Muinainen Suomi

Wikipedia kirjoitti:Schottenklöster (German for "Irish monasteries") is the name applied to the monastic foundations of Gaelic missionaries in Continental Europe, particularly to the Scottish Benedictine monasteries in Germany, which in the beginning of the 13th century were combined into one congregation whose abbot-general was the Abbot of the Scots monastery at Regensburg. Ireland's sobriquet "Island of Saints and Scholars" derives from this period, when scholars and missionaries from Ireland exerted great influence on Continental Europe.[2]

https://en.wikipedia.org/wiki/Hiberno-Scottish_mission

Kuten jo aiemmin mainitsin Janakkala on saksalaisten perustama. Ehkäpä jo 400-luvulla.

– Jo neljäsataaluvulta lähtien tänne on tullut aseita, jotka ovat Pohjois-Saksasta, saksilaisten valmistamia. Eli kyllä Häme jo tuolloin on kuulunut Eurooppaan.

https://yle.fi/uutiset/3-10572756

Aseitahan voi tulla ilman ihmisiä mutta vain ihmiset selittivät saksalaiset paikannimet alueella.

Vastandus kirjoitti:Kuten jo aiemmin mainitsin Janakkala on saksalaisten perustama. Ehkäpä jo 400-luvulla.

Tässä on varmaakin taustalla väärinkäsitys, joka juontuu jossain ikivanhassa teoksessa annetusta selittelystä. Nimen taustalle on kyllä uumoiltu germaaniperäistä etunimeä 'jahneke', joka olisi vääntynyt suomalaiseen muotoon Janakka. Suomessa kuitenkin on kautta aikain käytetty germaaneilta lainattuja etunimiä, joista edelleen käytössä mm. Erkki. Jos Janakkalan etunimiselitys muuten pätee, niin se ei edellytä, että nimenantaja-Janakalla olisi täytynyt olla germaanien kanssa tekemistä sen enempää, kuin tämän päivän Erkeillä.

Janakkalan perustaminenkin on epämääräinen käsite. Yleensä hallintopitäjien nimet tulevat seurakunnan nimestä, seurakuntien nimet kirkon sijaintikylästä, niiden nimet kylän ytimenä olevasta kantatilasta. Kantatila (jos nimi sellaisesta tulee) voisi hyvin olla 400-luvulta.

aikalainen kirjoitti:

Vastandus kirjoitti:Kuten jo aiemmin mainitsin Janakkala on saksalaisten perustama. Ehkäpä jo 400-luvulla.

Tässä on varmaakin taustalla väärinkäsitys, joka juontuu jossain ikivanhassa teoksessa annetusta selittelystä. Nimen taustalle on kyllä uumoiltu germaaniperäistä etunimeä 'jahneke', joka olisi vääntynyt suomalaiseen muotoon Janakka. Suomessa kuitenkin on kautta aikain käytetty germaaneilta lainattuja etunimiä, joista edelleen käytössä mm. Erkki. Jos Janakkalan etunimiselitys muuten pätee, niin se ei edellytä, että nimenantaja-Janakalla olisi täytynyt olla germaanien kanssa tekemistä sen enempää, kuin tämän päivän Erkeillä.

Janakkalan perustaminenkin on epämääräinen käsite. Yleensä hallintopitäjien nimet tulevat seurakunnan nimestä, seurakuntien nimet kirkon sijaintikylästä, niiden nimet kylän ytimenä olevasta kantatilasta. Kantatila (jos nimi sellaisesta tulee) voisi hyvin olla 400-luvulta.

En tarkoita vain Janakkalaa. Myös Renko ja Turenki ovat saksalaisperäisiä. Turenki kertoo että siirtolaiset tulivat Thuringiasta.
Rengosta on muistaakseni saatu muinais-DNA:ta jos se on sopivan varhaiselta ajalta niin siirtolaisperimä voi näkyä vahvemmin kuin Janakkalan miekkamiehessä.

Vastandus kirjoitti:

aikalainen kirjoitti:

Vastandus kirjoitti:Kuten jo aiemmin mainitsin Janakkala on saksalaisten perustama. Ehkäpä jo 400-luvulla.

Tässä on varmaakin taustalla väärinkäsitys, joka juontuu jossain ikivanhassa teoksessa annetusta selittelystä. Nimen taustalle on kyllä uumoiltu germaaniperäistä etunimeä 'jahneke', joka olisi vääntynyt suomalaiseen muotoon Janakka. Suomessa kuitenkin on kautta aikain käytetty germaaneilta lainattuja etunimiä, joista edelleen käytössä mm. Erkki. Jos Janakkalan etunimiselitys muuten pätee, niin se ei edellytä, että nimenantaja-Janakalla olisi täytynyt olla germaanien kanssa tekemistä sen enempää, kuin tämän päivän Erkeillä.

