Sivu 4/4

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

ViestiLähetetty: 11 Tammi 2018 20:44
Kirjoittaja jouko
Jaska kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Alavieska ja Ylivieska lienevät saamelaispohjaisia sanoja, joissa saame vieskaan on liitetty Pohjanmaalla normaali joen sijaintipaikkaliite.

Netistä löytyy tällainen selitys:
"Vieska tarkoittaa poron talvella kaivamaa jäkäläkuoppaa."
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/ark ... dc9c61bb51

Álgu-tietokannasta en kuitenkaan onnistu löytämään mitään tuohon sopivaa saamen sanaa.


Inarinsaamen sanakirjassa (Olthuis):
http://www.samediggi.fi/index.php?optio ... ng=finnish
vies'kâ vieskâ kyhmy
vies'kâ vieskâ nystyrä
vieš'kâđ vieškâm viäš'ká kompuroida (väsymyksestä t. uupumuksesta)
vies'ki vieski kaivuualueen eli kiekerön kolkka

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

ViestiLähetetty: 19 Huhti 2018 17:15
Kirjoittaja Florian Geyer
aikalainen kirjoitti: Kattavassa selvityksessä pitäisi tietysti tutkia alueet Venäjän Karjalasta Viroon, kun vanhoja imsusanoja etsitään.


Kuva
Venäjää englannin kautta translitteroituna.

Vieksijoki ulottuu kaiketi Suomen puolelle yhä?

Sigfrid kirjoitti:Alavieska ja Ylivieska lienevät saamelaispohjaisia sanoja, joissa saame vieskaan on liitetty Pohjanmaalla normaali joen sijaintipaikkaliite.


Ala- ja ylä- viittaavat selvästi vesillä liikkumiseen.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

ViestiLähetetty: 05 Heinä 2018 23:16
Kirjoittaja jussipussi
Sallassa on Viksjärvi: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

Linkistä karttapaikkaan, kännykällä en viitsi taiteilla kuvaa.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

ViestiLähetetty: 05 Heinä 2018 23:40
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
jussipussi kirjoitti:Sallassa on Viksjärvi: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

Linkistä karttapaikkaan, kännykällä en viitsi taiteilla kuvaa.

Hyvä huomio. Yandexin mukaan Vienan Karjalasta löytyy kaksi Viksjärveä, Виксозеро Viksozero, sekä Louhen että Kemin piiristä.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

ViestiLähetetty: 06 Heinä 2018 00:00
Kirjoittaja jussipussi
Kinaporin kalifi kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Sallassa on Viksjärvi: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

Linkistä karttapaikkaan, kännykällä en viitsi taiteilla kuvaa.

Hyvä huomio. Yandexin mukaan Vienan Karjalasta löytyy kaksi Viksjärveä, Виксозеро Viksozero, sekä Louhen että Kemin piiristä.


Sieltä löytyy myös Viskisköngäs, läheltä rajaa, Tenniöjoesta.

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

ViestiLähetetty: 01 Marras 2020 21:03
Kirjoittaja Pystynen
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies

Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'

Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.

Mielenkiintoinen havainto Aikiolta, hieman hämmästyttää ettei hän ole huomioinut Rahkosen 2013 julkaistua väitöskirjaa tässä vuoden 2015 työssään, vrt:"The word does not appear to have reflexes in branches other than Permic and Mansi." Sanahan on kuitenkin välittynyt myös Suomen alueelle saamelais-merjalaisten-murteiden pohjalta.

Pienenä esitietona, että tämä ilmeinen huomio on nyt tulossa myös "viralliseen tutkimuskirjallisuuteen" seuraavassa FUF:ssä ilmestyvässä artikkelissani (käsittelee pääaiheenaan permin äännehistoriaa).

Re: Aikio: U *wiksi 'kanava'

ViestiLähetetty: 01 Marras 2020 23:03
Kirjoittaja Jaska
Pystynen kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies

Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'

Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.

Mielenkiintoinen havainto Aikiolta, hieman hämmästyttää ettei hän ole huomioinut Rahkosen 2013 julkaistua väitöskirjaa tässä vuoden 2015 työssään, vrt:"The word does not appear to have reflexes in branches other than Permic and Mansi." Sanahan on kuitenkin välittynyt myös Suomen alueelle saamelais-merjalaisten-murteiden pohjalta.

Pienenä esitietona, että tämä ilmeinen huomio on nyt tulossa myös "viralliseen tutkimuskirjallisuuteen" seuraavassa FUF:ssä ilmestyvässä artikkelissani (käsittelee pääaiheenaan permin äännehistoriaa).

Aivan mahtavaa! PDT_Armataz_01_01
Odotellaan sitä.