Muinainen Suomi

Maakunnan nimen Savo sanotaan juontuvan sanasta Savilahti.

Asiayhteyteen se sopiikin hyvin. Ruotsin vallan aikaan oli Savilahden seurakunta, joka käsitti alkuun ainakin nykyisen Etelä-Savon. Sitä edelsi Novgorodin aikainen seurakunta. Seurakunnan kirkko oli nykyisen Mikkelin keskustassa lähellä Saimaan lahtea, jonka nimi on edelleen Savilahti.

Mutta osaisiko joku selittää, miten on syntynyt tämä kielikorvaa vaivaava eroavuus savi/savo?

aikalainen kirjoitti:Maakunnan nimen Savo sanotaan juontuvan sanasta Savilahti.

Asiayhteyteen se sopiikin hyvin. Ruotsin vallan aikaan oli Savilahden seurakunta, joka käsitti alkuun ainakin nykyisen Etelä-Savon. Sitä edelsi Novgorodin aikainen seurakunta. Seurakunnan kirkko oli nykyisen Mikkelin keskustassa lähellä Saimaan lahtea, jonka nimi on edelleen Savilahti.

Mutta osaisiko joku selittää, miten on syntynyt tämä kielikorvaa vaivaava eroavuus savi/savo?

Tämä on hyvä kysymys. Varhaiset attestaatiot:
Sevilakšju 1323, Safflax, Sawlax 1446, Sawelax 1496, Savolax 1452.
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulka ... uvaton.pdf

Suomalainen paikannimikirjakaan ei käsittele vokaalieroa.

Jaska kirjoitti:

aikalainen kirjoitti:Maakunnan nimen Savo sanotaan juontuvan sanasta Savilahti.

Asiayhteyteen se sopiikin hyvin. Ruotsin vallan aikaan oli Savilahden seurakunta, joka käsitti alkuun ainakin nykyisen Etelä-Savon. Sitä edelsi Novgorodin aikainen seurakunta. Seurakunnan kirkko oli nykyisen Mikkelin keskustassa lähellä Saimaan lahtea, jonka nimi on edelleen Savilahti.

Mutta osaisiko joku selittää, miten on syntynyt tämä kielikorvaa vaivaava eroavuus savi/savo?

Tämä on hyvä kysymys. Varhaiset attestaatiot:
Sevilakšju 1323, Safflax, Sawlax 1446, Sawelax 1496, Savolax 1452.
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulka ... uvaton.pdf

Suomalainen paikannimikirjakaan ei käsittele vokaalieroa.

Savilahteen laskee nykyinen Emolanjoki, mutta jospa asuinpaikan nimi onkin alkujaan ollut Saviojanlaksi, siis "Sav'ojanlaks" tjsp.?

Keksin pari kaukaa haettua hypoteesia.

1.
*Savilaksi olisi kehittynyt sisäheittomuotoon **Savlaksi, mikä selittäisi kaksi varhaista kirjoitusasua. Ruotsinkielinen kirjuri olisi sitten vääntänyt tuon asuun <Savolax>, koska -vl-yhtymä näytti niin mahdottomalta. Ruotsissahan <o> on äännearvoltaan [u], eli se olisi tarkoitettu äännettäväksi **Savulaksi.

2.
Eräissä murteissa ainakin Hämeessä ja Lapissa -vu- > -u-, esim. Savukoski taitaa olla paikallisille Saukoski. (En ole nyt tarkistanut Rapolan äännehistoriasta tätä.) Sitten sama kirjurihässäkkä kuin edelläkin. Mutta tämä ei valitettavasti selitä *Savilaksi-asuja, joita tukee nykypäivään asti säilynyt Savilahti.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Savilahteen laskee nykyinen Emolanjoki, mutta jospa asuinpaikan nimi onkin alkujaan ollut Saviojanlaksi, siis "Sav'ojanlaks" tjsp.?

Mielenkiintoinen ajatus.

Vanha kirkko onkin ollut samoilla paikkeilla kuin se joki. Emola vaikuttaa asutusnimeltä, nyt kaupunginosa ja aiemmin ehkä talo, joten joella on voinut olla aiemmin jokin muu nimi. Kartalla vähän ylävirran puolella on paikka Savisilta. Kenties aiempi nimi olisi ollut Savioja tai Savijoki.

Saviojanlaksi tai Savijoenlaksi edellyttäisi, että että Savijoki olisi niin merkittävä paikka, että se pienenä jokena antaisi nimen isolle lahdelle, eikä toisin päin. Toisaalta jos se olisi merkittävä paikka, niin seurakunta olisi voitu nimetä suoraan sen mukaan saviojaksi tai savijoeksi ilman laksi/lahti-osiota.

Ehkä paikalliset ovat aikoinaan puhuneet seurakunnastaan saviojana/-jokena ja viranomaiset savilahtena. Edellisestä saisi väännettyä asukasta tarkoittavan muodon savolainen. Vaan sekin jättää avoimeksi oollisen muodon savolax.

Jaska kirjoitti:*Savilaksi olisi kehittynyt sisäheittomuotoon **Savlaksi, mikä selittäisi kaksi varhaista kirjoitusasua. Ruotsinkielinen kirjuri olisi sitten vääntänyt tuon asuun <Savolax>, koska -vl-yhtymä näytti niin mahdottomalta. Ruotsissahan <o> on äännearvoltaan [u], eli se olisi tarkoitettu äännettäväksi **Savulaksi.

Nykyruotsissa o voi ääntyä oonakin, kuten 'holm' tai 'borg'. Kuinkahan se Savolax sanotaan nykyisin, ja miten 1300-luvulla?

aikalainen kirjoitti:Vaan sekin jättää avoimeksi oollisen muodon savolax.

Pitää varmaan kysyä asiasta joltain nurmolaiselta.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

aikalainen kirjoitti:Vaan sekin jättää avoimeksi oollisen muodon savolax.

Pitää varmaan kysyä asiasta joltain nurmolaiselta.

Nurmosta ei taida löytyä savologian guruja. Jo tarkoitat suhdetta nurmi/nurmo, niin se on epävarma, koska nimen yhteys nurmi-sanaan on vain arvaus. Sen sijaan suhde savilahti/savo on kartalla nähtävissä vielä nykyään, savilahti ei ole muuntunut maakunnan mukaisesti savolahdeksi.

Vanha pienennysmuoto voisi mennä tähän tapaan: lapsi-lapsonen, hirvi-hirvonen, pilvi-pilvonen, tavi-tavonen, savi-savonen. Saisikohan tältä pohjalta työstettyä jotain teoriaa.

aikalainen kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:

aikalainen kirjoitti:Vaan sekin jättää avoimeksi oollisen muodon savolax.

Pitää varmaan kysyä asiasta joltain nurmolaiselta.

Nurmosta ei taida löytyä savologian guruja. Jo tarkoitat suhdetta nurmi/nurmo, niin se on epävarma, koska nimen yhteys nurmi-sanaan on vain arvaus. Sen sijaan suhde savilahti/savo on kartalla nähtävissä vielä nykyään, savilahti ei ole muuntunut maakunnan mukaisesti savolahdeksi.

Vanha pienennysmuoto voisi mennä tähän tapaan: lapsi-lapsonen, hirvi-hirvonen, pilvi-pilvonen, tavi-tavonen, savi-savonen. Saisikohan tältä pohjalta työstettyä jotain teoriaa.

Tämä on ihan varteenotettava vaihtoehto. Alkuaan se pääte oli *-oi ja eteläpohjassa -oo.

Savo tosiaan kuuluu *oi-sanoihin, Rapolan (1920) aineistossa löytyy mm. varhaisena attestaationa Sawoylaynen (Lounais-Hämeen tuomiokirja 1500-luvun 1. vuosikymmeneltä), murretietoina mm. erinäisistä Etelä-Savon pitäjistä Savoľľinna < *Savoilinna, Pohjois-Savon ja Pohjois-Hämeen (= Keski-Suomen) alueelta savoᵉks 'savoksi', Savoja 'Savoa', Savvoen (< *Savvoin < *Savoihin) 'Savoon'.

Pystynen kirjoitti:Savo tosiaan kuuluu *oi-sanoihin, Rapolan (1920) aineistossa löytyy mm. varhaisena attestaationa Sawoylaynen (Lounais-Hämeen tuomiokirja 1500-luvun 1. vuosikymmeneltä), murretietoina mm. erinäisistä Etelä-Savon pitäjistä Savoľľinna < *Savoilinna, Pohjois-Savon ja Pohjois-Hämeen (= Keski-Suomen) alueelta savoᵉks 'savoksi', Savoja 'Savoa', Savvoen (< *Savvoin < *Savoihin) 'Savoon'.

Tarkoittaako tämä että yhteyttä savi-sanaan ei todellisuudessa ole?

Tämä on pikemmin hyvä uutinen, koska *-oi on tosiaan ihan tyypillinen diminutiivipääte. Muita paikannimiä ei tule kovin pikaisesti mieleen, mutta esim. vanhemmissa kristillisperäisissä etunimissä on paljon esimerkkejä kuten Eero, Jaakko, Mikko, Simo, Tuomo.

Tulee oikeastaan mieleen onko tässäkin voitu kiertää henkilönnimen kautta? Ehkä Savo merkityksessä "savolainen" on vanhempi kuin maa-alueen sinänsä merkityksessä. Jokin suhde kuten savo(lainen) : Savonmaa (= "Savis" : "Savistenmaa") olisi sitten varmaan vakiinnuttuaan sopeutettu vanhempien maakuntanimien kaavaan tyyppiä hämäläinen : Häme.

Pystynen kirjoitti:Savo tosiaan kuuluu *oi-sanoihin, Rapolan (1920) aineistossa löytyy mm. varhaisena attestaationa Sawoylaynen (Lounais-Hämeen tuomiokirja 1500-luvun 1. vuosikymmeneltä), murretietoina mm. erinäisistä Etelä-Savon pitäjistä Savoľľinna < *Savoilinna, Pohjois-Savon ja Pohjois-Hämeen (= Keski-Suomen) alueelta savoᵉks 'savoksi', Savoja 'Savoa', Savvoen (< *Savvoin < *Savoihin) 'Savoon'.

Erinomainen perustelu!

aikalainen kirjoitti:Vanha pienennysmuoto voisi mennä tähän tapaan: lapsi-lapsonen, hirvi-hirvonen, pilvi-pilvonen, tavi-tavonen, savi-savonen. Saisikohan tältä pohjalta työstettyä jotain teoriaa.

Yhteenvetona ketjun viesteistä hypoteesi menisi tähän tapaan

1. asukkaan nimi
* hirvilahtelainen > hirvoinen (hirvinen) > (ehkä vääntyisi muotoon hirvoilainen)
* savilahtelainen > savoinen (savinen) > (ehkä vääntyisi muotoon savoilainen)

2. ja asukkaan nimestä takaisin alueen nimeksi
* hirvoila / hirvoinmaa > hirvoi/hirvo
* savoila / savoinmaa > savoi/savo

3. josta takaisin asukasnimeksi: hirvo(i)lainen, savo(i)lainen

4. Ja ruotsalainen Savolax tulisi yhdistelmänä seurakunnan suomalaisesta nimestä Savilahti (Savilaksi) ja seurakunnan kattaman alueen kansanomaisesta nimestä savo(i) tai kansanomaisesta asukasnimestä savo(i)lainen.

Tämähän saattaisi vaikka toimia.

aikalainen kirjoitti:

aikalainen kirjoitti:Vanha pienennysmuoto voisi mennä tähän tapaan: lapsi-lapsonen, hirvi-hirvonen, pilvi-pilvonen, tavi-tavonen, savi-savonen. Saisikohan tältä pohjalta työstettyä jotain teoriaa.

Yhteenvetona ketjun viesteistä hypoteesi menisi tähän tapaan

1. asukkaan nimi
* hirvilahtelainen > hirvoinen (hirvinen) > (ehkä vääntyisi muotoon hirvoilainen)
* savilahtelainen > savoinen (savinen) > (ehkä vääntyisi muotoon savoilainen)

2. ja asukkaan nimestä takaisin alueen nimeksi
* hirvoila / hirvoinmaa > hirvoi/hirvo
* savoila / savoinmaa > savoi/savo

3. josta takaisin asukasnimeksi: hirvo(i)lainen, savo(i)lainen

4. Ja ruotsalainen Savolax tulisi yhdistelmänä seurakunnan suomalaisesta nimestä Savilahti (Savilaksi) ja seurakunnan kattaman alueen kansanomaisesta nimestä savo(i) tai kansanomaisesta asukasnimestä savo(i)lainen.

Tämähän saattaisi vaikka toimia.

Kyllä vain, vaikuttaa ihan kelvolliselta selitykseltä.

Jotenkin tuntuu hankalalta ajatella että savi-sanan diminutiivi savoi(-nen) "pieni savi, savinen" olisi Savo-nimen taustalla. Esimerkiksi Koskoi-tyypin nimi tuntuisi jo jotenkin luontevammalta, EDIT Savo(i), siis < *Sav'voinlaks' "savienlahti", vrt. esim. Lemin seudun savi-paikannimet, kuten savi merkityksessä "niitty". Näin varsinkin siksi että Mikkeli on osa -oi, ei nimityypin levikkialuetta.

P.S. itse asiassa suunnilleen Tampere-Jyväskylä-Lappeenranta-kolmiossa on lukuisia savi "pelto"-tyypin nimiä, joten Savo(i), "savien l. peltojen"-laksi on varsin luonteva nimi alueelle, jossa poiketen muusta lähiympäristöstä nimenomaan on savipeltoja. Muistelen ainakin Tuija Kirkisen näin vakuutelleen. Savet olisivat siis olleet alueelle muuttaneiden hämäläisten peltoja, mutta paikannimi muodossa Savo olisi kuitenkin alueelle myöhemmin muuttaneiden karjalaisten inspiroima.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Jotenkin tuntuu hankalalta ajatella että savi-sanan diminutiivi savoi(-nen) "pieni savi, savinen" olisi Savo-nimen taustalla. Esimerkiksi Koskoi-tyypin nimi tuntuisi jo jotenkin luontevammalta, EDIT Savo(i), siis < *Sav'voinlaks' "savienlahti", vrt. esim. Lemin seudun savi-paikannimet, kuten savi merkityksessä "niitty". Näin varsinkin siksi että Mikkeli on osa -oi, ei nimityypin levikkialuetta.

P.S. itse asiassa suunnilleen Tampere-Jyväskylä-Lappeenranta-kolmiossa on lukuisia savi "pelto"-tyypin nimiä, joten Savo(i), "savien l. peltojen"-laksi on varsin luonteva nimi alueelle, jossa poiketen muusta lähiympäristöstä nimenomaan on savipeltoja. Muistelen ainakin Tuija Kirkisen näin vakuutelleen. Savet olisivat siis olleet alueelle muuttaneiden hämäläisten peltoja, mutta paikannimi muodossa Savo olisi kuitenkin alueelle myöhemmin muuttaneiden karjalaisten inspiroima.

Jos Mikkelin Savilahden ympärillä on savisia peltoja, niin kaiketi myös lahden rantavedet ovat savisia, joten se jo itsessään riittää lahden nimeämiseen. Veneestä nousija on heti saanut pieksunsa ja virsunsa sotkettua siihen töhnään.

Mihin perustuu yhteys savien>savoin? Mikä koskoi?

aikalainen kirjoitti:Jos Mikkelin Savilahden ympärillä on savisia peltoja, niin kaiketi myös lahden rantavedet ovat savisia, joten se jo itsessään riittää lahden nimeämiseen. Veneestä nousija on heti saanut pieksunsa ja virsunsa sotkettua siihen töhnään.

Mihin perustuu yhteys savien>savoin? Mikä koskoi?

Laitapa joskus nimisampo.fi sivuston hakuun *oi, ottaen mukaan myös Karjalan paikannimet. Kuten kartasta huomaat nimityyppi on ainakin yleiskarjalainen, Vihdin nimistä en osaa sanoa. Mukana myös esim. Koskoi, ?*Koskienpelto tjsp. Kurkijoella. Sitten *savi ja savien*, listauksesta näet sanan liittymän peltoon. Lappeella on jopa paikka nimeltä Savienlahti, vrt. Savienpellot jne., josta ilmeisesti murteessa muodot sav'vein-, sav'voin-. Lopuksi tai aluksi voi lisäksi lukea tämän:

http://www.kysy.fi/kysymys/savitaipalee ... oinen-nimi

Savilahti voi olla ja varmaan onkin savinen, mutta kuten sanottu tuo diminutiivi-idea ei oikein puhuttele.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Laitapa joskus nimisampo.fi sivuston hakuun *oi, ottaen mukaan myös Karjalan paikannimet. Kuten kartasta huomaat nimityyppi on ainakin yleiskarjalainen, Vihdin nimistä en osaa sanoa.

Tässä on näkyvillä juuri tuo ihan yleissuomalainen diminutiivijohdostyyppi josta on ollut puhetta. Jakauma sen sijaan kuvaa äännehistoriaa: sananloppuinen diftongi *oi on säilynyt vain Länsi-Uudenmaalla, Kannaksella, savolaismurteissa ja livvissä.

Pystynen kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Laitapa joskus nimisampo.fi sivuston hakuun *oi, ottaen mukaan myös Karjalan paikannimet. Kuten kartasta huomaat nimityyppi on ainakin yleiskarjalainen, Vihdin nimistä en osaa sanoa.

Tässä on näkyvillä juuri tuo ihan yleissuomalainen diminutiivijohdostyyppi josta on ollut puhetta. Jakauma sen sijaan kuvaa äännehistoriaa: sananloppuinen diftongi *oi on säilynyt vain Länsi-Uudenmaalla, Kannaksella, savolaismurteissa ja livvissä.

Ei, sillä esim. Peltoi on ainakin lappeelaisittan siis mitä ilmeisimmin monikon genetiivi eikä diminutiivi. Siksi Savoi-kin olisi mahdollisesti monikon genetiivi, "savien- l. peltojenlahti". Toisaalta pelkkä Savilahti on itähämäläisittäin muuten siis yhtä paljon "peltolahti" kuin "savilahti", koska sanalla savi on myös ilmeinen merkitys "pelto", vrt. Lappeen Savienlahti.