Muinainen Suomi

aikalainen kirjoitti:Se Savoi tai Savoinlahti pitäisi kuitenkin saada muuntumaan vesialueen ja seurakunnan nimeksi Savilahti.

Olettaisin kyllä itse luontonimen edeltävän asutusnimeä, mutta nimien käytön lopulta olevan luontevasti rinnakkainen.

Jaska kirjoitti:Varhaiset attestaatiot: Sevilakšju 1323, Safflax, Sawlax 1446, Sawelax 1496, Savolax 1452.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Savilahteen laskee nykyinen Emolanjoki, mutta jospa asuinpaikan nimi onkin alkujaan ollut Saviojanlaksi, siis "Sav'ojanlaks" tjsp.?

aikalainen kirjoitti:Vanha kirkko onkin ollut samoilla paikkeilla kuin se joki. Emola vaikuttaa asutusnimeltä, nyt kaupunginosa ja aiemmin ehkä talo, joten joella on voinut olla aiemmin jokin muu nimi. Kartalla vähän ylävirran puolella on paikka Savisilta. Kenties aiempi nimi olisi ollut Savioja tai Savijoki. ... Ehkä paikalliset ovat aikoinaan puhuneet seurakunnastaan saviojana/-jokena ja viranomaiset savilahtena. Edellisestä saisi väännettyä asukasta tarkoittavan muodon savolainen. Vaan sekin jättää avoimeksi oollisen muodon savolax.

Jatkanpa vielä kehittelyä Kalihvin ehdottaman sav'ojan pohjalta. Jos oletetaan, että Emolanjoki olisi aiemmin ollut Savioja, niin tällöin saataisiin aikaan paikallinen nimiryväs Savilahti ja Savioja.

Monesti seurakunta sai nimensä kylästä, johon kirkko rakennettiin, tai sitten maastokohteesta. Savilahden liepeillä ollut asutus olisi voinut olla nimeltään Savilahti. Näin seurakunnan nimi voisi tulla kylästä, tai sitten lahdesta.

Vanhin tunnettu kirkko oli paikassa, jonka voisi nimetä myös tämän mainitun ojan/joen mukaan. Veikkaan, että siinä on ollut jo pakanalliseen aikaan pyhä paikka, jolla jokin nimi. Ehkäpä kansa on käyttänyt kirkon sijaintipaikasta ja sitä kautta koko seurakunnasta aluksi nimeä Savioja. Tällöin seurakunnan ja kirkkopitäjän asukkaat olisivat voineet käyttää itsestään nimitystä sav'ojalaiset > savolaiset.

Ruotsinkielinen asu savolax tulisi sitten tämän asukasnimen vaikutuksesta. Myös nuo vanhat merkinnät (Sevilakšju 1323, Safflax, Sawlax 1446, Sawelax 1496) ovat ilman O-kirjainta, joten O:llinen muoto ei välttämättä ollut se alkuperäinen.

Teoria on kuitenkin vailla konkretiaa, koska nimestä savioja ei ole mitään havaintoa.

Lisäaineistona Uuden Suomalaisen Nimikirjan kertomaa:

"Savo
Sukunimenä Savoa esiintyy nykyään Loimaan–Turun seudulla sekä mm. Porin ja Jämsän tienoilla. Nimi palautuu ainakin viimeksi mainituilla alueilla savolaisasutukseen viittaaviin talon- ja kylännimiin. Myös Yläneellä on ollut Savo-niminen talo, ja siellä on myös Savojärvi. Savolaisasutuksesta kertovia nimiä [on] ollut vanhastaan runsaasti Pohjanmaalla: mm. Utajärveä on kutsuttu aikanaan Savoksi, Siikajoen latva-alueita Siika-Savoksi jne.
Iissä on kirjattu Per Sawo 1571, Vetelissä Antti Savo 1553, Viipurin pitäjästä mainitaan Thoms Saffuo 1549, Turussa Jakop Sawoj 1624, Ulvilassa Gabriel Savo 1620-luvulla, Orivedellä Tuomas Savo 1540, Kuorevedellä Henric Savo 1815.
[…nimenvaihtotietoja…]
— Maakunnan nimeksi on Savo kehittynyt Mikkelin tienoon vanhasta nimityksestä Savoi(n)lahti. Ensimmäinen maininta siitä on Pähkinäsaaren rauhan rajakirjassa (1323), jonka eri versioissa on muodot Savolax, Sauolax ja Sevilakšju. Nimen pohjaksi on arveltu mm. karjalais-vepsäläistä ristimänimeä Savo(i) < ven. Savva, Sava, Savo, Savvatij (Nissilä 1976). Sen on arveltu selittyvän myös sanoista savi, savu ja saukko (gen. sauvon). T.I. Itkonen on on yhdistänyt nimen lapin 'tyyntä vettä' merkitsevään sanaan."
---
"Savolainen
Tämän heimoa tai asuinpaikkaa ilmaisevan nimen on voinut saada naapureiltaan paitsi Savosta kotoisin oleva myös muutoin Savossa liikkunut. Savolaisella on voitu tarkoittaa myös savolaisvaikutuksesta kertovan Savo-nimisen kylän asukasta. Itse maakunnassa on savolainen merkinnyt 'suursavolaista', minkä vuoksi nimestä on vanhoja tietoja lähinnä Pien-Savon alueelta (Pirinen 1982). 1600-luvun lopulle tultaessa on nimestä merkintöjä lähes kaikkialla maastamme, ehkä runsaimmin kuitenkin Etelä-Karjalasta, Etelä-Pohjanmaalta sekä Pohjanlahden perukasta (Oulu–Tornio). Nykyisin sukunimi on pääasiallisesti itäinen. Se on ollut hyvin yleinen myös karjalaisilla siirtolaisilla. — Esim. O sauolain 1562 Viipuri, Rossij Saffuolaij 1551 Kivennapa, Måns Sauolainn 1591 Rautu, Andhers Sauolain 1571 Vehkalahti, Poual Saffuolain 1563 Rantasalmi, Tidko Saffwolain 1638 Liperi, Lorens Sawolaisenpoika 1453 Janakkala, Anders Savolain 1455 Lammi, mattis sawoylainen 1506 Tammela, Paavo Savolainen 1553 Sysmä, Anders Anderson Sawålainen 1569 Rauma, Lauri Savolainen 1546 Lappajärvi, Hnc Sawolaine 1563 Haukipudas, Hendrich sauolan 1585 Pello."

Jätän omat jatkoajatukseni kypsymään, muu foorumikunta käyköön kiinni jos jotain samantien näiden pohjalta keksii.

Pystynen kirjoitti:Lisäaineistona Uuden Suomalaisen Nimikirjan kertomaa:

"Savo
Sukunimenä Savoa esiintyy nykyään Loimaan–Turun seudulla sekä mm. Porin ja Jämsän tienoilla. Nimi palautuu ainakin viimeksi mainituilla alueilla savolaisasutukseen viittaaviin talon- ja kylännimiin.
[...]

"Savolainen
Tämän heimoa tai asuinpaikkaa ilmaisevan nimen on voinut saada naapureiltaan paitsi Savosta kotoisin oleva myös muutoin Savossa liikkunut. [...]

Porin ympäristössä löytyy Vähä-Savo-niminen tila, jonka isäntä joskus 1600-luvulla saapui -muistaakseni- Keuruulta. Tuolloin ja vielä ainakin 1700-luvun kirkonkirjoissa nimi esiintyi muodossa "Sagu". Porin seudulla Ruoveltä ja sinne aikaisemmin Rautalammilta saapuneeiden sukujen miehet perustivat tiloja varakkaalta Herra Fincken maaomaisuudesta otetuille palstoille. Nämä "savolaisisännät", Putto, Makkonen ja Rankonen, olivat kuitenkin karjalaista alkuperää, suvut olivat lähtöisin Etelä-Karjalan Lapvedeltä. Luultavasti vaimoja ja vävyjä oli kuitenkin otettu "aitosavolaisten" sukujenkin keskuudesta. Koko poppoo -jopa moneen kertaan- Vähä-Savon isännästä herra Finckeen, löytyy minun esi-isien joukosta. Läpikotaisin länssuamalainen Allekirjoittanut on jonkinmoinen piilosavolainen.

>> Myös Yläneellä on ollut Savo-niminen talo, ja siellä on myös Savojärvi

Savojärvi (Yläne) nimi on ollut käytössä noin 1910 luvulta lähtien.
Ennen sitä kartoissa nimi on ollut Sauvojärvi
Esim.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=514757

t.ajvxyz

Yksinkertainen teoria:

Savo = Talo, rakennettu kiinteä asuinsija. (Liittyy mahdollisesti jotenkin käsitteeseen "savu")

Savotta = Kiinteän asuinsijan rakennus. (siis kirjaimellisesti tavallaan "ei taloa").

Savolainen = Kiinteässä asuinsijassa asuja. (vastine liikkuvaa elämäntapaa viettävälle koltassa asujalle)

cromwell kirjoitti:Yksinkertainen teoria:

Savo = Talo, rakennettu kiinteä asuinsija. (Liittyy mahdollisesti jotenkin käsitteeseen "savu")

Savotta = Kiinteän asuinsijan rakennus. (siis kirjaimellisesti tavallaan "ei taloa").

Savolainen = Kiinteässä asuinsijassa asuja. (vastine liikkuvaa elämäntapaa viettävälle koltassa asujalle)

Ongelmana tässä on, ettei missään murteessa ole sellaista sanaa kuin savo 'talo'. Sellaisesta ei ole mitään merkkejä missään.

"Ongelmana tässä on, ettei missään murteessa ole sellaista sanaa kuin savo 'talo'. Sellaisesta ei ole mitään merkkejä missään."

Ajatustahan voisi yrittää hieman laajentaa:

savu = yksi asumus

savotta = uuden asumusyhteisön rakentaminen

savo = useasta savusta koostuva kiinteä asutus

savolainen = useasta savusta koostuvassa kiinteässä asutuksessa asuva

cromwell kirjoitti:savotta = uuden asumusyhteisön rakentaminen

Savotta заво́д zavod "tehdas > työmaa" on venäläinen lainasana.

https://en.wiktionary.org/wiki/%D0%B7%D ... B4#Russian

"Savotta заво́д zavod "tehdas > työmaa" on venäläinen lainasana."

Voi sentään. Ja minä kun ehdin jo ihastua suomen veikeään logiikkaan; kun on savotta, tarvitaan savotta.