Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

Sanojen ja nimien alkuperä

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Jaska » 28 Joulu 2019 06:34

Kinaporin kalifi kirjoitti:Erittäin mielenkiintoista, Jaska! Jakar-tyypin nimet voisivat ehkä liittyä samaan sanueeseen, esim. Jakaranlahti, Jakaraluoto ja Jakaranselkä, siis tyyliin *jaker-?

Äkkikatsomalla Jakara-paikannimet saattavat selittyä Jakara-talon eräomistuksiksi tai vastaaviksi, monessa kun on genetiivimuoto. Sitten on kyllä vielä Lappeenrannan tienoon Jakaraselkä, -saari, -luoto, -suo. Jaker- tai Jakr-nimiä ei löydy ollenkaan.

Tähän voisi mahdollisesti liittyä Kemijärven laaja Javarus-nimiryväs, olettaen että 'järvi'-sana oli x-kielessä (tai sen lappilaismurteessa) esim. *jaγër tai jotain sen kaltaista. Muuten ei Suomesta löydy myöskään Javar-, Javer-nimistöä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Anskuq » 28 Joulu 2019 08:11

http://monikieliseninarinpaikannimet.bl ... toria.html

lainausta:
Aanaar-nimestä ja sen monista varianteista on kirjoitettu jo pitkään. Esimerkiksi Utsjoen ja samalla Inarin pappi Jacob Fellman (virassa 1820–1833) kirjoittaa nimestä näin:

”Saamelaisista osa lausuu nimen Anara, osa myös Änara, suomalaiset Inari. Norjalaisten mukaan paikan nimi on Indjager, ja vieläpä Innier, ja venäläiset nimittävät sitä Imandroffskan pitäjäksi. He kutsuvat myös Enare-järveä Imandraksi, etuliitteellä iso tai ylempi, erottaakseen sen samoin Imandra-nimisestä, 90 virstaa pitkästä järvestä, joka sijaitsee Kantalaksin ja Kuolan välissä Venäjän lapinmaalla.

Suomalaisille oli 'Inarin vesi pohjan puolessa' tunnettu jo siihen aikaan, kun he runoilivat muinaisrunojaan. Sinne he karkottivat peikot, väkivaltaisuudet ja muun pahan: 'Tuonne ma sinun manoan / Inarihin ilkiään / Rutjan koskehen rumahan / Kust et kuulu kuuna päänä.'” (Fellman 1906: 310. Suomennos ruotsista T.V.)

Surkastuneita järviä ja vaaroja?
Jos tätä prosessia soveltaa, niin voisi ajatella kehitystä: kantasaame *eanē- + *jāvrē (tai kuten Koponen asian merkitsee:Ǣnē + jǡvrē) > protoinarinsaamessa yhdistyneiden sanojen ensimmäisen elementin loppuvokaali heittyy, jälkimmäisen elementin alkukonsonantti heittyy pois ja ea > säännönmukaisesti e(e) *en- + *āvri > loppuvokaali heittyy, sanaraja-asemassa puolivokaali v sulautuu konsonanttiin ja kolmitavuisesta kaksitavuiseksi muuttuneessa sanassa vokaalit säännönmukaisesti pitenevät, *een- + *aar > nykyinarinsaamen vokaalisysteemin vastainen äänneyhdistelmä **eenaar ei ole mahdollinen joten ensitavu muuntuu ee > aa ja tulos on Aanaar. Muoto **eenaar on huomattavan lähellä ruotsinkielistä Enare-nimeä. Pohjoissaamen variantin Anár äännelaillinen vastine on muoto Aanaar.
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 28 Joulu 2019 09:09

"Novgorod kantoi keskiajalla veroja Koltan Lapista, Kuolan Lapista ja Kemin Lapista (lukuun ottamatta Kittilää) sekä Jäämeren Lapissa Varangista Malankivuonoon ja Tornion Lapissa Utsjoelta Koutokeinoon."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapinkyl%C3%A4

Indiager ja Notiager voivat olla esim. Novgorodin edustajana norjalaisen voudin kanssa neuvotelleen tsuudin käyttämä nimi järvistä, ilman että tsuudi asui alueella. Voi olla että asui, mutta kuten vuohtojen tapauksessa, vaarana näissä on että X-kielisiä löydetään sieltä missä heitä ei ole koskaan asunut. Vuohto voi olla substraattia, iager vieraan antama nimi.

