Muinainen Suomi

*handuz
https://en.wiktionary.org/wiki/Reconstr ... #Etymology

From Pre-Germanic *(k/ḱ)ontús, related to and possibly derived from the strong verb *hinþaną (“to reach for, obtain”). Eventually often considered of non-Indo-European origin.

Compare Finnish kontti (“foot, paw, shinbone”) (from Proto-Uralic *konte), also Finnish köntys (“a clumsy person”), kontata (“to crawl”), ontua (“to limp”). Also English hind, from Proto-Germanic *handan- (“far, beyond”), Finnish häntä (“tail, back”), from Proto-Uralic *čänčä, English hock, from Proto-Germanic *hanhaz (“hock”), Finnish kanta (“heel”) with Proto-Finnic and Uralic cognates, same root as Proto-Finnic *kantadak (“to carry”), from Proto-Uralic *kanta-. Also Finnish kinner (“hock”), kinnas (“mitten”), from *kindas, kinttu (“foot, calf, thigh, ham”).

Pauli Ojanperä kirjoitti:*handuz
https://en.wiktionary.org/wiki/Reconstr ... #Etymology

From Pre-Germanic *(k/ḱ)ontús, related to and possibly derived from the strong verb *hinþaną (“to reach for, obtain”). Eventually often considered of non-Indo-European origin.

Compare Finnish kontti (“foot, paw, shinbone”) (from Proto-Uralic *konte), also Finnish köntys (“a clumsy person”), kontata (“to crawl”), ontua (“to limp”). Also English hind, from Proto-Germanic *handan- (“far, beyond”), Finnish häntä (“tail, back”), from Proto-Uralic *čänčä, English hock, from Proto-Germanic *hanhaz (“hock”), Finnish kanta (“heel”) with Proto-Finnic and Uralic cognates, same root as Proto-Finnic *kantadak (“to carry”), from Proto-Uralic *kanta-. Also Finnish kinner (“hock”), kinnas (“mitten”), from *kindas, kinttu (“foot, calf, thigh, ham”).

Noista ei mikään näytä merkitykseltään liittyvän käteen; kinnas on käsine, mutta ilmeinen balttilainen lainasana.

Peter Schrijver on kirjoittanut, ettei germaanin 'käsi'-sanalle löydy indoeurooppalaista lähtöasua ja yhdistänyt esigermaanisen *kant-sanan uralilaiseen sanaan *käti. Äänteellisesti nämäkin ovat hankalia silloittaa uskottavasti; toki tarpeeksi monta paleoeurooppaalaista kieltä väliin, niin saadaan vaikka lainaketju G *kant- <-- PE1 *känte ~ PE2 *käddi --> U *käti. (Itse repäisin hihasta juuri, ei Schrijver.)

Tällaiset eivät kuitenkaan ole kovin uskottavia kehitelmiä. Sanojen alkuperät jäävät toistaiseksi auki.

Eli merkitystä ei sovi raajaan asti avartaa? ... Olen mielestäni nähnyt rohkeampiakin aasinsiltoja...

Kääntää (ei tainnut olla listassa) ja kantaa eivät ainakaan ole ilmeisellä tavalla jalkaspesifejä.

Kinner-kyynär-kynä-kynsi.

Pauli Ojanperä kirjoitti:Eli merkitystä ei sovi raajaan asti avartaa? ... Olen mielestäni nähnyt rohkeampiakin aasinsiltoja...

Kääntää (ei tainnut olla listassa) ja kantaa eivät ainakaan ole ilmeisellä tavalla jalkaspesifejä.

No tuo kontti 'jalka' on kyllä noista lupaavin, kun huomioidaan äännetaso ja merkitys yhtäläisesti. Suomen murteiden sanakirjan mukaan se esiintyy kuitenkin lähinnä vain Lounais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla, ja niiden seurauksena varmaankin Lapissa.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&wo ... 720cf62212

Kuitenkin Suomen sanojen alkuperä antaa sanalle epävarmoja vastineita mansista ja hantista merkityksessä 'aitan jalka, kannatuspatsas'.

Tämä on kyllä ehdottomasti selvittelyn arvoinen vaihtoehto!

Katin kontit tunnetaan kuitenkin ympäri Suomen, vaikka merkitys ei liene monille selvä.

Luulen muuten, että "kynnelle kykenevä" on toinen sanonta, joka viittaa raajoihin (sanan kynsi kautta), ja tarkoittaa seisaalleen pääsevää.

Jaska kirjoitti:Kuitenkin Suomen sanojen alkuperä antaa sanalle epävarmoja vastineita mansista ja hantista merkityksessä 'aitan jalka, kannatuspatsas'.

Tämä on kyllä ehdottomasti selvittelyn arvoinen vaihtoehto!

Nämä on paremmin selitetty kanta, kanto-sanueen vastineiksi (ja sanueelle on edelleen indoiranilainen lainaetymologia: sanskrit skandhas 'patsas, pylväs'). Suomen -ntt-sanat käytännössä aina eivät tule edes kantasuomesta asti, sillä vanhassa sanastossa *ntt > tt (mm. kansi : *kanttaak > kattaa, tuntea : *tunttak > tuta; *tunttu > tuttu). (Ehkä sen sijaan konttisuomesta? )

Pystynen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Kuitenkin Suomen sanojen alkuperä antaa sanalle epävarmoja vastineita mansista ja hantista merkityksessä 'aitan jalka, kannatuspatsas'.

Tämä on kyllä ehdottomasti selvittelyn arvoinen vaihtoehto!

Nämä on paremmin selitetty kanta, kanto-sanueen vastineiksi (ja sanueelle on edelleen indoiranilainen lainaetymologia: sanskrit skandhas 'patsas, pylväs'). Suomen -ntt-sanat käytännössä aina eivät tule edes kantasuomesta asti, sillä vanhassa sanastossa *ntt > tt (mm. kansi : *kanttaak > kattaa, tuntea : *tunttak > tuta; *tunttu > tuttu). (Ehkä sen sijaan konttisuomesta? )

Hyvä pointti.
Entäs kontio, onko se todella saamelainen lainasana, vai voisiko se tulla sanasta **konti (pelkkä nt)? (Muistaakseni joissain sanoissa on nt ~ ntt -tyyppistä vaihtelua, nyt en vain muista missä.)

Jaska kirjoitti:Entäs kontio, onko se todella saamelainen lainasana, vai voisiko se tulla sanasta **konti (pelkkä nt)? (Muistaakseni joissain sanoissa on nt ~ ntt -tyyppistä vaihtelua, nyt en vain muista missä.)

Tosiaan olemassa kyllä on kontia-verbi, mutta luulen silti, että tämä on yhdistetty sanaan vain kansanetymologisesti (vrt. ohto × otsa → otso).

Luulen muuten, että myös se toinen tuohireppua tarkoittava kontti on lainaa saamesta ja on alun perin peräisin kantaa-sanueesta.

Pystynen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Entäs kontio, onko se todella saamelainen lainasana, vai voisiko se tulla sanasta **konti (pelkkä nt)? (Muistaakseni joissain sanoissa on nt ~ ntt -tyyppistä vaihtelua, nyt en vain muista missä.)

Tosiaan olemassa kyllä on kontia-verbi, mutta luulen silti, että tämä on yhdistetty sanaan vain kansanetymologisesti (vrt. ohto × otsa → otso).

Kontia-asu tunnetaan näköjään varsinaissuomesta, hämeestä ja Vermlannin metsäsuomesta.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&wo ... 7768456e4e

Aika lailla täydennysjakaumassa konttia-verbin kanssa, jota tavataan muualla Suomessa.

Pystynen kirjoitti:Luulen muuten, että myös se toinen tuohireppua tarkoittava kontti on lainaa saamesta ja on alun perin peräisin kantaa-sanueesta.

Voisi olla hyvinkin mahdollista.
Samoin kai myös x-kielestä.