Muinainen Suomi

tuus-nimiset paikannimet vantaanjoen varresta heinolan kautta kuopion-joensuun välille.
kaikki vesistönimiä?
ja kalastustapana tuulastus ?
-oisko joku kala ?
-oisko joku ranta ?

ristoilmari kirjoitti:tuus-nimiset paikannimet vantaanjoen varresta heinolan kautta kuopion-joensuun välille.
kaikki vesistönimiä?
ja kalastustapana tuulastus ?
-oisko joku kala ?
-oisko joku ranta ?

Suomalainen paikannimikirja:
- Savolaiset Tuus-nimet ovat vesistönimiä ja saattaisivat palautua saamen 'tyhjää' merkitsevään sanaan, jolloin nimeämismotiivi olisi "tyhjä kaloista". Samaa motiiviahan edustavat järviennimet tyyppiä Kalaton. Lännen Tuus-nimien ajatellaan ehkä olevan eri alkuperää:
- Tuusulan kohdalla vedotaan germaaniseen miehennimeen Dose ~ Thure. Asutusnimien kohdalla henkilömotiivi onkin yleinen.

Tuusniemelle kalaan.

Jaska kirjoitti:Suomalainen paikannimikirja:
- Savolaiset Tuus-nimet ovat vesistönimiä ja saattaisivat palautua saamen 'tyhjää' merkitsevään sanaan, jolloin nimeämismotiivi olisi "tyhjä kaloista".

Tämä on taas niin tätä paikannimikirjaa. Eikä varmaan edes tehty kyselytutkimusta, jolla olisi tarkistettu Tuus-paikkojen kalaisuuksia.

aikalainen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Suomalainen paikannimikirja:
- Savolaiset Tuus-nimet ovat vesistönimiä ja saattaisivat palautua saamen 'tyhjää' merkitsevään sanaan, jolloin nimeämismotiivi olisi "tyhjä kaloista".

Tämä on taas niin tätä paikannimikirjaa. Eikä varmaan edes tehty kyselytutkimusta, jolla olisi tarkistettu Tuus-paikkojen kalaisuuksia.

Eikä sekään mitään todistaisi, koska kalakannat vaihtelevat. Petterinpellosta tulee Mikonpelto kun se vaihtaa omistajaa, mutta järvien nimissä ei välttämättä samanlaista päivitystä tapahdu. Uskoisin, että jokaisesta Suomen 46:sta Kalattomasta saa kuitenkin kalaa...
https://www.jarviwiki.fi/wiki/Kalaton

Sikäli etymologiana saamen 'tyhjä' on ihan pätevä, jos ei parempiakaan selityksiä Tuus-nimille keksitä. Lisäuskottavuutta se saisi, jos lähistöllä olisi aina muitakin saamelaisperäisiä paikannimiä.

P.S. Kätevä tuo Järviwiki-sivusto. Vuoksen vesistöalueella on harvinaisen paljon kalattomia järviä...

Jaska kirjoitti:

aikalainen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Suomalainen paikannimikirja:
- Savolaiset Tuus-nimet ovat vesistönimiä ja saattaisivat palautua saamen 'tyhjää' merkitsevään sanaan, jolloin nimeämismotiivi olisi "tyhjä kaloista".

Tämä on taas niin tätä paikannimikirjaa. Eikä varmaan edes tehty kyselytutkimusta, jolla olisi tarkistettu Tuus-paikkojen kalaisuuksia.

Eikä sekään mitään todistaisi, koska kalakannat vaihtelevat. Petterinpellosta tulee Mikonpelto kun se vaihtaa omistajaa, mutta järvien nimissä ei välttämättä samanlaista päivitystä tapahdu. Uskoisin, että jokaisesta Suomen 46:sta Kalattomasta saa kuitenkin kalaa...
https://www.jarviwiki.fi/wiki/Kalaton

Sikäli etymologiana saamen 'tyhjä' on ihan pätevä, jos ei parempiakaan selityksiä Tuus-nimille keksitä. Lisäuskottavuutta se saisi, jos lähistöllä olisi aina muitakin saamelaisperäisiä paikannimiä.

P.S. Kätevä tuo Järviwiki-sivusto. Vuoksen vesistöalueella on harvinaisen paljon kalattomia järviä...

Tuus-selitys jää tuossa paikannimikirjan selityksessä vähän ontoksi heitoksi.

Järven runsas- tai vähäkalaisuus voi käsittääkseni olla pysyvä tila. Jos on jokin tunnetusti vähäkalainen vesialue, jonka nimenä on tuus, niin se antaisi selitykselle lisää pontta.

aikalainen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

aikalainen kirjoitti:Tämä on taas niin tätä paikannimikirjaa. Eikä varmaan edes tehty kyselytutkimusta, jolla olisi tarkistettu Tuus-paikkojen kalaisuuksia.

Eikä sekään mitään todistaisi, koska kalakannat vaihtelevat. Petterinpellosta tulee Mikonpelto kun se vaihtaa omistajaa, mutta järvien nimissä ei välttämättä samanlaista päivitystä tapahdu. Uskoisin, että jokaisesta Suomen 46:sta Kalattomasta saa kuitenkin kalaa...
https://www.jarviwiki.fi/wiki/Kalaton

Sikäli etymologiana saamen 'tyhjä' on ihan pätevä, jos ei parempiakaan selityksiä Tuus-nimille keksitä. Lisäuskottavuutta se saisi, jos lähistöllä olisi aina muitakin saamelaisperäisiä paikannimiä.

P.S. Kätevä tuo Järviwiki-sivusto. Vuoksen vesistöalueella on harvinaisen paljon kalattomia järviä...

Tuus-selitys jää tuossa paikannimikirjan selityksessä vähän ontoksi heitoksi.

Järven runsas- tai vähäkalaisuus voi käsittääkseni olla pysyvä tila. Jos on jokin tunnetusti vähäkalainen vesialue, jonka nimenä on tuus, niin se antaisi selitykselle lisää pontta.

Miten se voisi olla pysyvä tila? Kaikkialla, missä on kalaa tai mihin kalat pääsevät, ne voivat lisääntyä.

Kaikkialle tietenkään eivät pääse, jos kyseessä on jokin laskuojaton pikkulampi tai muuten vain tarpeeksi vaikeasti saavutettavissa (esim. pienen vesiputouksen takana).

Tuusulanjärveen tms. tämä nyt ei tietenkään päde.

Jaska kirjoitti:

aikalainen kirjoitti:Tuus-selitys jää tuossa paikannimikirjan selityksessä vähän ontoksi heitoksi.

Järven runsas- tai vähäkalaisuus voi käsittääkseni olla pysyvä tila. Jos on jokin tunnetusti vähäkalainen vesialue, jonka nimenä on tuus, niin se antaisi selitykselle lisää pontta.

Miten se voisi olla pysyvä tila? Kaikkialla, missä on kalaa tai mihin kalat pääsevät, ne voivat lisääntyä.

Niin, kyllähän biologian oppikirjan mukaan kalatkin voivat lisääntyä. Ne vaan ovat ehtineet lisääntymään järven ravinteiden antamalle maksimitasolle jo tuhansia vuosia ennen saamen kielen keksimistä. Periaatteessa kalakanta on ollut oman aikansa tapissaan jo muinais-Itämeressä, kun se vielä lainehti näiden tuus-vesistöjen kohdalla.

Pysyvällä tilalla tarkoitan sitä, että kalojen määrä riippuu järven ominaisuuksista, eli siitä millaiselle kalamäärälle siellä riittää ravintoa. Nämä ominaisuudet eivät varmaankaan muutu kovin herkästi ilman jotain selkeää muutosta ympäröivissä olosuhteissa.

mites tää tuulastus. keihästämine atraimella. olavi j mäen mukaa enne vanhaa ilma valoo päivällä, kaloja riitti. ehkä vaa kutuaikaa