Janakkalan perustaminenkin on epämääräinen käsite. Yleensä hallintopitäjien nimet tulevat seurakunnan nimestä, seurakuntien nimet kirkon sijaintikylästä, niiden nimet kylän ytimenä olevasta kantatilasta. Kantatila (jos nimi sellaisesta tulee) voisi hyvin olla 400-luvulta.

En tarkoita vain Janakkalaa. Myös Renko ja Turenki ovat saksalaisperäisiä. Turenki kertoo että siirtolaiset tulivat Thuringiasta.
Rengosta on muistaakseni saatu muinais-DNA:ta jos se on sopivan varhaiselta ajalta niin siirtolaisperimä voi näkyä vahvemmin kuin Janakkalan miekkamiehessä.

Näihin pätee kuitenkin se, mitä Aikalainen kirjoitti.
- Kyseessä ovat paikannimet, tarkemmin asutusnimet (talon tai kylän nimi).
- Asutusnimi voi olla siirtymänimi, jolloin sen olisi antanut alueelle muualta muuttanut (mahdollisesti Turenki <-- Thuringia).
- Asutusnimi voi kuitenkin perustua myös henkilönnimeen, jolloin ei tiedetä, oliko kyseinen henkilö paikallinen vai mamu, koska nimimuoti leviää etnisten rajojen yli kansalta toiselle. (Henkilönnimiperustainen on esim. Harjavalta <-- Harjawaldaz > Harald. Turenki voisi olla myös tällainen.)

Vastandus kirjoitti:En tarkoita vain Janakkalaa. Myös Renko ja Turenki ovat saksalaisperäisiä. Turenki kertoo että siirtolaiset tulivat Thuringiasta.

Turengissa ja lähiympäristössä on asunut kohtullisen paljon Thurén-sukua, jonka arvailen (ilman perusteluja) olevan jonkinlainen alkuperä tuolle nimelle. Voisiko olla Thur äng .. Thuringin niitty?

Giösta kirjoitti:

Vastandus kirjoitti:En tarkoita vain Janakkalaa. Myös Renko ja Turenki ovat saksalaisperäisiä. Turenki kertoo että siirtolaiset tulivat Thuringiasta.

Turengissa ja lähiympäristössä on asunut kohtullisen paljon Thurén-sukua, jonka arvailen (ilman perusteluja) olevan jonkinlainen alkuperä tuolle nimelle. Voisiko olla Thur äng .. Thuringin niitty?

Aika monet enki-tyypin nimet ovat tosiaan ihan ilmeisiä muinaisniittyjä, < *äng. Mutta, ehdottaisin tässä varovasti että kyseessä on taro-nimi, "asuttu seutu, viljelty maa tms.", vrt. Janakkalan kirkonkylän Tarinmaa sekä sanat tarista/turista sekä Valkeakoski Turrikas "pelto, niitty".

Muuten nimi on Juoksenki-tyyppiä, mutta ehkä saamen juoksaan "jousi" liittyen lisäksi *taro > toor(V) > tuor(V) -nki ja siten saamelaisperäinen (, vaihtoehtoisesti lopissa > *to:r(V), josta vasta imsussa tuor-). Näin Turrikas-peltokin voisi olla *tuor-pohjainen "taro". Vrt. myös Orimattilan kylä Tuorakka jne.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Giösta kirjoitti:

Vastandus kirjoitti:En tarkoita vain Janakkalaa. Myös Renko ja Turenki ovat saksalaisperäisiä. Turenki kertoo että siirtolaiset tulivat Thuringiasta.

Turengissa ja lähiympäristössä on asunut kohtullisen paljon Thurén-sukua, jonka arvailen (ilman perusteluja) olevan jonkinlainen alkuperä tuolle nimelle. Voisiko olla Thur äng .. Thuringin niitty?

Aika monet enki-tyypin nimet ovat tosiaan ihan ilmeisiä muinaisniittyjä, < *äng. Mutta, ehdottaisin tässä varovasti että kyseessä on taro-nimi, "asuttu seutu, viljelty maa tms.", vrt. Janakkalan kirkonkylän Tarinmaa sekä sanat tarista/turista sekä Valkeakoski Turrikas "pelto, niitty".

Muuten nimi on Juoksenki-tyyppiä, mutta ehkä saamen juoksaan "jousi" liittyen lisäksi *taro > toor(V) > tuor(V) -nki ja siten saamelaisperäinen (, vaihtoehtoisesti lopissa > *to:r(V), josta vasta imsussa tuor-). Näin Turrikas-peltokin voisi olla *tuor-pohjainen "taro". Vrt. myös Orimattilan kylä Tuorakka jne.

