Muinainen Suomi

Olen kiinnostunut Iitti-nimisen paikan hitoriasta. Mistä on mahtanut nimi saada alkunsa?

Ithima kirjoitti:Olen kiinnostunut Iitti-nimisen paikan historiasta. Mistä on mahtanut nimi saada alkunsa?

Kokeillaan lyötyykö lisää ii- toponyymejä:

Iisalmi,
Iijoki,

Iitti on Kymen vesiväylän tuntumassa, ja on mahdollisesti ollut hyvin merkittävä paikka joskus? 50km etäisyydellä ovat Suomen vanhimmat maanviljelykohteetkin.

Onk havaintoja vanhemmista kirjoitusasuista?

iittala, vesireitil vissii kans
utti, oittaa ?

1) Arvaukseni II-alkuiset:
Ye de Oncala

"Ye de Oncala". [V] vastustaa nimen lukemista 'Yöksi'. "Siinä voi paremminkin piillä sama juurisana 'Yi' tai 'Yijä', joka esiintyy jämsäläisessä talonnimessä Yijälä; Jämsähän onkin suurimmaksi osaksi muinaissääksmäkeläistä asutusalaa".

http://kari.kotiseutuarkisto.fi/pannabul.htm
Olisiko tällä jotain tekemistä asian kanssa ? Vanhoissa asiakirjoissa I, J ja Y kuitenkin vaihtelevat paikkoja keskenään...

2) Arvaukseni Iitt-alkuiset:
Mietti, Unti, Viti ovat muinaisnimiä, joten...
* Unti vrt. Girmund, KirmuKarmun on arveltu olevan nimi Girmund, josta helposti tulisi Mundi/Munti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirmukarmu

Voisiko Iitti/Iitta olla vain nimi ?

Naisen nimi Iita tulee nimestä Ida.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ida_(given_name)

Ida is a given name occurring independently in several cultures. In Germany, Ida is a female name derived from a Germanic word id, meaning "labor, work".[1] Alternately, it may be related to the name of the Old Norse goddess Iðunn. Ida also occurs as an anglicisation of the Irish girl's given name Íde.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaisnimet
Jaska tietää paremmin, meneekö ihan hakoteille.

Tästä on keskusteltu aiemmin:
http://muinainensuomi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=24&t=355

Fagus kirjoitti:Tästä on keskusteltu aiemmin:
http://muinainensuomi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=24&t=355

Voisikohan tuo Ye de Oncala täten olla Hye ? ..tällöin Hyve tai Hiie eli Onkkaalan Hyvä tai Onkkaalan Hiisi ?
Osuu tuo Onkkaalakin vain tuohon Parikka-sanueeseen aikahyvin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Onkkaala

Joku tutkija vastikään(?) ehdotti, että Iitti-tyyppiset nimet voisivat liittyä hiisi-sanueeseen, mutta en nyt millään muista, missä tuohon törmäsin.

Jaska kirjoitti:Joku tutkija vastikään(?) ehdotti, että Iitti-tyyppiset nimet voisivat liittyä hiisi-sanueeseen, mutta en nyt millään muista, missä tuohon törmäsin.

Iitti ja Parikka-ketjussa?

Jaska kirjoitti:Joku tutkija vastikään(?) ehdotti, että Iitti-tyyppiset nimet voisivat liittyä hiisi-sanueeseen, mutta en nyt millään muista, missä tuohon törmäsin.

Olisiko ollut tämä:
Mikko Heikkilä, "Iidesjärvi ja Iisalmi pisteenä Iin päälle – tutkielma Suomen Ii-alkuisten paikannimien alkuperästä ja suhteesta lapinraunioihin", Muinaistutkija 3/2015, s. 30-48, http://www.sarks.fi/mt/pdf/2015_3.pdf

Fagus kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Joku tutkija vastikään(?) ehdotti, että Iitti-tyyppiset nimet voisivat liittyä hiisi-sanueeseen, mutta en nyt millään muista, missä tuohon törmäsin.

