Vuoksi
Lähetetty: 06 Helmi 2019 22:42
Kehitin jokunen aika sitten uuden hypoteesin tämän joennimen alkuperästä. Löytyy blogini kommenteista (jossa A. Aikio ei ole ihan vakuuttunut), mutta täälläkin saattaa silti olla kiinnostusta.
Eli perinteisessä etymologiassa, jonka mukaan tämä olisi johdos sanasta vuo, on vähän se ongelma että se on liian ylimalkainen: kaikki joet virtaavat. Olettaisi, että joki on nimetty merkittävimmän piirteensä eli Imatrankosken mukaan; joka mm. tehokkaasti estää käyttämästä Vuoksea venereittinä Laatokalta Saimaalle.
Suomen kielestä ei löydy mitään **vuokse-kantaa. Seudun edellisestä kielestä eli saamesta sen sijaan sattuukin löytymään: kantasaame *vōksē-, *vōksëntë- 'oksentaa' (> mm. psaam. vuoksit, vuovssadit). Tämä tulee jo kantauralista (esim. komiksi 'oksentaa' on vös-) ja näyttää olleen jo alun perin kolmitavuinen *oksəntə-. Koska kantauralissa verbit yleensä olivat kaksitavuisia, tämä on varmaan johdos.
*-ntə- on jonkinlaisten refleksiivis-frekventatiivisten verbien johdin. Tämä ei juuri edustu suomessa muualla kuin tässä yhdessä verbissä ja yhdysjohtimissa -ntU-, -ntele-, -skentele-; mutta sen sijaan on säilynyt sellaisenaan esim. saamessa ja mansissa. Eli kanta *oksə- on ehkä tarkoittanut jotain sellaista momentaanisempaa tai passiivisempaa toimintaa kuin 'yökätä, syöksyä, pullahtaa'. Tästä päästäänkin sitten itse etymologiaan: ehkä vielä kantasaamessa tämä kantasana eli omana verbinään, jolloin Vuoksi voisi olla sen nominijohdos, merkitykseltään suunnilleen 'syöksijä'.
(Sen sijaan vuoksi 'nouseva vuorovesi' tuskin selittyy tällä tavalla: se voi varmaan olla edelleen ihan hyvin juuri suomen kielen sisäinen vuo + -ksi.)
Eli perinteisessä etymologiassa, jonka mukaan tämä olisi johdos sanasta vuo, on vähän se ongelma että se on liian ylimalkainen: kaikki joet virtaavat. Olettaisi, että joki on nimetty merkittävimmän piirteensä eli Imatrankosken mukaan; joka mm. tehokkaasti estää käyttämästä Vuoksea venereittinä Laatokalta Saimaalle.
Suomen kielestä ei löydy mitään **vuokse-kantaa. Seudun edellisestä kielestä eli saamesta sen sijaan sattuukin löytymään: kantasaame *vōksē-, *vōksëntë- 'oksentaa' (> mm. psaam. vuoksit, vuovssadit). Tämä tulee jo kantauralista (esim. komiksi 'oksentaa' on vös-) ja näyttää olleen jo alun perin kolmitavuinen *oksəntə-. Koska kantauralissa verbit yleensä olivat kaksitavuisia, tämä on varmaan johdos.
*-ntə- on jonkinlaisten refleksiivis-frekventatiivisten verbien johdin. Tämä ei juuri edustu suomessa muualla kuin tässä yhdessä verbissä ja yhdysjohtimissa -ntU-, -ntele-, -skentele-; mutta sen sijaan on säilynyt sellaisenaan esim. saamessa ja mansissa. Eli kanta *oksə- on ehkä tarkoittanut jotain sellaista momentaanisempaa tai passiivisempaa toimintaa kuin 'yökätä, syöksyä, pullahtaa'. Tästä päästäänkin sitten itse etymologiaan: ehkä vielä kantasaamessa tämä kantasana eli omana verbinään, jolloin Vuoksi voisi olla sen nominijohdos, merkitykseltään suunnilleen 'syöksijä'.
(Sen sijaan vuoksi 'nouseva vuorovesi' tuskin selittyy tällä tavalla: se voi varmaan olla edelleen ihan hyvin juuri suomen kielen sisäinen vuo + -ksi.)