Kinaporin kalifi kirjoitti:Miikul Pahomov paneutuu laajasti mm. kaarre-nimistöön lyydiläistutkimuksessaan. Hieman edelleen hämmästelen sitä, miksi Itä-Suomen järviseudun vastaavaa nimistöä ei juuri tuoda esille.
"Maantieteellisin, historiallisin, kulttuurisin ym. perustein lyydiläisalueen voi jakaa kahteen isoon piiriin, jotka ovat Syvärin (eteläinen) ja Äänisen (pohjoinen) alueet.
...Syvärin alueelle on ominainen mm. kaara ’lahti’ -lekseemi, joka pohjoisella alueella esiintyy vain merkitykseltään hämärtyneissä paikannimissä (ks. seuraavaa lukua 2.1.4.
...Lyydiläisten alkuperä on liitettävissä Kaakkois-Laatokan kurgaani- eli hautakumpukulttuuriin, joka vaikutti 800–1200-luvulla Olhavan ja Syvärin välisellä alueella ja ulottui siitä Aunuksen kannakselle ja Pohjois-Ääniselle (Pahomov 1997: 140, 2000b, 2007a: 34, 2011: 16–17).
...Tämän kulttuurin kanta-alueella Kaakkois-Laatokalla tavataan sellaisia paikan-nimiä, jotka ovat yhdistettävissä lyydin erikoispiirteisiin, esim. Vahnova Kara (ven. Вахнова Кaрa, Vakhnova Kara) Ojatin alajuoksulla (ks. Pahomov 2007b: 42). Tämän niminen kylä sijaitsee Leningradin alueen Lotinapellon piirissä Valtatie M18 ”Kuolan” ja Ojatin muodostamassa kaakkoisnurkkauksessa (ks. Karta ”Vahnova Kara”). Kyseises-sä toponyymissä esiintyy lyydin erikoispiirteisiin kuuluva nh > hn -metateesi, joka ei ole ominaista vepsälle: Kj, lyydK, vahn(e) kuar(e) ’vanha lahti’, vrt. veps. vanh ’vanha’ (ks. lukua 5.3.1.2. Kuujärvi ja muu lyydi: konsonantit).
...Tätä tietä tapahtuneista Kuujärven ja keskilyydin välisistä kontakteista kertovat sellaiset tapaukset, kuin d-alkuinen muoto Kj dur’m, lyydK (Ph, V) dur’mi ‘nurmi’ (Tu-runen 1946: 28, 319), vrt. vepsÄ, K nor’m (SVJ s. 365), ja sana Kj kuar, Ph kuare ‘lahti’ (Nissilä 1947: 19), joka tunnetaan myös äänis- ja keskivepsässä muodossa kar(a) ‘pikku lahti, lahdeke’ (SVJ s. 179). Keskilyydin murrealueella mm. Pyhäjärven kyläryhmässä (ks. SNM 1905: 18–19, Härkönen 1920: 369) oli Kaara-niminen kylä (lyyd. Kuare, ven. Kara), minkä nimi juontuu tästä lekseemistä (Nissilä 1947: 19, 1967: 28–29). Tosin Kuujärvellä ja Sakilassa puhutusta etelälyydistä poiketen kuare-appellatiivin merkitys on Pyhäjärvellä hiljattain hämärtynyt (Nissilä 1947: 19, Mullonen 2002: 164, Žukov & Litvin 2015: 38). Pohjoislyydissä puolestaan näitä tapauksia ei esiinny, vrt. lyydP nur’m’nurmi’; guba ’lahti’, laht ~ laht’ ’lahti’. Kuar(e)-lekseemi merkityksessä ’lahti’ on tun-tematon myös aunukselaismurteissa (Mullonen 2002: 164, ks. myös KKS).
...Kuar(e)-lekseemin sisältäviä nimiä tavataan myös pohjoislyydin murrealueella – mm. Kenjärvellä ja Munjärvellä, esim. Kn Kuaran/guba,Mun Must/kuar (Mullonen 2002: 165). Tähän lekseemiin palautuvien paikannimien levikkialueen raja myötäilee lyydiläis- ja aunukselaismurteiden välistä rajaa kulkien Syväriltä Säämäjärven itäkolkan kautta Seesjärven ja Uikujärven eteläpuolitse (mts. 163, kartta 13). Appellatiivi kuar on voinut kadota lyydin pohjoismurteista mm. äänisvenäläisen guba-lekseemin levittäyty-misen myötä (mts. 165), vrt. lyydP kuar, mon. nom. -ad ’veneen kaari’ (LMS s. 161, Nissilä 1947: 19)."
https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sAllowed=y
Ja lyydiläisteemaan liittyen:
"Venäläistetty nimi on usein väännös alkuperäisestä. Tiaisesta eli Diaisesta (Metsäpappisen kylässä) on tullut Dianov, Tšiasalmen Suonikko (laaja suku) on tullut kirjoihin Sonnikovina ja saman kylän Lyttä on Ljuttin, Pyhäniemen suuri Kyrsän suku on Kjuršin, Selliin kylän Lyytinen (myös hyvin laaja suku)1 oli kirjoissa Ljudin, …
Mutta myös Aunuksessa on samoja sukunimiä, jotka Suomessakin ovat hyvin tuttuja: Lyytinen, Sirkonen, Lokka, Tiainen, Hurskainen, Hoskonen.
1 Prof. Tunkelo on minulle huomauttanut, että nimi Lyytinen on ilmeisesti samaa juurta kuin heimonosan nimi lyydiläiset tai lyydiköt. "
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi84s.htm
Lyytinen-nimistön varhainen levikkialue näyttäisi minusta osuvan suunnilleen samalle seudulle kuin kaarre-tyypin nimistö. P.S. Lyytikäinen-nimistö kuulunee samaan ryhmään, sekin saattaisi perustua siis heimonimitykseen, vrt. vepsäläinen.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan kaarre merkityksessä 'lahti' esiintyy jännästi keski-itäisissä murteissa, eli se puuttuu Etelä- ja Pohjois-Karjalan alueelta sekä Kainuun itäosasta.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&wo ... 24b2a88b3f
Lyydin laht lienee taas myöhäistä lainaa täältä lännempää, koskapa murteittain ja vanhassa kirjasuomessa se edustuu vielä alkuperäisessä asussaan laksi : lahden.