Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

Sanojen ja nimien alkuperä

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Jaska » 29 Joulu 2019 09:26

Anskuq kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Tässä muinaisnimiä viljelevässä kartassa G. Schöning ‎1777 Inarijärvi on sekä Indiager että Enara traesk, järveen laskee Inda elf ja sen rannalla on kaiketi kylä Indiager. Tenon rannalta löytyy myös Indiager. Notiager vatn on Kuolassa oleva järvi, olisiko EDIT Nuorttijärvi ja ilmeisesti onkin.

https://www.doria.fi/handle/10024/123056

https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sAllowed=y

Kohdassa Den 7. Jan on kolmas iager-nimi:

https://books.google.fi/books?id=OFtAAQ ... er&f=false

Näissä norjalaisissa/tanskalaisissa lähteissä iager näyttää siis olevan esillä myöhään monissa paikannimissä, eli mitäs X-kieltä ne nyt sitten enää olisivat?

P.S. Googlen e-kirja Antropogeografiska studier inom Petsamo-området, Väinö Tanner avaa aika hyvin tätä nimistöä.

Tenon rannalla tai Tenossa ei ole järviä eli tuo Indiager ei siellä ainakaan ole voinut tarkoittaa järveä. Tenossa ei ole järvilaajentumia ja rannoilla ei ole järviä. Laskujokia on kyllä paljon. Mitä muuta luontoon liittyvää iager tai Indiager tarkoittaa. Voiko olla sisämaata tms tarkoittavaa jäämeren näkökulmasta?

Vanhoihin karttoihinhan kopioitiin paikannimiä vielä vanhemmista kartoista. Tuossa Indiager on sekä Inarijärven että Inarin talvikylän nimenä, ja Tenolle sama nimi varmaan on päätynyt vain jonkin hahmotusvirheen seurauksena.

Inarijokihan virtaa Tenoon, joten tässä voi olla kyse siitä, että koska Inarijoen nimi on ollut sama kuin Inari-nimet Inarissa, niin ne on merkitty sitten samalla kirjoitusmuodollakin kuin Inari-nimet Inarissa: Indiager.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 29 Joulu 2019 10:32

Anskuq kirjoitti:Tenon rannalla tai Tenossa ei ole järviä eli tuo Indiager ei siellä ainakaan ole voinut tarkoittaa järveä. Tenossa ei ole järvilaajentumia ja rannoilla ei ole järviä. Laskujokia on kyllä paljon. Mitä muuta luontoon liittyvää iager tai Indiager tarkoittaa. Voiko olla sisämaata tms tarkoittavaa jäämeren näkökulmasta?

Ei, kyllä kyse on joko kartturin virheestä tai ihan oikeasta järvestä. Olisiko Stuorrajavri? Mitähän tuo Indi- tai Inta tarkoittaa? Voisiko sillä olla liittymä enä-sanastoon?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Anskuq » 29 Joulu 2019 10:54

Jaska kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Tässä muinaisnimiä viljelevässä kartassa G. Schöning ‎1777 Inarijärvi on sekä Indiager että Enara traesk, järveen laskee Inda elf ja sen rannalla on kaiketi kylä Indiager. Tenon rannalta löytyy myös Indiager. Notiager vatn on Kuolassa oleva järvi, olisiko EDIT Nuorttijärvi ja ilmeisesti onkin.

https://www.doria.fi/handle/10024/123056

https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sAllowed=y

Kohdassa Den 7. Jan on kolmas iager-nimi:

https://books.google.fi/books?id=OFtAAQ ... er&f=false

Näissä norjalaisissa/tanskalaisissa lähteissä iager näyttää siis olevan esillä myöhään monissa paikannimissä, eli mitäs X-kieltä ne nyt sitten enää olisivat?

P.S. Googlen e-kirja Antropogeografiska studier inom Petsamo-området, Väinö Tanner avaa aika hyvin tätä nimistöä.

Tenon rannalla tai Tenossa ei ole järviä eli tuo Indiager ei siellä ainakaan ole voinut tarkoittaa järveä. Tenossa ei ole järvilaajentumia ja rannoilla ei ole järviä. Laskujokia on kyllä paljon. Mitä muuta luontoon liittyvää iager tai Indiager tarkoittaa. Voiko olla sisämaata tms tarkoittavaa jäämeren näkökulmasta?

