aikalainen kirjoitti:Maakunnan nimen Savo sanotaan juontuvan sanasta Savilahti.
Asiayhteyteen se sopiikin hyvin. Ruotsin vallan aikaan oli Savilahden seurakunta, joka käsitti alkuun ainakin nykyisen Etelä-Savon. Sitä edelsi Novgorodin aikainen seurakunta. Seurakunnan kirkko oli nykyisen Mikkelin keskustassa lähellä Saimaan lahtea, jonka nimi on edelleen Savilahti.
Mutta osaisiko joku selittää, miten on syntynyt tämä kielikorvaa vaivaava eroavuus savi/savo?
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Maakunnan nimen Savo sanotaan juontuvan sanasta Savilahti.
Asiayhteyteen se sopiikin hyvin. Ruotsin vallan aikaan oli Savilahden seurakunta, joka käsitti alkuun ainakin nykyisen Etelä-Savon. Sitä edelsi Novgorodin aikainen seurakunta. Seurakunnan kirkko oli nykyisen Mikkelin keskustassa lähellä Saimaan lahtea, jonka nimi on edelleen Savilahti.
Mutta osaisiko joku selittää, miten on syntynyt tämä kielikorvaa vaivaava eroavuus savi/savo?
Tämä on hyvä kysymys. Varhaiset attestaatiot:
Sevilakšju 1323, Safflax, Sawlax 1446, Sawelax 1496, Savolax 1452.
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulka ... uvaton.pdf
Suomalainen paikannimikirjakaan ei käsittele vokaalieroa.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Savilahteen laskee nykyinen Emolanjoki, mutta jospa asuinpaikan nimi onkin alkujaan ollut Saviojanlaksi, siis "Sav'ojanlaks" tjsp.?
Nykyruotsissa o voi ääntyä oonakin, kuten 'holm' tai 'borg'. Kuinkahan se Savolax sanotaan nykyisin, ja miten 1300-luvulla?Jaska kirjoitti:*Savilaksi olisi kehittynyt sisäheittomuotoon **Savlaksi, mikä selittäisi kaksi varhaista kirjoitusasua. Ruotsinkielinen kirjuri olisi sitten vääntänyt tuon asuun <Savolax>, koska -vl-yhtymä näytti niin mahdottomalta. Ruotsissahan <o> on äännearvoltaan [u], eli se olisi tarkoitettu äännettäväksi **Savulaksi.
aikalainen kirjoitti:Vaan sekin jättää avoimeksi oollisen muodon savolax.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Pitää varmaan kysyä asiasta joltain nurmolaiselta.aikalainen kirjoitti:Vaan sekin jättää avoimeksi oollisen muodon savolax.
aikalainen kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Pitää varmaan kysyä asiasta joltain nurmolaiselta.aikalainen kirjoitti:Vaan sekin jättää avoimeksi oollisen muodon savolax.
Nurmosta ei taida löytyä savologian guruja. Jo tarkoitat suhdetta nurmi/nurmo, niin se on epävarma, koska nimen yhteys nurmi-sanaan on vain arvaus. Sen sijaan suhde savilahti/savo on kartalla nähtävissä vielä nykyään, savilahti ei ole muuntunut maakunnan mukaisesti savolahdeksi.
Vanha pienennysmuoto voisi mennä tähän tapaan: lapsi-lapsonen, hirvi-hirvonen, pilvi-pilvonen, tavi-tavonen, savi-savonen. Saisikohan tältä pohjalta työstettyä jotain teoriaa.
Pystynen kirjoitti:Savo tosiaan kuuluu *oi-sanoihin, Rapolan (1920) aineistossa löytyy mm. varhaisena attestaationa Sawoylaynen (Lounais-Hämeen tuomiokirja 1500-luvun 1. vuosikymmeneltä), murretietoina mm. erinäisistä Etelä-Savon pitäjistä Savoľľinna < *Savoilinna, Pohjois-Savon ja Pohjois-Hämeen (= Keski-Suomen) alueelta savoᵉks 'savoksi', Savoja 'Savoa', Savvoen (< *Savvoin < *Savoihin) 'Savoon'.
Pystynen kirjoitti:Savo tosiaan kuuluu *oi-sanoihin, Rapolan (1920) aineistossa löytyy mm. varhaisena attestaationa Sawoylaynen (Lounais-Hämeen tuomiokirja 1500-luvun 1. vuosikymmeneltä), murretietoina mm. erinäisistä Etelä-Savon pitäjistä Savoľľinna < *Savoilinna, Pohjois-Savon ja Pohjois-Hämeen (= Keski-Suomen) alueelta savoᵉks 'savoksi', Savoja 'Savoa', Savvoen (< *Savvoin < *Savoihin) 'Savoon'.
aikalainen kirjoitti:Vanha pienennysmuoto voisi mennä tähän tapaan: lapsi-lapsonen, hirvi-hirvonen, pilvi-pilvonen, tavi-tavonen, savi-savonen. Saisikohan tältä pohjalta työstettyä jotain teoriaa.
aikalainen kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Vanha pienennysmuoto voisi mennä tähän tapaan: lapsi-lapsonen, hirvi-hirvonen, pilvi-pilvonen, tavi-tavonen, savi-savonen. Saisikohan tältä pohjalta työstettyä jotain teoriaa.
Yhteenvetona ketjun viesteistä hypoteesi menisi tähän tapaan
1. asukkaan nimi
* hirvilahtelainen > hirvoinen (hirvinen) > (ehkä vääntyisi muotoon hirvoilainen)
* savilahtelainen > savoinen (savinen) > (ehkä vääntyisi muotoon savoilainen)
2. ja asukkaan nimestä takaisin alueen nimeksi
* hirvoila / hirvoinmaa > hirvoi/hirvo
* savoila / savoinmaa > savoi/savo
3. josta takaisin asukasnimeksi: hirvo(i)lainen, savo(i)lainen
4. Ja ruotsalainen Savolax tulisi yhdistelmänä seurakunnan suomalaisesta nimestä Savilahti (Savilaksi) ja seurakunnan kattaman alueen kansanomaisesta nimestä savo(i) tai kansanomaisesta asukasnimestä savo(i)lainen.
Tämähän saattaisi vaikka toimia.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jotenkin tuntuu hankalalta ajatella että savi-sanan diminutiivi savoi(-nen) "pieni savi, savinen" olisi Savo-nimen taustalla. Esimerkiksi Koskoi-tyypin nimi tuntuisi jo jotenkin luontevammalta, EDIT Savo(i), siis < *Sav'voinlaks' "savienlahti", vrt. esim. Lemin seudun savi-paikannimet, kuten savi merkityksessä "niitty". Näin varsinkin siksi että Mikkeli on osa -oi, ei nimityypin levikkialuetta.
P.S. itse asiassa suunnilleen Tampere-Jyväskylä-Lappeenranta-kolmiossa on lukuisia savi "pelto"-tyypin nimiä, joten Savo(i), "savien l. peltojen"-laksi on varsin luonteva nimi alueelle, jossa poiketen muusta lähiympäristöstä nimenomaan on savipeltoja. Muistelen ainakin Tuija Kirkisen näin vakuutelleen. Savet olisivat siis olleet alueelle muuttaneiden hämäläisten peltoja, mutta paikannimi muodossa Savo olisi kuitenkin alueelle myöhemmin muuttaneiden karjalaisten inspiroima.
aikalainen kirjoitti:Jos Mikkelin Savilahden ympärillä on savisia peltoja, niin kaiketi myös lahden rantavedet ovat savisia, joten se jo itsessään riittää lahden nimeämiseen. Veneestä nousija on heti saanut pieksunsa ja virsunsa sotkettua siihen töhnään.
Mihin perustuu yhteys savien>savoin? Mikä koskoi?
Kinaporin kalifi kirjoitti:Laitapa joskus nimisampo.fi sivuston hakuun *oi, ottaen mukaan myös Karjalan paikannimet. Kuten kartasta huomaat nimityyppi on ainakin yleiskarjalainen, Vihdin nimistä en osaa sanoa.
Pystynen kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Laitapa joskus nimisampo.fi sivuston hakuun *oi, ottaen mukaan myös Karjalan paikannimet. Kuten kartasta huomaat nimityyppi on ainakin yleiskarjalainen, Vihdin nimistä en osaa sanoa.
Tässä on näkyvillä juuri tuo ihan yleissuomalainen diminutiivijohdostyyppi josta on ollut puhetta. Jakauma sen sijaan kuvaa äännehistoriaa: sananloppuinen diftongi *oi on säilynyt vain Länsi-Uudenmaalla, Kannaksella, savolaismurteissa ja livvissä.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 31 vierailijaa