Viittasin siis juuri esim. Jakaraselkään, < *Jaker-, "Järvenselkä". Minusta se on aika selkeä *jakra-nimi.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Anskuq » 28 Joulu 2019 09:18

Jaska kirjoitti: Mitään erityistä syytähän ei ole, miksei vielä 1700-luvulla olisi voinut olla x-kielisiä saarekkeitakin (varmaan toki myös saamea osaavina).

Minusta erittäin epäuskottavaa. Mihin tämä perustuu?
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 28 Joulu 2019 09:28

Anskuq kirjoitti:
Jaska kirjoitti: Mitään erityistä syytähän ei ole, miksei vielä 1700-luvulla olisi voinut olla x-kielisiä saarekkeitakin (varmaan toki myös saamea osaavina).

Minusta erittäin epäuskottavaa. Mihin tämä perustuu?

Olettaisin itse, että X-kieliset sulautuivat kaakossa lähinnä karjalaisiin jo viimeistään varhaisella keskiajalla. Rajan toisella puolella heistä tuli tietysti usein slaavinpuhujia. Oma lukunsa on Suomenlahden rannikko, jossa kaupallisten suhteiden vuoksi saattoi olla merjalaiskielestä hyötyä jonnekin jopa 1200-luvulle asti. Siksi esim. Jäkärlä on aika kiintoisa tässä suhteessa, varsinkin alueen muiden erikoisten nimien vuoksi.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Anskuq » 28 Joulu 2019 10:09

Voiko Inari olla lainautunut suomenkieleen Ruotsin Enare sanasta, joka on käsittääkseni ollut se kirjoitettu kieli keskiajalla vai onko se täysin pois suljettu?
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Jaska » 28 Joulu 2019 10:53

Anskuq kirjoitti:
Jaska kirjoitti: Mitään erityistä syytähän ei ole, miksei vielä 1700-luvulla olisi voinut olla x-kielisiä saarekkeitakin (varmaan toki myös saamea osaavina).

Minusta erittäin epäuskottavaa. Mihin tämä perustuu?

Anskuq, en yrittänyt perustella asiaa - sanoin vain, että mikään ei vaadi olettamaan kaikkien x-kielisten sulautuneen jo esim. rautakaudella saamelaisiin.
Sanoin, että vasta 1800-luvulta lähtien pohjoiset alueet tunnettiin niin hyvin, että vieraskielinen ei-saamelainen ryhmä olisi tullut eteläisten tietoisuuteen - sitä ennen ei välttämättä olisi.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Jaska » 28 Joulu 2019 10:56

Anskuq kirjoitti:Voiko Inari olla lainautunut suomenkieleen Ruotsin Enare sanasta, joka on käsittääkseni ollut se kirjoitettu kieli keskiajalla vai onko se täysin pois suljettu?

Ruotsiksi on myös i:llisiä nimimuotoja, ei pelkkää Enarea, vaikka se onkin sittemmin vakiintunut. Luultavasti siksi, että Etelä-Ruotsissa oli Enare-paikannimiä, joten tämä Inari yhdistettiin niihin - se oli kirjureille tuttu nimimuoto.

Siksi i näyttää alkuperäiseltä vokaalilta, koska sitä esiintyy suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja venäjäksi. Sen sijaan e-vokaalia esiintyy vain ruotsiksi.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Anskuq » 28 Joulu 2019 11:14

Jaska kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:Voiko Inari olla lainautunut suomenkieleen Ruotsin Enare sanasta, joka on käsittääkseni ollut se kirjoitettu kieli keskiajalla vai onko se täysin pois suljettu?

Ruotsiksi on myös i:llisiä nimimuotoja, ei pelkkää Enarea, vaikka se onkin sittemmin vakiintunut. Luultavasti siksi, että Etelä-Ruotsissa oli Enare-paikannimiä, joten tämä Inari yhdistettiin niihin - se oli kirjureille tuttu nimimuoto.