Vanhoihin karttoihinhan kopioitiin paikannimiä vielä vanhemmista kartoista. Tuossa Indiager on sekä Inarijärven että Inarin talvikylän nimenä, ja Tenolle sama nimi varmaan on päätynyt vain jonkin hahmotusvirheen seurauksena.

Inarijokihan virtaa Tenoon, joten tässä voi olla kyse siitä, että koska Inarijoen nimi on ollut sama kuin Inari-nimet Inarissa, niin ne on merkitty sitten samalla kirjoitusmuodollakin kuin Inari-nimet Inarissa: Indiager.

Totta, tuossa kartassa paljon epätarkkuuksia. Inarinjoki on ylempänä, Indiagerin kohta on jo puolimatkassa Tenojokea Utsjoelle päin.
Inariin laskevat joet eivät täsmää. Karttaan on merkitty kolme laskevaa jokea ja joki jossa Inarin kylä on, on keskimmäisessä joessa, vaikka se kuuluisi olla ylimpänä.
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 29 Joulu 2019 11:19

Jaska kirjoitti:Voisiko sitten alkuosa ‹Ind› liittyä jotenkin Imandra- ja Imatra-nimiin?

Mites Imatra < *i(m/n)(a)- tra, vrt. Int-a elf, Ind- iager ja esim. Kuusamon Intra ja Intranmutka? M ja n saattaisivat siis vain edustaa saman kantasanan ajautumista? Rahkonen muuten esitteli eräässä seminaarissa Venäjän -dra nimiä, jotka näyttävät liittyvän X-kielen levikkialueeseen. EDIT tuo d/t on kyllä hieman hankala, Ina elf ja Inaiager olisivat paljon mukavampia, vrt. esim. tässä suhteessa kivempi Inatra.

Oulun Merikosken Intiö voisi muuten olla samaa kantaa, ts. Merikosken vanha nimi.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Anskuq » 29 Joulu 2019 11:25

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:Tenon rannalla tai Tenossa ei ole järviä eli tuo Indiager ei siellä ainakaan ole voinut tarkoittaa järveä. Tenossa ei ole järvilaajentumia ja rannoilla ei ole järviä. Laskujokia on kyllä paljon. Mitä muuta luontoon liittyvää iager tai Indiager tarkoittaa. Voiko olla sisämaata tms tarkoittavaa jäämeren näkökulmasta?

Ei, kyllä kyse on joko kartturin virheestä tai ihan oikeasta järvestä. Olisiko Stuorrajavri? Mitähän tuo Indi- tai Inta tarkoittaa? Voisiko sillä olla liittymä enä-sanastoon?


Missä tuo Stuorrajavri sijoitsee? Tuota Enä-sanastokin on ollut esillä esim. täällä http://monikieliseninarinpaikannimet.bl ... toria.html

Kielikellossa https://www.kielikello.fi/-/lapin-pitajien-nimia

Inarissa (Anár, inariksi Aanaar) ollaan Ison Inarin partailla. Järvi lieneekin nimen ensimmäisiä kantajia, mutta lisäksi laaja Inarin lapinkylä ulottui lännessä Tenon latvahaaraan Inarijokeen asti, samoin kuin nykyinen kunta. Nimelle ei ole pitkään aikaan osattu löytää selitystä, mutta Pekka Sammallahden arvelun mukaan se liittyisi käyttämistä ja pitämistä tarkoittavaan atnit-verbiin (inariksi anneeđ) ja olisi siis muodostettu samaan tapaan kuin suomen sana pitäjä. Samaa tai hyvin samantapaista nimeä on käytetty Lapissa laajalti myös miehennimenä. Se on kirjoitettu mm. muotoon Ennar ja korvattu loppujen lopuksi skandinaavisperäisellä Einarilla. Arvellun sisältönsä puolesta tällainen ”käyttäri” sopii varsin hyvin henkilönnimeksi.

