Sivu 1/1

Ruuhka ja noita

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2018 02:42
Kirjoittaja rcislandlake
Onkohan sanoja ruuhka ja noita jo etymologisesti käsitelty ?
Tulipa vain mieleen enkä jaksanu kahlata aiheita läpi...

Re: Ruuhka ja noita

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2018 07:17
Kirjoittaja Jaska
rcislandlake kirjoitti:Onkohan sanoja ruuhka ja noita jo etymologisesti käsitelty ?
Tulipa vain mieleen enkä jaksanu kahlata aiheita läpi...

SSA sanoo:

- Ruuhka: ei tietoa. Joku joskus yhdistänyt sanoihin ruhka 'roska' tai ryhkä 'suma', tosin ei niidenkään alkuperästä tiedetä mitään.
- Noita: säännöllinen vastine saamessa ja epäsäännöllinen mansissa. Sen tarkemmin ei alkuperää tiedetä; merkitys kaikkialla 'noita, shamaani'.

Re: Ruuhka ja noita

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2018 08:34
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Jaska kirjoitti:
rcislandlake kirjoitti:Onkohan sanoja ruuhka ja noita jo etymologisesti käsitelty ?
Tulipa vain mieleen enkä jaksanu kahlata aiheita läpi...

SSA sanoo:

- Ruuhka: ei tietoa. Joku joskus yhdistänyt sanoihin ruhka 'roska' tai ryhkä 'suma', tosin ei niidenkään alkuperästä tiedetä mitään.
- Noita: säännöllinen vastine saamessa ja epäsäännöllinen mansissa. Sen tarkemmin ei alkuperää tiedetä; merkitys kaikkialla 'noita, shamaani'.

Onko mansin kielen ei-uralilaista substraattia tutkittu, liittyen mansien ja saamelaisten RC-jakoon? Mansien geneettinen substraattihan vaikuttaisi olevan jotain evenkin kaltaista, vrt. Wong et al. BOO toisaalta oli mansin (tai selkupin tms., Vastandus ohjeistakoon tässä, toimisiko esim. Wongin evenki?) kaltainen. Olisiko noita siis esim. BOO:n sanastoa?

Re: Ruuhka ja noita

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2018 16:52
Kirjoittaja Jaska
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
rcislandlake kirjoitti:Onkohan sanoja ruuhka ja noita jo etymologisesti käsitelty ?
Tulipa vain mieleen enkä jaksanu kahlata aiheita läpi...

SSA sanoo:

- Ruuhka: ei tietoa. Joku joskus yhdistänyt sanoihin ruhka 'roska' tai ryhkä 'suma', tosin ei niidenkään alkuperästä tiedetä mitään.
- Noita: säännöllinen vastine saamessa ja epäsäännöllinen mansissa. Sen tarkemmin ei alkuperää tiedetä; merkitys kaikkialla 'noita, shamaani'.

Onko mansin kielen ei-uralilaista substraattia tutkittu, liittyen mansien ja saamelaisten RC-jakoon? Mansien geneettinen substraattihan vaikuttaisi olevan jotain evenkin kaltaista, vrt. Wong et al. BOO toisaalta oli mansin (tai selkupin tms., Vastandus ohjeistakoon tässä, toimisiko esim. Wongin evenki?) kaltainen. Olisiko noita siis esim. BOO:n sanastoa?

Hyvä kysymys, mutten osaa vastata. En voi väittää seuraavani aktiivisesti Venäjän fennougristiikan etymologista tutkimusta. Ainakaan meillä tuollaiseen tutkimukseen ei ole viitattu.

Re: Ruuhka ja noita

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2018 17:30
Kirjoittaja Vastandus
Kinaporin kalifi kirjoitti:Onko mansin kielen ei-uralilaista substraattia tutkittu, liittyen mansien ja saamelaisten RC-jakoon? Mansien geneettinen substraattihan vaikuttaisi olevan jotain evenkin kaltaista, vrt. Wong et al. BOO toisaalta oli mansin (tai selkupin tms., Vastandus ohjeistakoon tässä, toimisiko esim. Wongin evenki?) kaltainen. Olisiko noita siis esim. BOO:n sanastoa?


D. Sinor Uralo-Tunguz lexical correspondences voisi ehkä littyä asiaan? BOO:n sanasto, mikä lieneekään sen alkuperä on kuitenkin voinut sammua jo muinoin. Saamelaisten ja mansien RC-jaot selittyvät myös Uraalin ihmeillä.

