Muinainen Suomi

Ehkä tyhmä kysymys mutten ainakaan hauilla löytänyt mitään vastausta.
Eli Juhannus.
Vaikuttaa kristinuskon mukanaan tuomalta nimeltä, toki tuolla länsi-Suomessa jokin
mittumaari on sitten scandivaikutetta.
Mutta onhan tälle täytynyt olla jokin nimitys jo aiemmissa suomensukuisissa
kielissä.
Kysymykseni onkin jotta mikä?

Silmäilin läpi sekä Uno Harvan (1948) että Risto Pulkkisen (2014) teokset suomalaisesta muinaisuskosta, mutta kumpikaan ei raportoi mitään selviä jäämiä esikristillisestä juhannussanastosta. Ihan läpinäkyvä keskikesä voisi silti olla ihan lupaava arvaus.

Karjalan Kielen Sanakirja löytää juhannuksen itäiseksi vastineeksi termin iivananpäivä, suppeampina muunnelmina myös kesäiivana (Laatokan rantamilla) ja lehti-iivana (Vienassa), eli eipä näy vanhempaa terminologiaa täälläkään.

onko näitä kesän ja talven seisauksia vietetty täällä päin ennen ristin uskon tuloo?
(vaatii jonkinlaista allakantekijää ja astronomii)
onko sukukielis sama tilanne ?

vaan eikös pohjanlahden perukoilta olevat lapin-rauniot (?) ole suunnattu hyvinkin tarkkaa silloisten seisaus- ja tasauspäivien suhteen ???

puu kirjoitti: ...

Wikipedia uskottelee näin: "Juhannusta vietettiin Suomessa alun perin Ukon juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla."

ristoilmari kirjoitti:vaan eikös pohjanlahden perukoilta olevat lapin-rauniot (?) ole suunnattu hyvinkin tarkkaa silloisten seisaus- ja tasauspäivien suhteen ???

Tarkemmin ilmaisten joitain raunioita jossakin on suunnattu itään tai länteen. Siitä ei voi mitenkään päätellä, onko suuntaus johtunut tasauspäivistä vai jostain muusta.

Eikös se ole Johannnes Kastajan juhla Kristityillä? Ruotsalaisittain äännettynä Juuhan... Juhannes.. Juhannus

jussipussi kirjoitti:Eikös se ole Johannnes Kastajan juhla Kristityillä? Ruotsalaisittain äännettynä Juuhan... Juhannes.. Juhannus

Tuo lienee tosiaan nykynimityksen selitys.
Kirkko halusi varastaa kaikki pakanoiden juhlapäivät itselleen, joten varmaan jokin vanha nimitys on syrjäytetty myös keskikesältä. Kovin vanha sen ei ole tarvinnut olla, koska pakanuuden aikanakin uskomukset elivät ja saivat vaikutteita muualta.

Arvailu on mahdotonta, koska nimihän on voinut olla jossain vaiheessa vaikka "Keskikesän päivä", joskus vaikka "Pyhän Veren päivä", "Kalastuskieltopäivä" tai käytännössä ihan mikä tahansa johonkin uskomukseen tai tapaan liittyvä tai jopa liittymätön. Niin kuin päiviä satutaan nimittämään.

https://www.avaruus.fi/uutiset/maa-ja-l ... tynyt.html
tää olikii vanhempi, edelliste kielien puhujilta, mutta lyhimmän päivän noususta pisimmän päivän laskuun.

ja ruåttalaisten johan on huonosti lausuttu iivan. siis jos ristillisyys tuli aluks mustanmeren suunnalta "kaukaiseen" pohjolaan