Inari on niin iso kunta, että sillä on Juutuanvuonon pohjukassa sijaitsevan samannimisen kirkonkylänsä lisäksi vielä erillinen kuntakeskus Ivalo (Avvil, inariksi Avveel) Ivalojoen alajuoksulla. Tätäkin nimeä on tulkittu epäonnistuneella selitystarinalla: inarilainen soutaja vastasi kyydittävälleen, joka tiedusteli paikan nimeä: ij vala ’ei vielä’, koska ei ymmärtänyt suomea ja kuvitteli matkustajan utelevan, joko ollaan joen suulla. ”Selitys” sopii vain suomalaisen muttei inarilaisen muodon lähtökohdaksi. Nimen todellinen pohja lienee kantasanassa, josta ovat syntyneet myös Imandran nimi Avvir ja suomen sana vuo, kuten Pekka Sammallahti on esittänyt. Nimi onkin tarkoittanut ensin Ivalojokea ja vasta myöhemmin kylää, erotukseksi vanhemmasta Kyrön kylästä, joka taas on jäänyt Törmäsen-Huuhkajan kyläryhmän alle.
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 29 Joulu 2019 11:34

Anskuq kirjoitti:Missä tuo Stuorrajavri sijoitsee?

Karigasniemen itäpuolella.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Jaska » 29 Joulu 2019 12:03

Anskuq kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:Tenon rannalla tai Tenossa ei ole järviä eli tuo Indiager ei siellä ainakaan ole voinut tarkoittaa järveä. Tenossa ei ole järvilaajentumia ja rannoilla ei ole järviä. Laskujokia on kyllä paljon. Mitä muuta luontoon liittyvää iager tai Indiager tarkoittaa. Voiko olla sisämaata tms tarkoittavaa jäämeren näkökulmasta?

Ei, kyllä kyse on joko kartturin virheestä tai ihan oikeasta järvestä. Olisiko Stuorrajavri? Mitähän tuo Indi- tai Inta tarkoittaa? Voisiko sillä olla liittymä enä-sanastoon?


Missä tuo Stuorrajavri sijoitsee? Tuota Enä-sanastokin on ollut esillä esim. täällä http://monikieliseninarinpaikannimet.bl ... toria.html

Kielikellossa https://www.kielikello.fi/-/lapin-pitajien-nimia

Inarissa (Anár, inariksi Aanaar) ollaan Ison Inarin partailla. Järvi lieneekin nimen ensimmäisiä kantajia, mutta lisäksi laaja Inarin lapinkylä ulottui lännessä Tenon latvahaaraan Inarijokeen asti, samoin kuin nykyinen kunta. Nimelle ei ole pitkään aikaan osattu löytää selitystä, mutta Pekka Sammallahden arvelun mukaan se liittyisi käyttämistä ja pitämistä tarkoittavaan atnit-verbiin (inariksi anneeđ) ja olisi siis muodostettu samaan tapaan kuin suomen sana pitäjä. Samaa tai hyvin samantapaista nimeä on käytetty Lapissa laajalti myös miehennimenä. Se on kirjoitettu mm. muotoon Ennar ja korvattu loppujen lopuksi skandinaavisperäisellä Einarilla. Arvellun sisältönsä puolesta tällainen ”käyttäri” sopii varsin hyvin henkilönnimeksi.

Inari on niin iso kunta, että sillä on Juutuanvuonon pohjukassa sijaitsevan samannimisen kirkonkylänsä lisäksi vielä erillinen kuntakeskus Ivalo (Avvil, inariksi Avveel) Ivalojoen alajuoksulla. Tätäkin nimeä on tulkittu epäonnistuneella selitystarinalla: inarilainen soutaja vastasi kyydittävälleen, joka tiedusteli paikan nimeä: ij vala ’ei vielä’, koska ei ymmärtänyt suomea ja kuvitteli matkustajan utelevan, joko ollaan joen suulla. ”Selitys” sopii vain suomalaisen muttei inarilaisen muodon lähtökohdaksi. Nimen todellinen pohja lienee kantasanassa, josta ovat syntyneet myös Imandran nimi Avvir ja suomen sana vuo, kuten Pekka Sammallahti on esittänyt. Nimi onkin tarkoittanut ensin Ivalojokea ja vasta myöhemmin kylää, erotukseksi vanhemmasta Kyrön kylästä, joka taas on jäänyt Törmäsen-Huuhkajan kyläryhmän alle.