Olisiko ollut tämä:
Mikko Heikkilä, "Iidesjärvi ja Iisalmi pisteenä Iin päälle – tutkielma Suomen Ii-alkuisten paikannimien alkuperästä ja suhteesta lapinraunioihin", Muinaistutkija 3/2015, s. 30-48, http://www.sarks.fi/mt/pdf/2015_3.pdf

Kiitos, mainio löytö! Liittyen näihin:

"Olivatko ”iisi”-kieli ja ”ii”-kieli samaa kieltä? Todennäköisesti eivät. Sana *iisi : *iiδen 'hiisi' on läpikäynyt kantasuomalaiset äänteenmuutokset *š > h (> Ø) ja ti > ci > si ja se ilmentää myös itämerensuomalaista astevaihtelua sekä jälkitavun i ~ e -vokaalivaihtelua (joista ks. esim. Kallio 2007), joten kyse on selvästi itämerensuomalaisesta kielimuodosta."

"(*iisi-)Nimet näyttävät lainatun sellaisesta suomea suuresti muistuttaneesta itämerensuomalaisesta kielimuodosta, josta sananalkuinen h-äänne on hävinnyt ennen nimien lainautumista suomen kieleen...Dokumentoiduista itämerensuomalaisista kielistä sananalkuinen h-äänne on kadonnut useimmista itämerensuomen eteläryhmän kielistä; näin muun muassa vatjan perintösanastosta."

...mieleen tulee Heikkilänkin Suomen paikan- ja henkilönimien osalta mainitsema etnonyymi vatja suhteessa saamelaiseen vuowjos-etnonyymiin, kuten myös Napolskihin ehdotus vepsä-etnonyymin liittymisestä saamen evä-sanastoon (<- germ. fena, "evä"). En siksi itse vielä hylkäisi nimistön mahdollista selittymistä Suomenlahden pohjukasta. Ehkä imsun itäpuolella puhuttu kieli oli siirtymämurre saame-merjan ja imsun välillä, sisältäen myös imsun tietyille etelämurteille ja saamelle tyypillisen sananalkuisen h:n kadon, vrt.

"Sanassa hiida varhaissuomalaisen lainaoriginaalin sananalkuinen [h] on jo lainautunut saameen, mutta vanhemmissa lainoissa se jätettiin substituoimatta, koska kantasaamessa ei silloin vielä ollut itämerensuomesta ja skandinaavisista kielistä sittemmin omaksuttua h-äännettä."

Fagus kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Joku tutkija vastikään(?) ehdotti, että Iitti-tyyppiset nimet voisivat liittyä hiisi-sanueeseen, mutta en nyt millään muista, missä tuohon törmäsin.

Olisiko ollut tämä:
Mikko Heikkilä, "Iidesjärvi ja Iisalmi pisteenä Iin päälle – tutkielma Suomen Ii-alkuisten paikannimien alkuperästä ja suhteesta lapinraunioihin", Muinaistutkija 3/2015, s. 30-48, http://www.sarks.fi/mt/pdf/2015_3.pdf

Kiitos, juuri se!

Heikkilä on kirjoitellut muutakin asiaa sivuavaa:

http://blogs.helsinki.fi/hist-lexicolog ... ikkila.pdf

Rekonpoika markkinoi genetiikan puolella ideaa suomalaisten baltinkaltaisesta juuresta, johon sulautuu saamelaisten itäisempi aines. Mutta, jo kielten pohjalta tilanne näyttää monisävyisemmältä. Miten sijoittuvat väliryhmät, minne Heikkilän hypoteesina esille tuoma paralänsiurali? Sehän ei edes liittyisi saame-suomi-linjaan.

Minun teoriani kannalta on yhdentekevää puhuiko esim. jokin lahden eteläpuolella varhaiskantasuomeen lainoja antanut porukka balttia vai länsiuralia. Geneettisesti tuskin olivat saamelaisia tai nykysuomalaisia vaan enemmän niitä baltinkaltaisia.

Omassa suvussa on Iituja, ruotsiksi kirjattu ylös Idun muodossa.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Heikkilä on kirjoitellut muutakin asiaa sivuavaa:

http://blogs.helsinki.fi/hist-lexicolog ... ikkila.pdf

Rekonpoika markkinoi genetiikan puolella ideaa suomalaisten baltinkaltaisesta juuresta, johon sulautuu saamelaisten itäisempi aines. Mutta, jo kielten pohjalta tilanne näyttää monisävyisemmältä. Miten sijoittuvat väliryhmät, minne Heikkilän hypoteesina esille tuoma paralänsiurali? Sehän ei edes liittyisi saame-suomi-linjaan.

On kai siinä balttitekijä kielitieteen, genetiikan, että arkeologian mukaan?

jussipussi kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Heikkilä on kirjoitellut muutakin asiaa sivuavaa:

http://blogs.helsinki.fi/hist-lexicolog ... ikkila.pdf

Rekonpoika markkinoi genetiikan puolella ideaa suomalaisten baltinkaltaisesta juuresta, johon sulautuu saamelaisten itäisempi aines. Mutta, jo kielten pohjalta tilanne näyttää monisävyisemmältä. Miten sijoittuvat väliryhmät, minne Heikkilän hypoteesina esille tuoma paralänsiurali? Sehän ei edes liittyisi saame-suomi-linjaan.

On kai siinä balttitekijä kielitieteen, genetiikan, että arkeologian mukaan?

Niin, tai ainakin jotain baltinkaltaista, sehän on saattanut olla merkittävä osa pakettia jo Uralilta asti. Eri asia on sitten se, oliko kokonaisuus jo Uralilta alkaen itäisempi kuin nykyiset baltit. Mehän emme siis tiedä sitä, vaikka usko on joillain vahva. Itse pidän täysin mahdollisena, että ural kielenä kehittyi yhteisössä, joka oli perimältään osin itäinen, mutta tämä on tietysti arvailua. Tämä itäinen perimä voisi näkyä esim. admixturen ural- ja volga-komponetteina, ks. esim. Lukasz k45-ketju. Sääli että Sipi ei ole ajanut saamelaisnäytteitään laskurin läpi, olisi ollut kiintoisaa nähdä tulokset suhteessa suomalaisiin.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Heikkilä on kirjoitellut muutakin asiaa sivuavaa:

http://blogs.helsinki.fi/hist-lexicolog ... ikkila.pdf

Rekonpoika markkinoi genetiikan puolella ideaa suomalaisten baltinkaltaisesta juuresta, johon sulautuu saamelaisten itäisempi aines. Mutta, jo kielten pohjalta tilanne näyttää monisävyisemmältä. Miten sijoittuvat väliryhmät, minne Heikkilän hypoteesina esille tuoma paralänsiurali? Sehän ei edes liittyisi saame-suomi-linjaan.

On kai siinä balttitekijä kielitieteen, genetiikan, että arkeologian mukaan?

Niin, tai ainakin jotain baltinkaltaista, sehän on saattanut olla merkittävä osa pakettia jo Uralilta asti. Eri asia on sitten se, oliko kokonaisuus jo Uralilta alkaen itäisempi kuin nykyiset baltit. Mehän emme siis tiedä sitä, vaikka usko on joillain vahva. Itse pidän täysin mahdollisena, että ural kielenä kehittyi yhteisössä, joka oli perimältään osin itäinen, mutta tämä on tietysti arvailua. Tämä itäinen perimä voisi näkyä esim. admixturen ural- ja volga-komponetteina, ks. esim. Lukasz k45-ketju. Sääli että Sipi ei ole ajanut saamelaisnäytteitään laskurin läpi, olisi ollut kiintoisaa nähdä tulokset suhteessa suomalaisiin.

Ei kai täällä ole sanottu ettei kantaurali ole itäisempi kuin nykyiset baltit? Kivutkalnsista alkaen jopa Baltian väestö on itäisempää. Minun esityksiini esim. sopii vaikka kantauralilaiset Kamalla olisivat olleet eskimoita tai pygmejä, nehän kieltävät jatkuvuuden. Esimerkiksi volgakomponentti tietyssä admix-ajossa ei merkitse jatkuvuutta, sitä voi tulla toisissa ajoissa suomalaisiin ja skandinaaveihin ja volgalaisiin ja toisissa vain volgalaisiin eikä se kerro hybridisaatiosta välttämättä kummassakaan tapauksessa.

Tämän oksan voisi taas heittää johonkin parempaan paikkaan. Ei osu enää yhtään otsikkoon.

Mikä teillä on erimielisyys balttien osuudessa suomalaisperimässä? Olen lukenut kaikki postauksenne, mutta en aina pysy mukana. Onko nyt kyse erimielisyydestä balttien itäisyyden asteesta vai geneettisestä jatkuvuudesta tai jatkumattomuudesta Volgan sivujoilta nykyaikaan ja suomalaisiin vai jostain muusta?

jussipussi kirjoitti:Tämän oksan voisi taas heittää johonkin parempaan paikkaan. Ei osu enää yhtään otsikkoon.

Mikä teillä on erimielisyys balttien osuudessa suomalaisperimässä? Olen lukenut kaikki postauksenne, mutta en aina pysy mukana. Onko nyt kyse erimielisyydestä balttien itäisyyden asteesta vai geneettisestä jatkuvuudesta tai jatkumattomuudesta Volgan sivujoilta nykyaikaan ja suomalaisiin vai jostain muusta?

Ei kai baltintyylisestä sinänsä ja vähintään osana kokonaisuutta mitään erimielisyyttä ole, mutta muuten jatkuvuus Volgalta jne. on ilmeinen ongelma. Erimielisyys liittynee esim. siihen, oliko uralilainen ryhmä kaikissa aiheissaan enemmän tai vähemmän itäinen, verrattuna baltteihin(-kin).

Mielestäni tämä Sipin hieman liikuttava kommentti kertoo jotain koko tästä asetelmasta:

"Plus 7% R1a-kielentuojia, tuo muinainen ja finnougrinen vallaskansa, joka tunnettiin nimeltä eastit." Siis: kun ahistus oikein iskee, niin mikä tahansa kelpaa, paitsi se mitä voidaan perustella faktoilla. R1a on elänyt vähintään Suomen lähialueilla jo kivikaudesta asti. Sipi toisaalta tuskin pystyy osoittamaan ne R1a-linjat, jotka levittivät uralia näille täällä jo vanhastaan olleille haploveljilleen.

Tulkitsen itse asetelman siten, että monelle (tai ainakin muutamille) asetelma on häiritsevän anakronistinen. Miten kummassa joidenkin tsuktsien kanssa saman isälinjan jakavat, historialisella ajalla jatkuvasti syrjäytyneet ryhmät pystyivät levittämään kielensä alueelle, jossa oikeuden nimissä pitäisi puhua indoeurooppaa (kun kerran muutkin I-linjaiset Skandinavian paleot omaksuivat R1a-menestyjien kielen). Tämä ankea tilanne johtaa esim. itsehoitoon, joka perustuu ideaan siitä, että ainakin autosomaalitasolla kielen levittäjät olivat täysin indoeurooppalaisia.

Mutta, minkäs teet. Keräilijöiden kieli voitti, ainakin nyt vähäksi aikaa.

Itse näen tässä nimenomaisessa väännössä hieman unkarilaistyylistä menneen suuruuden kaipuuta heiltä jotka haluavat olla seimaturbiineja tai merjalaisia (tuskin sentään pohjoisvenäläisiä) ja toivovat että volgalaiset uralinpuhujat edustaisivat geneettistä, ei vain kielellistä, jatkuvuutta pronssikaudelta eivätkä olisi ns. "geneettisiä tataareja" kielestä riippumatta. Saamelainen ja BOO-tyyppinen itäinen perimä ei kelpaa suomalaisten itäiseksi perimäksi eikä myöskään kantauralilaiseksi perimäksi koska eteläisen Suomen saamelaiset ja Jäämeren rannikon asukit olivat keräilijöitä eikä se ole hienoa. N-isälinjat ja uralilainen kieli tai kulttuuri etelästä eivät kelpaa koska ne eivät olleet perimältään "oikeita uralilaisia" (eli nykyvolgalaisia) vaan liian baltteja. Balttikammo ajaa myös vastustamaan sellaista kantauralia josta puuttuisi sekä altailainen että BOO-tyyppinen perimä. Tämä kaikki johtaa pohjoisimsujen saamelaisperimän kieltämiseen ja/tai volgalaisperimän tuoreen altailaisuuden kieltämiseen ja yritykseen kumota kehittyneempien metodien tuloksia mitä epävakaimmilla metodeilla.