Re: Ruuhka ja noita

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2018 17:32
Kirjoittaja Jaska
Vastandus kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Onko mansin kielen ei-uralilaista substraattia tutkittu, liittyen mansien ja saamelaisten RC-jakoon? Mansien geneettinen substraattihan vaikuttaisi olevan jotain evenkin kaltaista, vrt. Wong et al. BOO toisaalta oli mansin (tai selkupin tms., Vastandus ohjeistakoon tässä, toimisiko esim. Wongin evenki?) kaltainen. Olisiko noita siis esim. BOO:n sanastoa?


D. Sinor Uralo-Tunguz lexical correspondences voisi ehkä littyä asiaan? BOO:n sanasto, mikä lieneekään sen alkuperä on kuitenkin voinut sammua jo muinoin. Saamelaisten ja mansien RC-jaot selittyvät myös Uraalin ihmeillä.

Noita etävertailuja on tosiaan monenlaisia, mutta ne ovat automaattisesti aina vähemmän kriittisiä kuin kielikunnan sisäiset vertailut. Koska yhtä tiukalla kriittisyydellä ei kielikuntien väliltä juuri mitään löytäisikään.

Niissä on myös keskenään ristiriitaisia rinnastuksia, joiden väliltä ei aina voi sanoa, mikä olisi uskottavin - jos mikään.

Re: Ruuhka ja noita

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2018 17:36
Kirjoittaja Vastandus
Jaska kirjoitti:
Vastandus kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Onko mansin kielen ei-uralilaista substraattia tutkittu, liittyen mansien ja saamelaisten RC-jakoon? Mansien geneettinen substraattihan vaikuttaisi olevan jotain evenkin kaltaista, vrt. Wong et al. BOO toisaalta oli mansin (tai selkupin tms., Vastandus ohjeistakoon tässä, toimisiko esim. Wongin evenki?) kaltainen. Olisiko noita siis esim. BOO:n sanastoa?


D. Sinor Uralo-Tunguz lexical correspondences voisi ehkä littyä asiaan? BOO:n sanasto, mikä lieneekään sen alkuperä on kuitenkin voinut sammua jo muinoin. Saamelaisten ja mansien RC-jaot selittyvät myös Uraalin ihmeillä.

Noita etävertailuja on tosiaan monenlaisia, mutta ne ovat automaattisesti aina vähemmän kriittisiä kuin kielikunnan sisäiset vertailut. Koska yhtä tiukalla kriittisyydellä ei kielikuntien väliltä juuri mitään löytäisikään.

Niissä on myös keskenään ristiriitaisia rinnastuksia, joiden väliltä ei aina voi sanoa, mikä olisi uskottavin - jos mikään.


En löydä nyt .pdf muodossa mutta muistaakseni pointti olisi ollut että itäuraaleilla olisi enemmän sanastollisia yhteyksiä tunguusien suuntaan

Re: Ruuhka ja noita

ViestiLähetetty: 25 Elo 2018 03:37
Kirjoittaja Pystynen
Kinaporin kalifi kirjoitti:Onko mansin kielen ei-uralilaista substraattia tutkittu, liittyen mansien ja saamelaisten RC-jakoon? Mansien geneettinen substraattihan vaikuttaisi olevan jotain evenkin kaltaista, vrt. Wong et al. BOO toisaalta oli mansin (tai selkupin tms., Vastandus ohjeistakoon tässä, toimisiko esim. Wongin evenki?) kaltainen. Olisiko noita siis esim. BOO:n sanastoa?

Hantissa on pari tusinaa evenkiläisiä lainasanoja, mansista asti noita ei ole löydetty. Länsi-Siperian substraattia ei ole kunnolla tutkittu, mutta luulisin sen olleen jokin kokonaan sammunut kieli(ryhmä).

En tosin näe mitään syytä, miksi noita-sanan pitäisi olla substraattia; se voisi ihan hyvin olla myös normaalia kantauralilaista perua. Epäorganisoitu uskonnollinen terminologia tabuoidaan aika helposti joten sanan katoaminen muista sukukielistä ei olisi ihme. Muuten, ersästäkin on osoitettu aika viime aikoina vastine: nuďńems 'ennustaa'