jussipussi kirjoitti:Luin jostain Tornionlaakson sivustolta, että Aavasaksa tulisi suomen sanasta aava ja jostain saksalaisperäisen kielen sax (=kallio) yhdistelmästä. kuulostaa minusta aivan päättömältä. Vaikkakin noiden sanojen mukainenhan ko. vaara on.
Onko tuollainen kahden kielen yhdistely tavallista., varsinkin kun saksalaisten osuus Tornionlaaksossa rajoittuu muutamiin seppiin. Tuntuisi hullulta, että heidän kielellään olisi nimetty joitain näin merkittäviä maastonkohteita? varsinkin, kun nämä "valloonit" ovat alueelle tulleessaan useamman sukupolven jo Ruotsin maata asuttaneet ja varmaan jo kielensä ruotsiksi tai jopa suomeksi vaihtaneet.
Parempi alkuperä minsta olisi saamen Avva+tsohkka. Saman niminen ja jopa näköinenkin tunturi löytyy Utsjoelta, Nuorgamista.
jussipussi kirjoitti:Miten tuo ks sopisi siihen, että alkuperäinen metsäsaamelainen sana on ollut tuo saksa (tai lähes). Eli koko nimi olisi siinä muodossa kuin se aluperinkin on ollut.
aikalainen kirjoitti:Myös eteläisestä Suomesta löytyy runsaahkosti saksa-nimistöä. Saattavat toki olla eri juurta kuin Tornionjoen varsilla. Osa niistä nimeää jonkin mäen tai vuoren jopa ilman ympäristössä olevia muita saksa-nimiä. Selvästi jo erilaisemmat sakasti-alkuiset nimet ovat usein huomattavan korkeita tai jyrkkiä mäkiä.
jussipussi kirjoitti:Luin jostain Tornionlaakson sivustolta, että Aavasaksa tulisi suomen sanasta aava ja jostain saksalaisperäisen kielen sax (=kallio) yhdistelmästä. kuulostaa minusta aivan päättömältä. Vaikkakin noiden sanojen mukainenhan ko. vaara on.
Onko tuollainen kahden kielen yhdistely tavallista., varsinkin kun saksalaisten osuus Tornionlaaksossa rajoittuu muutamiin seppiin. Tuntuisi hullulta, että heidän kielellään olisi nimetty joitain näin merkittäviä maastonkohteita? varsinkin, kun nämä "valloonit" ovat alueelle tulleessaan useamman sukupolven jo Ruotsin maata asuttaneet ja varmaan jo kielensä ruotsiksi tai jopa suomeksi vaihtaneet.
TTJ kirjoitti:Paikannimikirjan selitystä (jonka hän myönsi epävarmaksi), enemmän hän kuitenkin keskittyi kritisoimaan Kososen yleisiä tutkimusperiaatteita. Ilmeisesti Kosonen on selitellyt nimiä uusiksi laajemminkin (mm. Aavasaksan vieressä sijaitseva Matarenki on hänestä ruotsalaisperäinen nimi) ja hän myös epäili saamelaissyntyisiä kielitutkijoita puolueellisiksi. En ole seurannut koko debattia.
Aikio ei ehkä kunnolla selittänyt Aava+sax-hypoteesin heikkouksia. Tuo selitys ei ole Kososen keksimä vaan sitä on tarjottu aikaisemminkin.
Taavetti kirjoitti:Olen kuullut nimitettävän tietynlaisia kauppiaita nimellä kauppasaksa.
aikalainen kirjoitti:Taavetti kirjoitti:Olen kuullut nimitettävän tietynlaisia kauppiaita nimellä kauppasaksa.
Tai jospa se onkin nimetty vasta 1940-luvun alussa, kun paikalla käyneet germaanit puhuivat suur-Saksasta eli tavallaan aavasta Saksasta. (Olen täysin varma, että tämä selitys hyväksytään Paikannimikirjan seuraavaan painokseen.)
Taavetti kirjoitti:Taitaa Aavasaksa olla nimenä paljon natsi-Saksaa vanhempi, olkoon nimen alku muuten missä ja mikä tahansa. Meille kerrottiin koulussa 1950 -luvulla Aavasaksan kesäyön auringosta ja sen ihailusta juhannusyönä. Muistelen Topeliuksen Maamme kirjastakin siitä lukeneeni,
TTJ kirjoitti:
Valitettavasti Aavasaksa taitaa nykyisin olla aika kuollut matkailukohteena. Aikaisemmin kun tieyhteydet olivat huonommat niin Aavasaksa oli luonteva eteläisimpänä paikkana ihailla keskiyön aurinkoa. Mutta nykyään turistit ajavat ohi pohjoisen isoihin matkailukeskuksiin. Rokkifestari Aawastockikin on loppunut. Paikallisten hiihtokeskushankkeetkin lentomäkineen taitavat olla kuopattu.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa