Kaara, kaarre 'lahti'

Sanojen ja nimien alkuperä

Kaara, kaarre 'lahti'

ViestiKirjoittaja Jaska » 26 Loka 2020 15:50

Jatketaan tästä aiheesta täällä.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Miikul Pahomov paneutuu laajasti mm. kaarre-nimistöön lyydiläistutkimuksessaan. Hieman edelleen hämmästelen sitä, miksi Itä-Suomen järviseudun vastaavaa nimistöä ei juuri tuoda esille.

"Maantieteellisin, historiallisin, kulttuurisin ym. perustein lyydiläisalueen voi jakaa kahteen isoon piiriin, jotka ovat Syvärin (eteläinen) ja Äänisen (pohjoinen) alueet.

...Syvärin alueelle on ominainen mm. kaara ’lahti’ -lekseemi, joka pohjoisella alueella esiintyy vain merkitykseltään hämärtyneissä paikannimissä (ks. seuraavaa lukua 2.1.4.

...Lyydiläisten alkuperä on liitettävissä Kaakkois-Laatokan kurgaani- eli hautakumpukulttuuriin, joka vaikutti 800–1200-luvulla Olhavan ja Syvärin välisellä alueella ja ulottui siitä Aunuksen kannakselle ja Pohjois-Ääniselle (Pahomov 1997: 140, 2000b, 2007a: 34, 2011: 16–17).

...Tämän kulttuurin kanta-alueella Kaakkois-Laatokalla tavataan sellaisia paikan-nimiä, jotka ovat yhdistettävissä lyydin erikoispiirteisiin, esim. Vahnova Kara (ven. Вахнова Кaрa, Vakhnova Kara) Ojatin alajuoksulla (ks. Pahomov 2007b: 42). Tämän niminen kylä sijaitsee Leningradin alueen Lotinapellon piirissä Valtatie M18 ”Kuolan” ja Ojatin muodostamassa kaakkoisnurkkauksessa (ks. Karta ”Vahnova Kara”). Kyseises-sä toponyymissä esiintyy lyydin erikoispiirteisiin kuuluva nh > hn -metateesi, joka ei ole ominaista vepsälle: Kj, lyydK, vahn(e) kuar(e) ’vanha lahti’, vrt. veps. vanh ’vanha’ (ks. lukua 5.3.1.2. Kuujärvi ja muu lyydi: konsonantit).

...Tätä tietä tapahtuneista Kuujärven ja keskilyydin välisistä kontakteista kertovat sellaiset tapaukset, kuin d-alkuinen muoto Kj dur’m, lyydK (Ph, V) dur’mi ‘nurmi’ (Tu-runen 1946: 28, 319), vrt. vepsÄ, K nor’m (SVJ s. 365), ja sana Kj kuar, Ph kuare ‘lahti’ (Nissilä 1947: 19), joka tunnetaan myös äänis- ja keskivepsässä muodossa kar(a) ‘pikku lahti, lahdeke’ (SVJ s. 179). Keskilyydin murrealueella mm. Pyhäjärven kyläryhmässä (ks. SNM 1905: 18–19, Härkönen 1920: 369) oli Kaara-niminen kylä (lyyd. Kuare, ven. Kara), minkä nimi juontuu tästä lekseemistä (Nissilä 1947: 19, 1967: 28–29). Tosin Kuujärvellä ja Sakilassa puhutusta etelälyydistä poiketen kuare-appellatiivin merkitys on Pyhäjärvellä hiljattain hämärtynyt (Nissilä 1947: 19, Mullonen 2002: 164, Žukov & Litvin 2015: 38). Pohjoislyydissä puolestaan näitä tapauksia ei esiinny, vrt. lyydP nur’m’nurmi’; guba ’lahti’, laht ~ laht’ ’lahti’. Kuar(e)-lekseemi merkityksessä ’lahti’ on tun-tematon myös aunukselaismurteissa (Mullonen 2002: 164, ks. myös KKS).

...Kuar(e)-lekseemin sisältäviä nimiä tavataan myös pohjoislyydin murrealueella – mm. Kenjärvellä ja Munjärvellä, esim. Kn Kuaran/guba,Mun Must/kuar (Mullonen 2002: 165). Tähän lekseemiin palautuvien paikannimien levikkialueen raja myötäilee lyydiläis- ja aunukselaismurteiden välistä rajaa kulkien Syväriltä Säämäjärven itäkolkan kautta Seesjärven ja Uikujärven eteläpuolitse (mts. 163, kartta 13). Appellatiivi kuar on voinut kadota lyydin pohjoismurteista mm. äänisvenäläisen guba-lekseemin levittäyty-misen myötä (mts. 165), vrt. lyydP kuar, mon. nom. -ad ’veneen kaari’ (LMS s. 161, Nissilä 1947: 19)."

https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sAllowed=y

Ja lyydiläisteemaan liittyen:

"Venäläistetty nimi on usein väännös alkuperäisestä. Tiaisesta eli Diaisesta (Metsäpappisen kylässä) on tullut Dianov, Tšiasalmen Suonikko (laaja suku) on tullut kirjoihin Sonnikovina ja saman kylän Lyttä on Ljuttin, Pyhäniemen suuri Kyrsän suku on Kjuršin, Selliin kylän Lyytinen (myös hyvin laaja suku)1 oli kirjoissa Ljudin, …

Mutta myös Aunuksessa on samoja sukunimiä, jotka Suomessakin ovat hyvin tuttuja: Lyytinen, Sirkonen, Lokka, Tiainen, Hurskainen, Hoskonen.

1 Prof. Tunkelo on minulle huomauttanut, että nimi Lyytinen on ilmeisesti samaa juurta kuin heimonosan nimi lyydiläiset tai lyydiköt. "

https://www.genealogia.fi/nimet/nimi84s.htm

Lyytinen-nimistön varhainen levikkialue näyttäisi minusta osuvan suunnilleen samalle seudulle kuin kaarre-tyypin nimistö. P.S. Lyytikäinen-nimistö kuulunee samaan ryhmään, sekin saattaisi perustua siis heimonimitykseen, vrt. vepsäläinen.

Suomen murteiden sanakirjan mukaan kaarre merkityksessä 'lahti' esiintyy jännästi keski-itäisissä murteissa, eli se puuttuu Etelä- ja Pohjois-Karjalan alueelta sekä Kainuun itäosasta.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&wo ... 24b2a88b3f

Lyydin laht lienee taas myöhäistä lainaa täältä lännempää, koskapa murteittain ja vanhassa kirjasuomessa se edustuu vielä alkuperäisessä asussaan laksi : lahden.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Kaara, kaarre 'lahti'

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 26 Loka 2020 21:03

Jaska kirjoitti:Suomen murteiden sanakirjan mukaan kaarre merkityksessä 'lahti' esiintyy jännästi keski-itäisissä murteissa, eli se puuttuu Etelä- ja Pohjois-Karjalan alueelta sekä Kainuun itäosasta.

Levikkialue Nimisammon mukaan näyttäisi alkavan Lappeen tasolta, ollen Savossa laaja mutta silti jotenkin epäyhtenäinen. Epäilen silti että monet myös etelämpänä aiemmin käytösssä olleet arkaismit ovat vain säilyneet paremmin pohjoisessa, vrt. esim. Kannaksen Kaukolan Kaarlahti, < *kaarre- ja Luumäki Kaarlahti, sama. Sanahan ei siis itsessään ole mitenkään erikoinen, mutta paikannimitutkimuksen kannalta tämä erityinen nimeämiskäytäntö, kaari merkityksessä "lahti", on Pahomovia kompaten minusta kiintoisa. Jos kaarre "lahti" toimii lyydiläisalueen merkkinä Syvärin ympäristössä, mistä se kertoo Savossa?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Kaara, kaarre 'lahti'

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 27 Loka 2020 11:17

Nimisampo.fi:n mukaan esim. purto, vepsä "lähde", -nimien levikki näyttäisi osuvan hyvin kaarre-nimistön sekaan. Olettaisin tässä kuitenkin että ns. karjalainen asutusliike pohjoiseen pohjautui myös muuttoliikkeeseen alueilta, jotka perustuivat livviläispohjaiseen väestöön. Esimerkki näistä paikoista voisi olla esim. Raudun Vepsä, sillä karjalaiset tiettävästi kutsuivat livvikoitä vepsäläisiksi, kielen vepsäläissubstraatin pohjalta. Aunuksenkarjala l. livvi saattoi muuten mahdollisesti varhain kurottua Syväriltä Karjalankannasta kohti sekä Laatokan pohjois- että eteläpuolta kiertäen.

Livvin substraatiksi sopisivat hyvin myös Rahkosen ns. opaakki sanasto, esim. vuohto, mutta myös *mala "äyräs" > mo:la, josta ilmeisesti Muolaa. Vuohto-nimistö sopisi hyvin yhteen mala> mo:la-tyypin nimistön kanssa, jos olettaisimme siinä lähtökohdaksi a > o -muunnoksen, esim. aht- >>> vo:ht- jne. Uht-nimistö olisi toisaalta epäsäännöllinen, mutta epäsäännöllinen sanue taitaa muutenkin olla.

"? *uxti ‘track, way’ > PSam *uət, Ugric *uC(V)t(t)V. — The reconstruc-tion of a cluster *xt is not justified, as there is no evidence of a vowel sequence: Ngan ŋuté, NenT ŋuK, EnF uK < PSam *ut(ə). At best one could reconstruct PU *Vkti, but it is questionable whether this is a valid cognate set at all; the vowel correspondence between KhE OQét ‘isthmus’, MsE e1$két ‘outf low’, Hu ng út ‘way’ and PSam *ut(ə) is not regular. Saarikivi (2004: 349) suggests that an otherwise lost Finnic cognate is preserved in Karelian and Vepsian place-names of the shape Uht-; if this hypothesis is correct, PU *ukti can be reconstructed, but the vocalism of the Ugric cognates must be regarded as irregular."

https://www.sgr.fi/sust/sust264/sust264_aikio.pdf

Saarikivestä (ja Rahkosesta) poiketen epäilisin siis, että sekä Muolaa että vuohdot olisivat jälkiä varhaiskantasaamea lähellä olevasta kielimuodosta Syväriltä ja kantautuneet Suomeen livvin välityksellä. Savo-karjalasta sanasto olisi sittemmin hävinnyt käytön puutteen vuoksi, esim. kun Kalajoelle jne. ei enää kuljettu idästä vetokannaksien yli. Lyydiläiset ovat taas toisaalta edenneet Syväriltä itään ja asuvat Äänisen vaiheilla.

P.S. jos Global25-analyyseihin on yhtään luottamista, tämä potentiaalinen livvi-pohjainen muuttoliike ei ole ollut ihan vähäinen, esimerkkinä erään geneettisen pohjoissavolaisen lähimmät yksilötason osumat:

Distance to:

0.01955912 Vepsian:vepsa34
0.02416801 Vepsian:vepsa1
0.02567213 Karelian:karelia1
0.02653658 Karelian:Karelia11
0.02655405 Karelian:karelia3
0.02703038 Karelian:Karelia16
0.02742835 Karelian:KAR-034
0.02751228 Karelian:Karelia10
0.02805039 Finnish_East:HG00187
0.02824323 Karelian:karelia7
0.02850471 Karelian:karelia2
0.02894404 Karelian:karelia8
0.02903517 Karelian:KAR-046
0.02974794 Ingrian:GS000017197
0.02977943 Vepsian:vepsa10
0.03009832 Karelian:Karelia15
0.03038729 Karelian:KAR-005
0.03079790 Russian_Pinega:RusPinega1
0.03131308 Vepsian:vepsa59
0.03182666 Karelian:KAR-009
0.03185843 Russian_Kostroma:RUS_Kostr149
0.03222994 Vepsian:KAR-056
0.03229466 Finnish_East:HG00278
0.03236927 Finnish_East:HG00358
0.03294072 Mordovian:Mordovian8
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Kaara, kaarre 'lahti'

ViestiKirjoittaja jussipussi » 27 Loka 2020 16:40

Viitsisitkö Kalifi laittaa jonkinlaisen kokonaishahmotelman paistumaan. Sinulla on selkeästi sellainen. Tietenkin johonkin sopivampaan ketjuun.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3097
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Kaara, kaarre 'lahti'

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 27 Loka 2020 20:28

jussipussi kirjoitti:Viitsisitkö Kalifi laittaa jonkinlaisen kokonaishahmotelman paistumaan. Sinulla on selkeästi sellainen. Tietenkin johonkin sopivampaan ketjuun.

Hahmotelma seisoo tai kaatuu ilmeisesti oletetun livviläispohjaisen muuton varassa, kohti Itä-Suomea:

Kuva

Kartta on lainattu Rahkoselta, hieman muokattuna. Syvärillä on siis aluksi saamensukuisen kielen puhujia, kieli on para-/varhaiskantasaamea, liittymä merjaan mahdollinen mutta toistaiseksi todistamatta. Alue vaihtaa vepsäläisten muodostuessa imsuun eli kieli on siis nyt vepsää, jossa on saamensukuinen substraatti. Vepsä laajenee paitsi itään, myös länteen. Vepsän jäädessä karjalaisten edetessä kohti itää vuorostaan substraatiksi syntyy aunuksenkarjala eli livvi (idässä puhtaammin vepsän pohjalta lyydi), jota mahdollisesti puhutaan myös (eteläisellä?) Kannaksella. Livvi jää sittemmin substraatiksi karjalaan perustuviin murteisiin, ml. savo. Muuttoliikkeiden pohjalta eri alueiden välillä on eroja suhteessa substraatin vaikutukseen. Kaikkien eri vaiheiden substraattisanastoa jää paikannimiin, esim. Kalajokilaakson latvoilla mahdollisesti vasta varhaiskeskiaikaiset vuohto-nimet.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Kaara, kaarre 'lahti'

ViestiKirjoittaja Vastandus » 28 Loka 2020 13:36

Kinaporin kalifi kirjoitti:...


Lisäisin tähän vielä että vepsäläiset jakautuvat moneen osaväestöön joille kaikille löytyy vastineita karjalaisten joukosta. Se osaväestö joka liittyy tai vaikuttaa liittyvän sinuun on niistä pienin ja tuskin muodostaa merkittävää substraattia karjalaisten keskuudessa Syvärin pohjoispuolella. Mahdollisesti Vologdan suunnalla voisi olla jotain samaa mutta näytteitä ei ole. Kostromasta kuitenkin vielä löytyy jotain asiaan liittyvää. Syvärin lounaispuolinen alue joka koskettaa "Itä-Tšuudi"-vyöhykettä vaikuttaakin siis parhaalta lähtokohdalta.
Vastandus
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 878
Liittynyt: 23 Maalis 2018 14:07

Re: Kaara, kaarre 'lahti'

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 28 Loka 2020 14:09

Vastandus kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:...


Lisäisin tähän vielä että vepsäläiset jakautuvat moneen osaväestöön joille kaikille löytyy vastineita karjalaisten joukosta. Se osaväestö joka liittyy tai vaikuttaa liittyvän sinuun on niistä pienin ja tuskin muodostaa merkittävää substraattia karjalaisten keskuudessa Syvärin pohjoispuolella. Mahdollisesti Vologdan suunnalla voisi olla jotain samaa mutta näytteitä ei ole. Kostromasta kuitenkin vielä löytyy jotain asiaan liittyvää. Syvärin lounaispuolinen alue joka koskettaa "Itä-Tšuudi"-vyöhykettä vaikuttaakin siis parhaalta lähtokohdalta.

Näin varmaan on, mutta lähtökohtana erottaisin kuitenkin kielitieteen ml. paikannimitutkimus ja genetiikan tulokset toistaiseksi. Toista ei siis kannata hylätä jos toinen ei näytä tukevan. Erinomaista silti jos liittymäkohtia löytyy.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Kaara, kaarre 'lahti'

ViestiKirjoittaja Pystynen » 31 Loka 2020 22:01

Kinaporin kalifi kirjoitti:Sanahan ei siis itsessään ole mitenkään erikoinen, mutta paikannimitutkimuksen kannalta tämä erityinen nimeämiskäytäntö, kaari merkityksessä "lahti", on Pahomovia kompaten minusta kiintoisa.

Lahti nimenomaan on kaartuva pätkä rantaa ja tällaisia nimityksiä löytyy helpolla. Näihin kuuluu mm. itse lahti < *lakci ← baltti *lanktis = liettua lanktis 'kaari'. Muita esimerkkejä vaikkapa hollannin bocht 'mutka; lahti' (eng. bight, saksan Bucht enää ainoastaan 'lahti'), kreikan kolpos 'taite, lahti' (>> engl. gulf ym.)

Pahomov minusta tässä pitää Syvärin alueelle tyypillisenä nimenomaan a-vartaloista muotoa Kaara, joka on erikoinen pikemmin äänneasultaan. Se voisi ehkä olla pelkästään venäläistetty muoto kyseisen nimielementin lyydin asusta kuare < *kaarə; mutta Lyydiläismurteiden sanakirja näyttää kuitenkin että tämä ei koske ainoastaan paikannimiä vaan myös sanaa kuar 'kaari' yleensä, tällä näyttää pohjois- ja keskilyydissä olevan montakin taivutusvartalovarianttia, ainakin kuara-, kuari-, kuaru- (sen sijaan alkuperäisintä *kaare-vartaloa ei ollenkaan).
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia


Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa