Kinaporin kalifi kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:P.S. rehellisyyden nimessä on sanottava, että esim. Kittilan nimipari Pola-Lammasvuoma tukisi ehkä sitä, että varhaiskantasaami on kuin onkin levinnyt Lappiin suoraan TAI että sinne on muuttanut jonkinlainen esikarjalaisukko, tuoden pola-sanan mukanaan.
Pola tarkoittaa tässä mainitsemassasi paikassa koskea. Pola on tarkemmin sellainen tiukempi virtapaikka, muttei oikein kunnonkoski kuitenkaan silti nivaa kovempi.
Vaikka olisikin tukenut minun malliani, niin rehellisyyden nimissä.
Nuo Lapin muutamat pola- ja poola-tyypin nimet saattavat tietysti olla muutakin lähtöä, mutta olettaisin että ne on nimetty mm. siksi että kevättulva kastelee koskialueen ympäristöä ja jättää sinne tulvaniittyjä. Toisaalta taas, onko esim. Pollajänkällä koski? Vesilahden Pollaa-pellolla sitä ei ainakaan ole. SIksi itse koski ei vaikuta luontevalta nimeämisperusteelta.
Tuo o > ö siirtymä selittyisi muuten mainiosti siten, että näitä sanoja on levittänyt ryhmä joka oppi imsua (myös) ns. sisämaanmurteen puhujilta, joita edustavat nykyään vöronkieliset. Paikka lienee ollut Inkerinmaa. Sekundäärinen levikkialue (ennen ilmiön laajempaa leviämistä) näkynee hakemalla Karttapaikasta esim. nimet tyyppiä rönä* ja rönä*, < *rona (josta lännempänä myös ruona-, joko myöhäiskantasaamen tai imsun pohjalta ). Taustalla lienee germaanin *ra- "kostea" hetteikkö.
Uskon siis, että pola on aina joessa ollessaan koskipaikka. Näin Ounasjoen latvoilla. Poola, polla, pälä, pöllä mm en ole koskaan kuullut joen osan nimenä.
Koskipaikat ovat yleensä sellaisia, että niissä ei tulva leviä rannoille, uoma on kapea ja syvä. Tasaisilla suvanto-osuuksilla taas on tulvaniittyjä.