Siksi i näyttää alkuperäiseltä vokaalilta, koska sitä esiintyy suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja venäjäksi. Sen sijaan e-vokaalia esiintyy vain ruotsiksi.

Eli i voi olla lainautunut ruotsinkielestä, koska esiintyy myös siellä.
Nämä kaikki karttoihin ja asiakirjoihin kirjoitetut nimet ovat peräisin keskiajalta ja nimetty muiden kuin saamelaisten toimesta. Keskiaikaiset kirjoituksest ovat lähellä nykyaikaa, kun taas saamelaiset ovat Isolla Inarilla olleet kauemmin. Ehkäpä nimen alkuperä on edelleen pimennossa ja karttoihin kirjoitetut nimet ovat vain eri kansojen omia päätelmiä. Näyttää siltä, että Aanar on sittenkin se alkuperäisin, vaikka jäljet ovat jo peittyneet. Näillä muiden antamilla nimillä on varmaan oma yhteinen lähtökohtansa jossain menneessä.
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Jaska » 28 Joulu 2019 11:32

Anskuq kirjoitti:http://monikieliseninarinpaikannimet.blogspot.com/2017/12/aanaar-inari-nimen-salaperainen-historia.html

lainausta:
Aanaar-nimestä ja sen monista varianteista on kirjoitettu jo pitkään. Esimerkiksi Utsjoen ja samalla Inarin pappi Jacob Fellman (virassa 1820–1833) kirjoittaa nimestä näin:

”Saamelaisista osa lausuu nimen Anara, osa myös Änara, suomalaiset Inari. Norjalaisten mukaan paikan nimi on Indjager, ja vieläpä Innier, ja venäläiset nimittävät sitä Imandroffskan pitäjäksi. He kutsuvat myös Enare-järveä Imandraksi, etuliitteellä iso tai ylempi, erottaakseen sen samoin Imandra-nimisestä, 90 virstaa pitkästä järvestä, joka sijaitsee Kantalaksin ja Kuolan välissä Venäjän lapinmaalla.

Suomalaisille oli 'Inarin vesi pohjan puolessa' tunnettu jo siihen aikaan, kun he runoilivat muinaisrunojaan. Sinne he karkottivat peikot, väkivaltaisuudet ja muun pahan: 'Tuonne ma sinun manoan / Inarihin ilkiään / Rutjan koskehen rumahan / Kust et kuulu kuuna päänä.'” (Fellman 1906: 310. Suomennos ruotsista T.V.)

Surkastuneita järviä ja vaaroja?
Jos tätä prosessia soveltaa, niin voisi ajatella kehitystä: kantasaame *eanē- + *jāvrē (tai kuten Koponen asian merkitsee:Ǣnē + jǡvrē) > protoinarinsaamessa yhdistyneiden sanojen ensimmäisen elementin loppuvokaali heittyy, jälkimmäisen elementin alkukonsonantti heittyy pois ja ea > säännönmukaisesti e(e) *en- + *āvri > loppuvokaali heittyy, sanaraja-asemassa puolivokaali v sulautuu konsonanttiin ja kolmitavuisesta kaksitavuiseksi muuttuneessa sanassa vokaalit säännönmukaisesti pitenevät, *een- + *aar > nykyinarinsaamen vokaalisysteemin vastainen äänneyhdistelmä **eenaar ei ole mahdollinen joten ensitavu muuntuu ee > aa ja tulos on Aanaar. Muoto **eenaar on huomattavan lähellä ruotsinkielistä Enare-nimeä. Pohjoissaamen variantin Anár äännelaillinen vastine on muoto Aanaar.

Saamen nimimuotoja sivusinkin jo edellisellä sivulla.
Pohjoissaamen Anár (ei Ánár) palautuisi säännöllisesti ensitavun *ë:hen, ei *aa:han kuten inarinsaamen Aanaar. Nimeä ei siis voi palauttaa edes kantasaameen. Näyttää selvältä että nimi on saamessa sekundaari laina - tai sitten epäsäännöllisyydet pitää pystyä selittämään jotenkin toisin.

Itse asiassa äännelaillisesti *aa-aa-kombinaatiot nykyinarinsaamessa > áá-á(á), eli pitäisi olla Áánáár (á ääntyy ä:nä) eikä Aanaar, joka näyttäisi olevan täysin epäetymologinen - siis kielessä hyvin nuori nimimuoto.

"Enäjärvi"-selitystä on aika ajoin väläytelty, mutta koska i näyttää olleen alkuperäinen vokaali (se esiintyy norjaksi, venäjäksi, ruotsiksi ja suomeksi), niin se kohtaa äänteellisiä ongelmia. Lisäksi todella monen äänteen pitää olettaa kuluneen pois (jopa 4/9!), mikä heikentää selityksen uskottavuutta:

*eanē- + *jāvrē > ean__ā_r_

Ja tämän jälkeen vielä pitää olettaa epäsäännöllistä vokaaliston kehitystä, että päästäisiin nimimuotoon Aanaar, joka vieläpä on epäsäännöllinen itsessään.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Jaska » 28 Joulu 2019 11:38

Anskuq kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:Voiko Inari olla lainautunut suomenkieleen Ruotsin Enare sanasta, joka on käsittääkseni ollut se kirjoitettu kieli keskiajalla vai onko se täysin pois suljettu?

Ruotsiksi on myös i:llisiä nimimuotoja, ei pelkkää Enarea, vaikka se onkin sittemmin vakiintunut. Luultavasti siksi, että Etelä-Ruotsissa oli Enare-paikannimiä, joten tämä Inari yhdistettiin niihin - se oli kirjureille tuttu nimimuoto.

Siksi i näyttää alkuperäiseltä vokaalilta, koska sitä esiintyy suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja venäjäksi. Sen sijaan e-vokaalia esiintyy vain ruotsiksi.

Eli i voi olla lainautunut ruotsinkielestä, koska esiintyy myös siellä.

Joo, suomen Inari voisi teoriassa tulla ruotsin nimimuodosta Inare. Mutta todennäköisempää on, että ruotsiin nimimuoto ylipäätään on lainattu suomalaisten kautta, koska suomalaisia oli Lapissa selvästi ennen ruotsalaisia (1000-luku vs. 1300-luku). Ja vielä Kemin Lapin avaamisen jälkeenkin ainoat ruotsalaiset siellä olivat virkamiehiä ja vierailijoita.

Anskuq kirjoitti:Nämä kaikki karttoihin ja asiakirjoihin kirjoitetut nimet ovat peräisin keskiajalta ja nimetty muiden kuin saamelaisten toimesta. Keskiaikaiset kirjoituksest ovat lähellä nykyaikaa, kun taas saamelaiset ovat Isolla Inarilla olleet kauemmin. Ehkäpä nimen alkuperä on edelleen pimennossa ja karttoihin kirjoitetut nimet ovat vain eri kansojen omia päätelmiä. Näyttää siltä, että Aanar on sittenkin se alkuperäisin, vaikka jäljet ovat jo peittyneet. Näillä muiden antamilla nimillä on varmaan oma yhteinen lähtökohtansa jossain menneessä.

Ei Aanaar voi mitenkään olla se alkuperäisin, ks. edellinen viestini.

Toki saamelaiset ovat olleet alueella pisimpään, mutta he ovat selvästi käyttäneet jotain muuta nimimuotoa aiemmin, koska nykysaamelaisten kielten nimimuodot ovat väkisinkin nuoria. Edellisellä sivulla jo esitin, että ne lienee etymologisesti nativisoitu (a suomen i:tä vasten kuten vanhassa sanastossa) vasta siinä vaiheessa kun tultiin enenevästi kosketuksiin suomalaisten kanssa.

Todiste siitä, että saamelaiset ovat aiemmin käyttäneet toista nimimuotoa, on Inderjaur, jossa on kiistatta saamelainen jaur-sana. Norjalaiset ovat siis saaneet sen nimen saamelaisilta.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Anskuq » 28 Joulu 2019 11:43

Jaska kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:http://monikieliseninarinpaikannimet.blogspot.com/2017/12/aanaar-inari-nimen-salaperainen-historia.html

lainausta:
Aanaar-nimestä ja sen monista varianteista on kirjoitettu jo pitkään. Esimerkiksi Utsjoen ja samalla Inarin pappi Jacob Fellman (virassa 1820–1833) kirjoittaa nimestä näin:

”Saamelaisista osa lausuu nimen Anara, osa myös Änara, suomalaiset Inari. Norjalaisten mukaan paikan nimi on Indjager, ja vieläpä Innier, ja venäläiset nimittävät sitä Imandroffskan pitäjäksi. He kutsuvat myös Enare-järveä Imandraksi, etuliitteellä iso tai ylempi, erottaakseen sen samoin Imandra-nimisestä, 90 virstaa pitkästä järvestä, joka sijaitsee Kantalaksin ja Kuolan välissä Venäjän lapinmaalla.

Suomalaisille oli 'Inarin vesi pohjan puolessa' tunnettu jo siihen aikaan, kun he runoilivat muinaisrunojaan. Sinne he karkottivat peikot, väkivaltaisuudet ja muun pahan: 'Tuonne ma sinun manoan / Inarihin ilkiään / Rutjan koskehen rumahan / Kust et kuulu kuuna päänä.'” (Fellman 1906: 310. Suomennos ruotsista T.V.)

Surkastuneita järviä ja vaaroja?
Jos tätä prosessia soveltaa, niin voisi ajatella kehitystä: kantasaame *eanē- + *jāvrē (tai kuten Koponen asian merkitsee:Ǣnē + jǡvrē) > protoinarinsaamessa yhdistyneiden sanojen ensimmäisen elementin loppuvokaali heittyy, jälkimmäisen elementin alkukonsonantti heittyy pois ja ea > säännönmukaisesti e(e) *en- + *āvri > loppuvokaali heittyy, sanaraja-asemassa puolivokaali v sulautuu konsonanttiin ja kolmitavuisesta kaksitavuiseksi muuttuneessa sanassa vokaalit säännönmukaisesti pitenevät, *een- + *aar > nykyinarinsaamen vokaalisysteemin vastainen äänneyhdistelmä **eenaar ei ole mahdollinen joten ensitavu muuntuu ee > aa ja tulos on Aanaar. Muoto **eenaar on huomattavan lähellä ruotsinkielistä Enare-nimeä. Pohjoissaamen variantin Anár äännelaillinen vastine on muoto Aanaar.

Saamen nimimuotoja sivusinkin jo edellisellä sivulla.
Pohjoissaamen Anár (ei Ánár) palautuisi säännöllisesti ensitavun *ë:hen, ei *aa:han kuten inarinsaamen Aanaar. Nimeä ei siis voi palauttaa edes kantasaameen. Näyttää selvältä että nimi on saamessa sekundaari laina - tai sitten epäsäännöllisyydet pitää pystyä selittämään jotenkin toisin.

Itse asiassa äännelaillisesti *aa-aa-kombinaatiot nykyinarinsaamessa > áá-á(á), eli pitäisi olla Áánáár (á ääntyy ä:nä) eikä Aanaar, joka näyttäisi olevan täysin epäetymologinen - siis kielessä hyvin nuori nimimuoto.

"Enäjärvi"-selitystä on aika ajoin väläytelty, mutta koska i näyttää olleen alkuperäinen vokaali (se esiintyy norjaksi, venäjäksi, ruotsiksi ja suomeksi), niin se kohtaa äänteellisiä ongelmia. Lisäksi todella monen äänteen pitää olettaa kuluneen pois (jopa 4/9!), mikä heikentää selityksen uskottavuutta:

*eanē- + *jāvrē > ean__ā_r_

Ja tämän jälkeen vielä pitää olettaa epäsäännöllistä vokaaliston kehitystä, että päästäisiin nimimuotoon Aanaar, joka vieläpä on epäsäännöllinen itsessään.

Selityksiä on tosiaan paljon ja arvailujakin. Jos se aiempi nimi on vain yksinkertaisesti jäänyt pois eli hylätty ja lainasana on korvannut alkuperäisen? Tämä ei varmaankaan olisi tavatonta.
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Anskuq » 28 Joulu 2019 11:53

Jaska kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:Nämä kaikki karttoihin ja asiakirjoihin kirjoitetut nimet ovat peräisin keskiajalta ja nimetty muiden kuin saamelaisten toimesta. Keskiaikaiset kirjoituksest ovat lähellä nykyaikaa, kun taas saamelaiset ovat Isolla Inarilla olleet kauemmin. Ehkäpä nimen alkuperä on edelleen pimennossa ja karttoihin kirjoitetut nimet ovat vain eri kansojen omia päätelmiä. Näyttää siltä, että Aanar on sittenkin se alkuperäisin, vaikka jäljet ovat jo peittyneet. Näillä muiden antamilla nimillä on varmaan oma yhteinen lähtökohtansa jossain menneessä.


Jaska kirjoitti:
Ei Aanaar voi mitenkään olla se alkuperäisin, ks. edellinen viestini.

Toki saamelaiset ovat olleet alueella pisimpään, mutta he ovat selvästi käyttäneet jotain muuta nimimuotoa aiemmin, koska nykysaamelaisten kielten nimimuodot ovat väkisinkin nuoria. Edellisellä sivulla jo esitin, että ne lienee etymologisesti nativisoitu (a suomen i:tä vasten kuten vanhassa sanastossa) vasta siinä vaiheessa kun tultiin enenevästi kosketuksiin suomalaisten kanssa.

Todiste siitä, että saamelaiset ovat aiemmin käyttäneet toista nimimuotoa, on Inderjaur, jossa on kiistatta saamelainen jaur-sana. Norjalaiset ovat siis saaneet sen nimen saamelaisilta.


Olen samaa mieltä. Niinkuin jo tuossa ehdin laittaa. Aanar on siis lainanimi myöhemmiltä ajoilta.
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja aikalainen » 28 Joulu 2019 15:09

Jaska kirjoitti:Toki saamelaiset ovat olleet alueella pisimpään, mutta he ovat selvästi käyttäneet jotain muuta nimimuotoa aiemmin, koska nykysaamelaisten kielten nimimuodot ovat väkisinkin nuoria.

Toisaalta on havaittu, että vesistönimet ovat niin lujassa, että vaikka väestö ja kieli vaihtuu useampaan kertaan, niin vesistön muinainen nimi se vaan säilyy. Inarin tapauksessa pitäisi kuitenkin olettaa tämän täydellinen vastakohta, eli saamelainen väestö on ennallaan, mutta heidän käyttämä nimitys vaihtuu toiseksi. Mahdollista, mutta perin outoa.

On myös mahdollista, että nimeä Indjager ei ole koskaan käytettykään inarinsaamessa. Se nimi on voinut olla käytössä pelkästään Jäämeren rannikolla asuvilla saamelaisilla. Tällöin tanskalais-norjalaiset kirjurit olisivat omaksuneet nimen heiltä. Näin ollen inarinsaamelaisten ei olisi tarvinnutkaan vaihtaa vesistönsä nimeä, ja edellä esitetty outous vältetään.

Jaska kirjoitti:Edellisellä sivulla jo esitin, että ne lienee etymologisesti nativisoitu (a suomen i:tä vasten kuten vanhassa sanastossa) vasta siinä vaiheessa kun tultiin enenevästi kosketuksiin suomalaisten kanssa.

Tämä teoria jättää vielä avoimeksi sen, että mistä suomenkieliset ovat sen inari-nimensa saaneet. Luulisi, että saivat järven nimen Perämeren ja Inarin välimaastossa asuneilta saamelaisilta. Voisiko ajatella, että nämä saamelaiset käyttivät siitä jotain Anaarin tapaista nimeä, joka sitten nativoitiin suomeen?
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Anskuq » 28 Joulu 2019 15:42

aikalainen kirjoitti:Toisaalta on havaittu, että vesistönimet ovat niin lujassa, että vaikka väestö ja kieli vaihtuu useampaan kertaan, niin vesistön muinainen nimi se vaan säilyy. Inarin tapauksessa pitäisi kuitenkin olettaa tämän täydellinen vastakohta, eli saamelainen väestö on ennallaan, mutta heidän käyttämä nimitys vaihtuu toiseksi. Mahdollista, mutta perin outoa.

On myös mahdollista, että nimeä Indjager ei ole koskaan käytettykään inarinsaamessa. Se nimi on voinut olla käytössä pelkästään Jäämeren rannikolla asuvilla saamelaisilla. Tällöin tanskalais-norjalaiset kirjurit olisivat omaksuneet nimen heiltä. Näin ollen inarinsaamelaisten ei olisi tarvinnutkaan vaihtaa vesistönsä nimeä, ja edellä esitetty outous vältetään.

Hyvä pointti, ovatko edes koskaan käyttäneet Indjager nimeä. Kyse on suuresta järvestä, joka on inarilaisille ollut se tärkein ja suurin, olisivatko vaihtaneet nimeä lainatakseen nimen muilta ja tiesivätkö edes että siitä käytetään monenlaisia nimityksiä.
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Anskuq » 28 Joulu 2019 16:21

Kinaporin kalifi kirjoitti:Tässä muinaisnimiä viljelevässä kartassa G. Schöning ‎1777 Inarijärvi on sekä Indiager että Enara traesk, järveen laskee Inda elf ja sen rannalla on kaiketi kylä Indiager. Tenon rannalta löytyy myös Indiager. Notiager vatn on Kuolassa oleva järvi, olisiko EDIT Nuorttijärvi ja ilmeisesti onkin.

https://www.doria.fi/handle/10024/123056

https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sAllowed=y

Kohdassa Den 7. Jan on kolmas iager-nimi:

https://books.google.fi/books?id=OFtAAQ ... er&f=false

Näissä norjalaisissa/tanskalaisissa lähteissä iager näyttää siis olevan esillä myöhään monissa paikannimissä, eli mitäs X-kieltä ne nyt sitten enää olisivat?

P.S. Googlen e-kirja Antropogeografiska studier inom Petsamo-området, Väinö Tanner avaa aika hyvin tätä nimistöä.


Mielenkiintoinen kartta https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sAllowed=y
Tässä kartassa on merkitty Inda elf ja Indiager samaan paikkaan. Nykyään Inarin kylän lähelle laskeva jokihan on nimeltään Juutuanjoki, kun taas Inarijoki yhtyy Karasjokeen ja nimi muuttuu Tenojoeksi. Eli ei ole Inarinjärveen laskeva joki vaan jäämereen. Ja kartasta löytyy myös Enare.
Aveljok eli Ivalojoki näkyy silti olevan kartassa. Miten Avvil / Ivalo lainautuminen menee teoriassa?
Viimeksi muokannut Anskuq päivämäärä 29 Joulu 2019 06:56, muokattu yhteensä 2 kertaa
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 28 Joulu 2019 16:23

Jaska kirjoitti:Todiste siitä, että saamelaiset ovat aiemmin käyttäneet toista nimimuotoa, on Inderjaur, jossa on kiistatta saamelainen jaur-sana. Norjalaiset ovat siis saaneet sen nimen saamelaisilta.

Käyttäneet tai ainakin tunteneet Int(jak)er-tyylisen nimen, johon on tukeuduttu esim. norjalaisten kanssa puhuttaessa.

P.S. Interi vaikuttaa muuten ihan luontevalta järven nimeltä, vrt. Syväri, Luonteri jne.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja jussipussi » 29 Joulu 2019 00:07

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

Tuossa "er" vesiä.

No jossain Hossan perällä, Somer
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Jaska » 29 Joulu 2019 07:56

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Toki saamelaiset ovat olleet alueella pisimpään, mutta he ovat selvästi käyttäneet jotain muuta nimimuotoa aiemmin, koska nykysaamelaisten kielten nimimuodot ovat väkisinkin nuoria.

Toisaalta on havaittu, että vesistönimet ovat niin lujassa, että vaikka väestö ja kieli vaihtuu useampaan kertaan, niin vesistön muinainen nimi se vaan säilyy. Inarin tapauksessa pitäisi kuitenkin olettaa tämän täydellinen vastakohta, eli saamelainen väestö on ennallaan, mutta heidän käyttämä nimitys vaihtuu toiseksi. Mahdollista, mutta perin outoa.

Inarinsaamelaisillahan on voinut olla monta eri nimitystä, koska he elävät hajallaan. Joku porukka on voinut lainata sen x-kielisiltä, toinen jostain muualta tai vääristyneenä jne. Joka tapauksessa Aanaar ei voi olla se vanhin nimitys, joten nimenvaihdos on kiistaton fakta.

aikalainen kirjoitti:On myös mahdollista, että nimeä Indjager ei ole koskaan käytettykään inarinsaamessa. Se nimi on voinut olla käytössä pelkästään Jäämeren rannikolla asuvilla saamelaisilla. Tällöin tanskalais-norjalaiset kirjurit olisivat omaksuneet nimen heiltä. Näin ollen inarinsaamelaisten ei olisi tarvinnutkaan vaihtaa vesistönsä nimeä, ja edellä esitetty outous vältetään.

Se ei silti ratkaise, mitä nimitystä on käytetty ennen myöhäistä Aanaar-nimitystä.
Ja Inderjaur-nimessä kuitenkin on saamelainen järvi-sana, tosin ei inarinsaamelainen (joka on jävri).

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Edellisellä sivulla jo esitin, että ne lienee etymologisesti nativisoitu (a suomen i:tä vasten kuten vanhassa sanastossa) vasta siinä vaiheessa kun tultiin enenevästi kosketuksiin suomalaisten kanssa.

Tämä teoria jättää vielä avoimeksi sen, että mistä suomenkieliset ovat sen inari-nimensa saaneet. Luulisi, että saivat järven nimen Perämeren ja Inarin välimaastossa asuneilta saamelaisilta. Voisiko ajatella, että nämä saamelaiset käyttivät siitä jotain Anaarin tapaista nimeä, joka sitten nativoitiin suomeen?

Mistä se Anaar-nimi sitten tulisi? Kun kaikki vanhimmat maininnat ovat i-vokaalisia.

Eihän ole lainkaan uskottavaa, että suomalaiset, norjalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset i:lliset nimet voisivat juontua saamen a:llisista nimimuodoista. Etymologista nativisaatiota kun tapahtuu vain sukukielten välillä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Etymologiaa maallikoille (pikaopas)

ViestiKirjoittaja Anskuq » 29 Joulu 2019 08:57

Kinaporin kalifi kirjoitti:Tässä muinaisnimiä viljelevässä kartassa G. Schöning ‎1777 Inarijärvi on sekä Indiager että Enara traesk, järveen laskee Inda elf ja sen rannalla on kaiketi kylä Indiager. Tenon rannalta löytyy myös Indiager. Notiager vatn on Kuolassa oleva järvi, olisiko EDIT Nuorttijärvi ja ilmeisesti onkin.

https://www.doria.fi/handle/10024/123056

https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sAllowed=y

Kohdassa Den 7. Jan on kolmas iager-nimi:

https://books.google.fi/books?id=OFtAAQ ... er&f=false

Näissä norjalaisissa/tanskalaisissa lähteissä iager näyttää siis olevan esillä myöhään monissa paikannimissä, eli mitäs X-kieltä ne nyt sitten enää olisivat?

P.S. Googlen e-kirja Antropogeografiska studier inom Petsamo-området, Väinö Tanner avaa aika hyvin tätä nimistöä.

Tenon rannalla tai Tenossa ei ole järviä eli tuo Indiager ei siellä ainakaan ole voinut tarkoittaa järveä. Tenossa ei ole järvilaajentumia ja rannoilla ei ole järviä. Laskujokia on kyllä paljon. Mitä muuta luontoon liittyvää iager tai Indiager tarkoittaa. Voiko olla sisämaata tms tarkoittavaa jäämeren näkökulmasta?
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

EdellinenSeuraava

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa