Perinteinen etymologia eli sanojen alkuperän selvittäminen toimii vertikaalisesti, pystytasossa: sana voi olla alkuperältään peritty (vastineita sukukielissä) tai lainattu (vastineita ei-sukukielissä), mutta sillä on aina historia yksittäisen kielen ulkopuolella. On kuitenkin runsaasti sanoja, joiden alkuperä on yhden kielen sisällä, niiden silti olematta johtamalla tai yhdistämällä kielen olemassaolevasta sanastosta muodostettuja. Tällaiset sanat kuuluvat horisontaalisen etymologian piiriin.
Horisontaalisessa etymologiassa sanahahmot tai abstraktit deskriptiiviset juuret liittyvät toisiinsa assosiaatioiden kautta: äänteitä vaihtelemalla saadaan kieleen uusia sanoja. Esimerkiksi kVh-juureen liittyviksi voidaan laskea sellaisia sanoja kuin kohista ja kihistä.
Asia selvinnee seuraavista Eino Koposen ja Vesa Jarvan artikkeleista:
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/vir99koponen.pdf
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/koponen1_2001.pdf
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2003_585.pdf
http://books.google.com/books?id=ivuSe0 ... =lwauTviUO
s754QTUivnpDg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=6&ved=0CEYQ6AEwBQ#v=onepage&q=vesa%20jarva&f=false
Tässä ketjussa voi pohtia sanojen alkuperää horisontaalisen etymologian kannalta, eli miten yhden kielen sanat ja niiden äänteet liittyvät toisiinsa ja synnyttävät uutta sanastoa assosiaatioiden pohjalta; pidetään perinteiset (eli sukukieliin ja naapurikieliin liittyvät) etymologiset pohdiskelut viereisessä Etymologiaketjussa.