Ihan kiva selitys mutta Rengossa on Vaimare ja Weimar sijaitsee Thuringiassa. Näitä epätodennäköisiä yhteensattumia on liian monta liian pienellä alueella.

Vastandus kirjoitti:Ihan kiva selitys mutta Rengossa on Vaimare ja Weimar sijaitsee Thuringiassa. Näitä epätodennäköisiä yhteensattumia on liian monta liian pienellä alueella.

Laitilassakin on Vaimaron kylä ja linnavuoret, Itä-Virumaalla Vaivara ja Vaimaroinen-järvikin näemmä löytyy. Toisaalta, ei kai mikään estä sitä että saksalaiskaupan kaudella 1300-1500-luvulla keskeiselle paikalle asettui kauppiaita.

Äänestän kuitenkin vielä lähtömuodoksi esim. Tuorankia (<< *taro), josta Turenki.

Irrallisesti arvioiden kaikki kolme täällä esitettyä selitystä ovat mahdollisia. Siksi onkin katsottava kokonaiskuvaa, eli laajoja alueita ja samantyyppisten paikannimien esiintyvyyttä. Sitäkin puheenvuoroissa on niin ansiokkaasti tehty, että tämä ansaitsee oman ketjunsa.

Vastandus kirjoitti:En tarkoita vain Janakkalaa. Myös Renko ja Turenki ovat saksalaisperäisiä. Turenki kertoo että siirtolaiset tulivat Thuringiasta. --- Ihan kiva selitys mutta Rengossa on Vaimare ja Weimar sijaitsee Thuringiassa. Näitä epätodennäköisiä yhteensattumia on liian monta liian pienellä alueella.

Thuringia on englantia, saksaksi se on Thüringen, lausutaan ainakin nykypäivänä Tyyringen. Siitä saisi kätevästi väännöksen Tyyrinki. Thüringen sijaitsee kaukana, Itämeren etelärannikon ja Alppien puolivälissä.

Rengon keskuskylän peltoaukeiden läpi virtaa Renkajoki, joka saa alkunsa Renkajärvestä, joten kylän nimi selittyy luontevasti siitä. Ja Rengon perukoilla on järvi nimeltään Vaimaroinen. Turha mennä merta edemmäs kalaan.

Giösta kirjoitti:Turengissa ja lähiympäristössä on asunut kohtullisen paljon Thurén-sukua, jonka arvailen (ilman perusteluja) olevan jonkinlainen alkuperä tuolle nimelle.

Voisi olla toisinkin päin, kylän nimestä juonnettu esimerkiksi sieltä lähtöisin olevan pappissuvun sukunimi. Rahvaallahan ei Länsi-Suomessa sukunimiä ollutkaan.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Toisaalta, ei kai mikään estä sitä että saksalaiskaupan kaudella 1300-1500-luvulla keskeiselle paikalle asettui kauppiaita.

Miksei, mutta kaikkein keskeisin kauppapaikka oli läheinen Hämeenlinna (Vanaja), sinne luulisi kauppasaksojen mielummin menneen. Turussa oli hansakauppiaita, Hämeenlinnassa olisi voinut olla pieni toimipiste turkisten hankintaan.

Nimet tyyppiä Tuoranniittu ja Tuorionpelto voisivat myös olla taro-nimiä, mutta siis jonkin saamen sukuisen kielen kautta kiertäneitä.

aikalainen kirjoitti:

Vastandus kirjoitti:En tarkoita vain Janakkalaa. Myös Renko ja Turenki ovat saksalaisperäisiä. Turenki kertoo että siirtolaiset tulivat Thuringiasta. --- Ihan kiva selitys mutta Rengossa on Vaimare ja Weimar sijaitsee Thuringiassa. Näitä epätodennäköisiä yhteensattumia on liian monta liian pienellä alueella.

Thuringia on englantia, saksaksi se on Thüringen, lausutaan ainakin nykypäivänä Tyyringen. Siitä saisi kätevästi väännöksen Tyyrinki.

Tärkeä pointti. Jos Turenki tulisi tuosta, sen pitäisi olla lainattu ennen vuotta 500 jKr, jolloin suunnilleen germaaniset umlaut-kehitykset tapahtuivat, eli toisen tavun i teki ensitavun *u:sta ü:n.
https://en.wikipedia.org/wiki/Germanic_umlaut

aikalainen kirjoitti:

Giösta kirjoitti:Turengissa ja lähiympäristössä on asunut kohtullisen paljon Thurén-sukua, jonka arvailen (ilman perusteluja) olevan jonkinlainen alkuperä tuolle nimelle.

Voisi olla toisinkin päin, kylän nimestä juonnettu esimerkiksi sieltä lähtöisin olevan pappissuvun sukunimi. Rahvaallahan ei Länsi-Suomessa sukunimiä ollutkaan.

Jälleen erinomainen pointti. Moni pappissukunimi perustuu kylään tai alueeseen: Cajanus, Calamnius, Säkylensis jne.

Janakkalan Turengin alueen Thurén-suvut näyttäisivät liittyvän Paturi- ja Punkamaa-sukuihin ja vaihtuneen vasta 1800-luvun alkupuolella.

Vanhin Thurén-niminen, jonka pikaisesti etsien Suomesta löysin, näyttäisi olevan Sortavalan kirkkoherra Mårten Thurén (myöhemmin Thoranius) 1600-luvulta. Pojan Johan Thoranius Johannes Martini, Viburgensis nimestä löytyy mahdollisesti viittaus tanskalaiseen alkuperään, eli Tanskan Viipuriin. Thorén-sukunimenä näyttää olevan yleinen Tanskassa ja Ruotsissa, mutta saksalaisia en äkkiä löytänyt.

Hämeenkyrön kirkkoherran Thuro Theodorici Thuronius (1604-1666/1667) suku saattaa myös olla saksalaista tai tanskalaista alkuperää - oletettu isä ratsumies ja kirjuri Didrik Persson.

Kumpikaan esimerkki ei anna todisteita kovin muinaiseen germaaniseen alkuperään alueella, mutta eivät toki voi sitä kumotakaan. Vanha sukunimi Rengonpoika voisi vihjata myös Rengon kylän saaneen nimensä henkilöstä.

Löysin Jaskan mainitsemalla nimisampolla toisenkin Turengin. Se on Perniössä Korvenkyläntien ja Perniöntien risteyksestä noin 850m pohjoiseen. Tällä kohdalla tien länsipuolella on isohko lato ja oikealla puolella on ehkä entinen talon paikka.

http://ldf.fi/kotus-names-archive/1866497

https://www.google.fi/maps/@60.3126871, ... a=!3m1!1e3

Giösta kirjoitti:Löysin Jaskan mainitsemalla nimisampolla toisenkin Turengin. Se on Perniössä Korvenkyläntien ja Perniöntien risteyksestä noin 850m pohjoiseen. Tällä kohdalla tien länsipuolella on isohko lato ja oikealla puolella on ehkä entinen talon paikka.

http://ldf.fi/kotus-names-archive/1866497

https://www.google.fi/maps/@60.3126871, ... a=!3m1!1e3

Hyvä huomio, mutta liittyisiköhän nimi tuolla viereiseen Pohjankylän linnavuoreen (ja sittemmin ehkä taloon tuolla tontilla)? Pohjankylä olisi ollut Toora tjsp. < *taro ja sen linnavuori >> Tuoranki, josta sielläkin > Turenki?

Giösta kirjoitti:Löysin Jaskan mainitsemalla nimisampolla toisenkin Turengin. Se on Perniössä Korvenkyläntien ja Perniöntien risteyksestä noin 850m pohjoiseen. Tällä kohdalla tien länsipuolella on isohko lato ja oikealla puolella on ehkä entinen talon paikka.

http://ldf.fi/kotus-names-archive/1866497

https://www.google.fi/maps/@60.3126871, ... a=!3m1!1e3

Ei siinä oikealla mitään taloa ole oikein vanhastaan voinut olla, liian matala ja viettävä paikka. Ilmeisesti vain tieliittymä pellolle. Epäilen edelleen että se Turenki liittyy aivan vieressä olevaan Pohjankylän linnavuoreen.

Juu en osaa sanoa, surffasin vain niihin nimisampon koordinaatteihin, jotka osui suunnilleen siihen plänttiin ladon lähellä. Yritin katsoa vuoden 1919 henkikirjasta Pohjankylää, mutta en löytänyt sieltä mitään Turenkia. Vaikea etsiä tosin, kun en tunne Perniön seutua ja koko henkikirjan selaaminen on liian suuri urakka.

Giösta kirjoitti:Juu en osaa sanoa, surffasin vain niihin nimisampon koordinaatteihin, jotka osui suunnilleen siihen plänttiin ladon lähellä. Yritin katsoa vuoden 1919 henkikirjasta Pohjankylää, mutta en löytänyt sieltä mitään Turenkia. Vaikea etsiä tosin, kun en tunne Perniön seutua ja koko henkikirjan selaaminen on liian suuri urakka.

Ajoin äsken paikan ohi, enkä näkemäni perusteella jaksa uskoa että pläntti on vanha talon paikka.