneavaruuden keskelle. Kalevi Wiikillä on aiheesta hyvä tutkimus.

Mutta lisäämällä yhden "tolpan" suomen äänteiden lisäksi tuota vierasta äännettä voi opetella hahmottamaan erillisenä. Kolmiulotteinen vokaalikehikko löytyy graduni alusta:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=2

Valitettavasti siihen ei ole merkitty ë:n sijaintia, mutta se olisi se tyhjä tolppa, jonka juuressa on a.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

30 Heinä 2017 22:32

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Mielenkiintoista!

Kun mietitään saameen ja imsuun johtaneita kielilinjoja, niin emme tiedä missä vaiheessa tämä sana on jäänyt käytöstä pois. Sanalla on voitu johonkin kenties myöhäiseenkin ajankohtaan saakka nimetä paikkoja. Tällaisiakin voisi kartalta etsiä.

Voisitko Jaska rekonstuoida, miten kantauralin sana olisi kehittynyt saamen ja imsun/suomen kehityslinjoissa.

Joo, ihme ettei tullut vielä omaan mieleeni.
Suomessa sana olisi **viksi, ellei vokaaliaines olisi mystisesti pidentynyt kuten joskus käy: **viiksi. (Kuten vaahto, hyypiö ja jokunen vastaava epäsäännöllinen pidentymätapaus.)

Kantasaamessa sana olisi **vëksë ja edelleen pohjoissaamessa **vaksa ja inarinsaamessa **voksâ.

Suomen kartalta en löytänyt viksejä. Viiksiä oli muutama. Sopivin on Rovaniemellä lyhyt välijoki Viiks-oja, joka laskee Viiksjärvestä, ja yhtyy toisesta järvestä tulevaan lyhyeen Sinettäjokeen, joka laskee suureen ja mahtavaan Ounasjokeen. Toinen ehdokas on Kuhmossa Viiksimonjoki, joka ei kovin välijokityyppinen ole, mutta se tulee Viiksimonjärvestä, johon laskeva Takajoki olisi aivan tyypillinen välijoki. Eli jos se olisi aluksi antanut nimen järvelle. Kolmas Juukassa Viikslampi ei ole ollenkaan välijokityyppinen edes laskuojaltaan, mutta vieressä Kalihvin esiin tuoma Mölö ja Kannas. Jos nämä liittyvät aiheeseen, niin sijaintinsa puolesta sopisivat olemaan itämurteiden tuomia sanoja. Elleivät sitten pahoja väännöksiä saamen välijoki-sanasta tai siitä tehtyjä etymologisia nativisaatioita. Kattavassa selvityksessä pitäisi tietysti tutkia alueet Venäjän Karjalasta Viroon, kun vanhoja imsusanoja etsitään.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

30 Heinä 2017 22:46

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Mielenkiintoista!

Kun mietitään saameen ja imsuun johtaneita kielilinjoja, niin emme tiedä missä vaiheessa tämä sana on jäänyt käytöstä pois. Sanalla on voitu johonkin kenties myöhäiseenkin ajankohtaan saakka nimetä paikkoja. Tällaisiakin voisi kartalta etsiä.

Voisitko Jaska rekonstuoida, miten kantauralin sana olisi kehittynyt saamen ja imsun/suomen kehityslinjoissa.

Joo, ihme ettei tullut vielä omaan mieleeni.
Suomessa sana olisi **viksi, ellei vokaaliaines olisi mystisesti pidentynyt kuten joskus käy: **viiksi. (Kuten vaahto, hyypiö ja jokunen vastaava epäsäännöllinen pidentymätapaus.)

Kantasaamessa sana olisi **vëksë ja edelleen pohjoissaamessa **vaksa ja inarinsaamessa **voksâ.

Suomen kartalta en löytänyt viksejä. Viiksiä oli muutama. Sopivin on Rovaniemellä lyhyt välijoki Viiks-oja, joka laskee Viiksjärvestä, ja yhtyy toisesta järvestä tulevaan lyhyeen Sinettäjokeen, joka laskee suureen ja mahtavaan Ounasjokeen. Toinen ehdokas on Kuhmossa Viiksimonjoki, joka ei kovin välijokityyppinen ole, mutta se tulee Viiksimonjärvestä, johon laskeva Takajoki olisi aivan tyypillinen välijoki. Eli jos se olisi aluksi antanut nimen järvelle. Kolmas Juukassa Viikslampi ei ole ollenkaan välijokityyppinen edes laskuojaltaan, mutta vieressä Kalihvin esiin tuoma Mölö ja Kannas. Jos nämä liittyvät aiheeseen, niin sijaintinsa puolesta sopisivat olemaan itämurteiden tuomia sanoja. Elleivät sitten pahoja väännöksiä saamen välijoki-sanasta tai siitä tehtyjä etymologisia nativisaatioita. Kattavassa selvityksessä pitäisi tietysti tutkia alueet Venäjän Karjalasta Viroon, kun vanhoja imsusanoja etsitään.

Mielenkiintoisia löytöjä!
Sikäli kuin sanaa ei tunneta mistään itämerensuomalaisesta kielestä, sitä ei voine suomalaisten piikkiin panna. Silloin Viiksi-joet pitänee liittää johonkin x-kielen tyyppiseen. Jos noissa kielissä vokaalien pituusoppositio olisi kadonnut kuten esim. mordvassa, niin niiden puolipidentynyt ääntämys olisi saattanut tuottaa suomenkielisille pitkävokaalisen muodon. Samaa ilmiötä tunnetaan myös mm. slaavilaisissa lainasanoissa: kaatiot, räähkä jne. ovat kai lähtökielessä lyhytvokaalisia [paitsi jos tosi vanhoja?] (joskin kai painollisia).

Viks-/Viiks-vaihtelu paikannimistössä selittyisi siis suomenkielisten horjuntana lähtökielen vokaalin hahmottamisessa. Myös Vuoht- ja Vieks-nimielementit on hahmotettu pitkävokaalisina, vaikka rinnalla tavataan ainakin Voht-muotoa.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

30 Heinä 2017 22:56

Jaska kirjoitti:Sikäli kuin sanaa ei tunneta mistään itämerensuomalaisesta kielestä, sitä ei voine suomalaisten piikkiin panna. Silloin Viiksi-joet pitänee liittää johonkin x-kielen tyyppiseen.

Eikös sen pitänyt olla X-kielessä vähän muussa muodossa, ja tämä viiksimuoto oli saman kantasanan imsuversio? Sehän tässä oli ajatuksena, että kartalta etsitään mahdollista imsuun saakka säilynyttä, mutta tytärkielistä sittemmin unhoittunutta sanaa.
Lähetä vastaus