Kirjoittaja Pystynen » 25 Elo 2018 03:27
Johtosuhde toimisi nykysuomen sisällä, mutta valitettavasti ei muissa sukukielissä: lyydiksi ťyöttää, vepsäksi ťöntta, joista nähdään että lähtömuoto oli kaksitavuinen *tööntä- eikä kolmitavuinen *tygöntä- (tai *tyventä- tms.)
Jonkinlainen esiksm. *tyväntä- > *tööntä- toimisi (samaa tyyppiä kuin *syvä-kse- > *söökse- > syöstä), mutta tyvi on ikävä kyllä i-vartalo, ja toisekseen koko johdinhan on -entA-[/] ([i]kova : koventaa, ylä : ylentää, jne.)
Tyyntää löytyy muuten kyllä ainakin mun kielenkäytöstäni, peräisin luultavasti äidin eteläpohjalaiselta sukuhaaralta. Merkitys on tosin refleksiivinen "tyyntyä"; eli samaa mielenkiintoista olotilarakennetta kuin mm. hiillos siitää ~ siityy, viesti entää ~ etenee, tuuli yltää ~ yltyy, joulu saa ~ saapuu, jossa normaalisti kausatiivista tai transitiiviverbiä voi käyttää myös intransitiivisesti.