Suomen vuo... Katsotaanpa tuo polku. Sana vuo palautuu kantauralin asuun *uva, samoin kuin vyö sanaan *üva. Sattumoisin saamessa ensimmäinen sana on kehittynyt epäsäännöllisesti. Mahdollisia reittejä on kaksi:
A. *uva > *ovee > *ëvee (illabiaalistuminen kantasaamessa tai myöhemmin)
B. *uva > *üva > *ëvee (etuvokaaliutuminen jo esisaamessa)

Koska "ruotsinsaamessa" sanassa on pyöreä takavokaali, on A-vaihtoehto perustellumpi: illabiaalistuminen näyttää koskevan vain pohjoissaamea (ainakaan muista kielissä ei Álgussa ole vastaavia esimerkkimuotoja).
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... _id=121101

Jää täysin hypoteettiseksi, olisiko inarinsaamessa ja siitä itäänpäin tapahtunut illabiaalistuminen vai ei. Siksi myös paikannimien selittäminen tällaisesta hypoteettisesta muodosta jää tyhjän päälle. (Kantasaamen *ë > pohjoissaamen a.)

Lisäksi edelleenkään mikään selitys, joka lähtee siitä, että saamen a:lliset nimimuodot olisivat vanhimpia, ei pysty selittämään sitä, miksi ruotsiksi, suomeksi, norjaksi ja venäjäksi on nimenomaan i:llisiä nimimuotoja.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Anskuq » 29 Joulu 2019 12:07

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:Missä tuo Stuorrajavri sijoitsee?

Karigasniemen itäpuolella.

Eli Luomusjärvi on toiselta nimeltään Stuorrajävri. Luomusjärvet, jotka kuuluvat tuohon Kevon luonnonpuiston alueella olevaan ryppääseen ja suurin järvi on Luomusjärvi.
Ei se voi liittyä mitenkään Tenon karttaan, jonka paikat ovat asutettuja kyliä tms. Mutta komeat ovat järvet kyllä! https://i.pinimg.com/originals/71/dc/19 ... 24f060.jpg

Mutta koska kartta on näinkin epätarkka, voi tuo Tenon Indiager olla Inarijokea kuvaava. Yläjuoksulla Inarijoen alkupäässä on järviä kyllä, mutta menevät kauaksi.
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja jussipussi » 29 Joulu 2019 13:48

Anskuq kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Tässä muinaisnimiä viljelevässä kartassa G. Schöning ‎1777 Inarijärvi on sekä Indiager että Enara traesk, järveen laskee Inda elf ja sen rannalla on kaiketi kylä Indiager. Tenon rannalta löytyy myös Indiager. Notiager vatn on Kuolassa oleva järvi, olisiko EDIT Nuorttijärvi ja ilmeisesti onkin.

https://www.doria.fi/handle/10024/123056

https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sAllowed=y

Kohdassa Den 7. Jan on kolmas iager-nimi:

https://books.google.fi/books?id=OFtAAQ ... er&f=false

Näissä norjalaisissa/tanskalaisissa lähteissä iager näyttää siis olevan esillä myöhään monissa paikannimissä, eli mitäs X-kieltä ne nyt sitten enää olisivat?

P.S. Googlen e-kirja Antropogeografiska studier inom Petsamo-området, Väinö Tanner avaa aika hyvin tätä nimistöä.

Tenon rannalla tai Tenossa ei ole järviä eli tuo Indiager ei siellä ainakaan ole voinut tarkoittaa järveä. Tenossa ei ole järvilaajentumia ja rannoilla ei ole järviä. Laskujokia on kyllä paljon. Mitä muuta luontoon liittyvää iager tai Indiager tarkoittaa. Voiko olla sisämaata tms tarkoittavaa jäämeren näkökulmasta?


Pulmankijärvi ja Mantojärvi kuitenkin lähellä, sivujoissa. Niistä ei kyllä apua saa tähän ongelmaan. Iijärvi alkaa samalla kirjaimella PDT_Armataz_01_01
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 29 Joulu 2019 14:14

Anskuq kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:Missä tuo Stuorrajavri sijoitsee?

Karigasniemen itäpuolella.

Eli Luomusjärvi on toiselta nimeltään Stuorrajävri. Luomusjärvet, jotka kuuluvat tuohon Kevon luonnonpuiston alueella olevaan ryppääseen ja suurin järvi on Luomusjärvi.
Ei se voi liittyä mitenkään Tenon karttaan, jonka paikat ovat asutettuja kyliä tms. Mutta komeat ovat järvet kyllä! https://i.pinimg.com/originals/71/dc/19 ... 24f060.jpg

Mutta koska kartta on näinkin epätarkka, voi tuo Tenon Indiager olla Inarijokea kuvaava. Yläjuoksulla Inarijoen alkupäässä on järviä kyllä, mutta menevät kauaksi.

Tuo Stuorrajavri on eräälainen kaksoisjärvi, toinen puoli on nimeltään Nuorttahjavri. Sijainti täsmäisi suunnilleen tanskalaisen kartan kanssa. Jos Stuorra muuten olisi kartan Indiager, sen toinen puoli olisi erikoisesti saman niminen kuin Nuortti l. Notiager.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja aikalainen » 29 Joulu 2019 14:14

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Toisaalta on havaittu, että vesistönimet ovat niin lujassa, että vaikka väestö ja kieli vaihtuu useampaan kertaan, niin vesistön muinainen nimi se vaan säilyy. Inarin tapauksessa pitäisi kuitenkin olettaa tämän täydellinen vastakohta, eli saamelainen väestö on ennallaan, mutta heidän käyttämä nimitys vaihtuu toiseksi. Mahdollista, mutta perin outoa.
Inarinsaamelaisillahan on voinut olla monta eri nimitystä, koska he elävät hajallaan. Joku porukka on voinut lainata sen x-kielisiltä, toinen jostain muualta tai vääristyneenä jne.

Mallintaisin Inarin saamelaista asuttamista toisin. Ei niin, että saamelaisia tupsahtaa eri puolille järven rantoja, ja alkaa sitten kukin tahollaan kyselemään äksäläisiltä, että mikäs muuten sattuukaan olevan tämän järven nimi. Mieluummin niin, että ovat kuulleet tämän suuren järven nimen jo lapsuuden kotipaikassaan. Ovat siis jo paikalle muuttaessa tienneet, minkä nimiselle järvelle ovat muuttamassa.

Jos järvelle halutaan esittää useita rinnakkaisia saamelaisia nimiä, niin sitten paremminkin kantsii tarjota eri lähtöalueilta tulevia murteita. Järvihän on voitu saamelaistaa Kemijoelta (Ruijanpolkua pitkin), Torniojoen latvahaaroilta (josta epäsuorasti päätellen on täytynyt olla hyvä polkuyhteys vedenjakajan yli) tai Jäämeren ja Kuolan suunnasta. Eri murteissa järvellä on voinut olla eri nimi. Ehkä vasta ajan oloon järven murteet ovat sulautuneet yhdeksi.

Muuttajien vahvin lähtöalue sopisi olemaan Kemijoen latvoilla, kun kerran kemin- ja inarinsaame ovat saman tapaisia (näin muistelen Jaskan joskus kertoneen). Keminsaamelaiset ovat myös saattaneet jyrätä aiempia murteita, joissa järvellä oli eri nimi. Ja edelleen, norjalaisten nimimuotoa ei ole tarvinnut edes käyttää Inarissa saakka, sillä yhtenä mahdollisuutena se voi olla vain jäämerellisten saamelaisten käyttämä nimi.

Jaska kirjoitti:Joka tapauksessa Aanaar ei voi olla se vanhin nimitys, joten nimenvaihdos on kiistaton fakta. ---
Se ei silti ratkaise, mitä nimitystä on käytetty ennen myöhäistä Aanaar-nimitystä. Ja Inderjaur-nimessä kuitenkin on saamelainen järvi-sana, tosin ei inarinsaamelainen (joka on jävri). --- Mistä se Anaar-nimi sitten tulisi? Kun kaikki vanhimmat maininnat ovat i-vokaalisia. --- Eihän ole lainkaan uskottavaa, että suomalaiset, norjalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset i:lliset nimet voisivat juontua saamen a:llisista nimimuodoista. Etymologista nativisaatiota kun tapahtuu vain sukukielten välillä.

Tämän Anaarin taustoja sopiikin ihmetellä. Ilmeisesti suhde inari-anaar on etymologisesti nativoitu, mutta kumpi on muna ja kumpi on kana. Ruotsalaiset saaneet nimen luontevasti suomalaisesta i-muodosta, joten sitä ei tarvitse enempää ihmetellä. Entäpä norjalaisten viranomaisten indjager, sen i-muodon ei edes tarvitse olla samaa kantaa kuin inari, voi olla aivan eri sana. Entä venäläisten viranomaisten imandra, kuinka se saadaan nidottua samaan soppaan, tästähän jotain jo taisit teoretisoida. Näissä riittää ihmeteltävää.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Anskuq » 29 Joulu 2019 14:22

jussipussi kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Tässä muinaisnimiä viljelevässä kartassa G. Schöning ‎1777 Inarijärvi on sekä Indiager että Enara traesk, järveen laskee Inda elf ja sen rannalla on kaiketi kylä Indiager. Tenon rannalta löytyy myös Indiager. Notiager vatn on Kuolassa oleva järvi, olisiko EDIT Nuorttijärvi ja ilmeisesti onkin.

https://www.doria.fi/handle/10024/123056

https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sAllowed=y

Kohdassa Den 7. Jan on kolmas iager-nimi:

https://books.google.fi/books?id=OFtAAQ ... er&f=false

Näissä norjalaisissa/tanskalaisissa lähteissä iager näyttää siis olevan esillä myöhään monissa paikannimissä, eli mitäs X-kieltä ne nyt sitten enää olisivat?

P.S. Googlen e-kirja Antropogeografiska studier inom Petsamo-området, Väinö Tanner avaa aika hyvin tätä nimistöä.

Tenon rannalla tai Tenossa ei ole järviä eli tuo Indiager ei siellä ainakaan ole voinut tarkoittaa järveä. Tenossa ei ole järvilaajentumia ja rannoilla ei ole järviä. Laskujokia on kyllä paljon. Mitä muuta luontoon liittyvää iager tai Indiager tarkoittaa. Voiko olla sisämaata tms tarkoittavaa jäämeren näkökulmasta?


Pulmankijärvi ja Mantojärvi kuitenkin lähellä, sivujoissa. Niistä ei kyllä apua saa tähän ongelmaan. Iijärvi alkaa samalla kirjaimella PDT_Armataz_01_01

Mantojärvi on Utsjoen laajentuma, ei Tenon ja pitäisi kartassa olla Utsjoen kylän ihan vieressä. Polmakjärvi on jo lähellä jäämerta, Nuorgamistakin pohjoiseen.
Vaikka Luomusjärvet eivät nykyään ole olleet asuttuja, ovat ne saamelaisten tärkeä paikka. Siellä sijaitsee Suttessaja (Sulaoja/joki), joka oli aikanaan pyhä uhripaikka. Lisäksi siellä on kaksi Pasijavreä (Pyhäjärveä), itäjärvi ja pieniä lompoloita. Luomusjärvien pohjien sanotiin olevan "kaksipohjaisia". Ympäristö on täynnä peuranpyyntikuoppia. Tällä kohtaa toisesta Pasijavrestä laskee Pasijoki Inarinjokeen. Joten paikka on ollut tärkeä saamelaisille, mutta Indieriksi sitä ei kai tiedetä kutsutun?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulaojan_l%C3%A4hde
edit: Lisäksi alueeseen kuuluu Ailigas tunturi, joka on Utsjoen kolmas Ailigas eli pyhä tunturi.
Viimeksi muokannut Anskuq päivämäärä 29 Joulu 2019 15:27, muokattu yhteensä 1 kerran
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja aikalainen » 29 Joulu 2019 14:28

jussipussi kirjoitti:https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

Tuossa "er" vesiä.

No jossain Hossan perällä, Somer

Hakusanalla //*eri, inari// löytyy paljon saamenkielistä kamaa, jonka lopussa '-nyeri' tai '-jeeri'. Näitä löytyy myös Inarin kirkonkylän halki virtaavasta Juutuanjoesta. Olisikohan näillä mitään tekemistä norjalaisten jagerin kanssa.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Anskuq » 29 Joulu 2019 14:29

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:Eli Luomusjärvi on toiselta nimeltään Stuorrajävri. Luomusjärvet, jotka kuuluvat tuohon Kevon luonnonpuiston alueella olevaan ryppääseen ja suurin järvi on Luomusjärvi.
Ei se voi liittyä mitenkään Tenon karttaan, jonka paikat ovat asutettuja kyliä tms. Mutta komeat ovat järvet kyllä! https://i.pinimg.com/originals/71/dc/19 ... 24f060.jpg

Mutta koska kartta on näinkin epätarkka, voi tuo Tenon Indiager olla Inarijokea kuvaava. Yläjuoksulla Inarijoen alkupäässä on järviä kyllä, mutta menevät kauaksi.

Tuo Stuorrajavri on eräälainen kaksoisjärvi, toinen puoli on nimeltään Nuorttahjavri. Sijainti täsmäisi suunnilleen tanskalaisen kartan kanssa. Jos Stuorra muuten olisi kartan Indiager, sen toinen puoli olisi erikoisesti saman niminen kuin Nuortti l. Notiager.

Kyllä, suomenkielinen vastine on Itäjärvi.
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja aikalainen » 29 Joulu 2019 14:45

Anskuq kirjoitti:Kielikellossa https://www.kielikello.fi/-/lapin-pitajien-nimia

Inarissa (Anár, inariksi Aanaar) ollaan Ison Inarin partailla. Järvi lieneekin nimen ensimmäisiä kantajia, mutta lisäksi laaja Inarin lapinkylä ulottui lännessä Tenon latvahaaraan Inarijokeen asti, samoin kuin nykyinen kunta.

Tämä antaakin jonkinlaisen selityksen, miksi Inarinjoki (Anaar-) on niin kaukana Inarinjärvestä, välimatkaahan on 50 km. Inarinjoen nimi voidaan mieltää siten, että se on Inarin joki eli Inarin lapinkylän joki, jaJäämeren vinkkelistä katsottuna Inarin lapinkylään johtavalla reitillä oleva joki. Myös norjalaisen hallintokielen nimitys Indjager-joki selittyy sillä, että jokihaara on saman niminen kuin se lapinkylä (tai se lapinkylä on saman niminen kuin jokihaara).
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 29 Joulu 2019 15:16

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Voisiko sitten alkuosa ‹Ind› liittyä jotenkin Imandra- ja Imatra-nimiin?

Mites Imatra < *i(m/n)(a)- tra, vrt. Int-a elf, Ind- iager ja esim. Kuusamon Intra ja Intranmutka? M ja n saattaisivat siis vain edustaa saman kantasanan ajautumista? Rahkonen muuten esitteli eräässä seminaarissa Venäjän -dra nimiä, jotka näyttävät liittyvän X-kielen levikkialueeseen. EDIT tuo d/t on kyllä hieman hankala, Ina elf ja Inaiager olisivat paljon mukavampia, vrt. esim. tässä suhteessa kivempi Inatra.

Oulun Merikosken Intiö voisi muuten olla samaa kantaa, ts. Merikosken vanha nimi.

Rahkosen mukaan Ojatin alueella on Indärjärv, siis Ind-är-järv, joten Ind-(iag)er lienee ihan oikein taltioitu muoto järven nimestä. Alueelta löytyy myös Padarjärv, siis Pad-ar-järv, vrt. Inarin Paadar.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Anskuq » 29 Joulu 2019 15:24

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Voisiko sitten alkuosa ‹Ind› liittyä jotenkin Imandra- ja Imatra-nimiin?

Mites Imatra < *i(m/n)(a)- tra, vrt. Int-a elf, Ind- iager ja esim. Kuusamon Intra ja Intranmutka? M ja n saattaisivat siis vain edustaa saman kantasanan ajautumista? Rahkonen muuten esitteli eräässä seminaarissa Venäjän -dra nimiä, jotka näyttävät liittyvän X-kielen levikkialueeseen. EDIT tuo d/t on kyllä hieman hankala, Ina elf ja Inaiager olisivat paljon mukavampia, vrt. esim. tässä suhteessa kivempi Inatra.

Oulun Merikosken Intiö voisi muuten olla samaa kantaa, ts. Merikosken vanha nimi.

Rahkosen mukaan Ojatin alueella on Indärjärv, siis Ind-är-järv, joten Ind-(iag)er lienee ihan oikein taltioitu muoto järven nimestä. Alueelta löytyy myös Padarjärv, siis Pad-ar-järv, vrt. Inarin Paadar.

Kiinnostavaa. Juutuanjoki lähtee Paadarjärvestä. Mitä tuo Pad-ar tarkoittaisi?
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 29 Joulu 2019 18:14

Anskuq kirjoitti:Mitä tuo Pad-ar tarkoittaisi?

Kaipa tuo -ar on samaa kantaa kuin -er nimessä Indiager, siis "järvi", jotain tyyliin < *jaker < *jakra jne. Pad -ja Ind-, en osaa sanoa.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Jaska » 29 Joulu 2019 20:52

aikalainen kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

Tuossa "er" vesiä.

No jossain Hossan perällä, Somer

Hakusanalla //*eri, inari// löytyy paljon saamenkielistä kamaa, jonka lopussa '-nyeri' tai '-jeeri'. Näitä löytyy myös Inarin kirkonkylän halki virtaavasta Juutuanjoesta. Olisikohan näillä mitään tekemistä norjalaisten jagerin kanssa.

Sanaa nyeri 'nuora' käytetään Inarissa kapeiden salmien nimissä (Ilmari Mattus: Itä-Inarin paikannimet).

Njeeri taas merkitsee 'niva'. Äänteellisesti kummastakaan on hyvin vaikea johtaa iager-ainesta.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Jaska » 29 Joulu 2019 21:21

Anskuq kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Mites Imatra < *i(m/n)(a)- tra, vrt. Int-a elf, Ind- iager ja esim. Kuusamon Intra ja Intranmutka? M ja n saattaisivat siis vain edustaa saman kantasanan ajautumista? Rahkonen muuten esitteli eräässä seminaarissa Venäjän -dra nimiä, jotka näyttävät liittyvän X-kielen levikkialueeseen. EDIT tuo d/t on kyllä hieman hankala, Ina elf ja Inaiager olisivat paljon mukavampia, vrt. esim. tässä suhteessa kivempi Inatra.

Oulun Merikosken Intiö voisi muuten olla samaa kantaa, ts. Merikosken vanha nimi.

Rahkosen mukaan Ojatin alueella on Indärjärv, siis Ind-är-järv, joten Ind-(iag)er lienee ihan oikein taltioitu muoto järven nimestä. Alueelta löytyy myös Padarjärv, siis Pad-ar-järv, vrt. Inarin Paadar.

Kiinnostavaa. Juutuanjoki lähtee Paadarjärvestä. Mitä tuo Pad-ar tarkoittaisi?

Paadar on inarilainen sukunimi, mutta sen alkuperää ei tiedetä. Voisi hyvin tulla paikan/järven nimestä? Jos näin hutaisten ja alustavalla näppituntumalla etymologisoidaan, niin voisi lähteä tarjoilemaan jotain tällaista:
*pāktē 'kallio' > inarinsaamen pähti ~ kittilänsaamen *pattii + -ar (kulunut 'järvi'-formantti)

Ilmari Itkonen kirjoittaa 1914 Paadar-nimestä: "Länsi-Inarissa on myös Paadar niminen isohko järvi."
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi79s.htm

Järvi on nykynimeltään Paatari/Páádáár. Sen rannat ovat jyrkän kallioiset, jos vertaa läheiseen Mutusjärveen ja läheisiin Inarijärven osiin. Paadar-suku on kotoisin sieltä, Lusmaniemestä.
http://jounikitti.fi/suomi/politiikka/inarinas.html

Äänteellisiä ongelmia selityksessä tietysti on: d on hankala selittää, kun inarinsaamesssa on ht ja heikossa asteessa vt. Siksi heitin tuohon kittilänsaamen oletetun asun, jossa olisi tt (ehkä astevaihtelussa t:n kanssa?). Toisaalta saamelainen sana ja x-kielinen loppuosa on joka tapauksessa aika epäuskottava selitys.

P.S. Eiköhän noista mielenkiintoisista -dra-nimistä tule sitten Rahkoselta juttu joskus tulevaisuudessa!
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

EdellinenSeuraava

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot] ja 17 vierailijaa