Anskuq kirjoitti:http://monikieliseninarinpaikannimet.blogspot.com/2017/12/aanaar-inari-nimen-salaperainen-historia.html
lainausta:
Aanaar-nimestä ja sen monista varianteista on kirjoitettu jo pitkään. Esimerkiksi Utsjoen ja samalla Inarin pappi Jacob Fellman (virassa 1820–1833) kirjoittaa nimestä näin:
”Saamelaisista osa lausuu nimen Anara, osa myös Änara, suomalaiset Inari. Norjalaisten mukaan paikan nimi on Indjager, ja vieläpä Innier, ja venäläiset nimittävät sitä Imandroffskan pitäjäksi. He kutsuvat myös Enare-järveä Imandraksi, etuliitteellä iso tai ylempi, erottaakseen sen samoin Imandra-nimisestä, 90 virstaa pitkästä järvestä, joka sijaitsee Kantalaksin ja Kuolan välissä Venäjän lapinmaalla.
Suomalaisille oli 'Inarin vesi pohjan puolessa' tunnettu jo siihen aikaan, kun he runoilivat muinaisrunojaan. Sinne he karkottivat peikot, väkivaltaisuudet ja muun pahan: 'Tuonne ma sinun manoan / Inarihin ilkiään / Rutjan koskehen rumahan / Kust et kuulu kuuna päänä.'” (Fellman 1906: 310. Suomennos ruotsista T.V.)
Surkastuneita järviä ja vaaroja?
Jos tätä prosessia soveltaa, niin voisi ajatella kehitystä: kantasaame *eanē- + *jāvrē (tai kuten Koponen asian merkitsee:Ǣnē + jǡvrē) > protoinarinsaamessa yhdistyneiden sanojen ensimmäisen elementin loppuvokaali heittyy, jälkimmäisen elementin alkukonsonantti heittyy pois ja ea > säännönmukaisesti e(e) *en- + *āvri > loppuvokaali heittyy, sanaraja-asemassa puolivokaali v sulautuu konsonanttiin ja kolmitavuisesta kaksitavuiseksi muuttuneessa sanassa vokaalit säännönmukaisesti pitenevät, *een- + *aar > nykyinarinsaamen vokaalisysteemin vastainen äänneyhdistelmä **eenaar ei ole mahdollinen joten ensitavu muuntuu ee > aa ja tulos on Aanaar. Muoto **eenaar on huomattavan lähellä ruotsinkielistä Enare-nimeä. Pohjoissaamen variantin Anár äännelaillinen vastine on muoto Aanaar.
Saamen nimimuotoja sivusinkin jo edellisellä sivulla.
Pohjoissaamen Anár (ei Ánár) palautuisi säännöllisesti ensitavun *ë:hen, ei *aa:han kuten inarinsaamen Aanaar. Nimeä ei siis voi palauttaa edes kantasaameen. Näyttää selvältä että nimi on saamessa sekundaari laina - tai sitten epäsäännöllisyydet pitää pystyä selittämään jotenkin toisin.
Itse asiassa äännelaillisesti *aa-aa-kombinaatiot nykyinarinsaamessa > áá-á(á), eli pitäisi olla Áánáár (á ääntyy ä:nä) eikä Aanaar, joka näyttäisi olevan täysin epäetymologinen - siis kielessä hyvin nuori nimimuoto.
"Enäjärvi"-selitystä on aika ajoin väläytelty, mutta koska i näyttää olleen alkuperäinen vokaali (se esiintyy norjaksi, venäjäksi, ruotsiksi ja suomeksi), niin se kohtaa äänteellisiä ongelmia. Lisäksi todella monen äänteen pitää olettaa kuluneen pois (jopa 4/9!), mikä heikentää selityksen uskottavuutta:
*eanē- + *jāvrē > ean__ā_r_
Ja tämän jälkeen vielä pitää olettaa epäsäännöllistä vokaaliston kehitystä, että päästäisiin nimimuotoon Aanaar, joka vieläpä on epäsäännöllinen itsessään.