Selitysten uskottavuus (Vankavesi)

Sanojen ja nimien alkuperä

Selitysten uskottavuus (Vankavesi)

ViestiKirjoittaja aikalainen » 30 Loka 2011 17:45

Eriytän selkeyden vuoksi tämän sukunimikirjan laatukysymyksestä rönsynneestä paikannimikirjan laatukysymyksestä rönsynneen Vankavesikysymyksen omaksi pitkäksi viestikseen.

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Eikö silti ole parempi sanoa, että "eräs mahdollisuus on naapurivesistön kaarre"? Ainakin itse näytät alempana kannattavan tällaista maksimaalista vaihtoehtojen esiintuomista.

Jos se vesistö, jossa kaarre sijaitsee, olisi nimeltään Vankavesi, niin silloin voitaisiin sanoa noin. Silloinkin empien, koska kaarre on mutkikkaita sisävesireittejä ajatellen melko vähäinen. Mutta eri vesistön selittäminen tällä tavalla on ilmeinen kömmähdys.

Nehän kuuluvat samaan vesistöön - Suomalainen paikannimikirja kirjoittaa:
"Nimeen sisältyvä koukkua, mutkaa merkinnyt sana vanka, vanko viittaa ilmeisesti jyrkkään mutkaan, joka yhdistää Vankaveden nykyisen Muroleen kanavan kohdalla Ruoveden Ohrionselkään."

Vankavesi olisi siis vangantakainen vesi - minusta tämä selitys on ilman muuta tarpeellinen ja tyydyttäväkin, niin kauan kuin parempaakaan ei ole tarjolla.

aikalainen kirjoitti:Ja siihen kömmähdykseen ei mitenkään liity se, että arvauksen tekijä on koulutukseltaan kielitieteilijä. Kielitiedettä on sanan vanka merkityksen selittäminen, mutta miksi vesistö on nimetty sen sanan mukaan, siinä kielitieteilijä onkin sitten jo siellä "harmaalla alueella", täysin maallikon tasolla. Ja hän (siis kielitieteilijä) on nyt mitä ilmeisemmin sattunut mokaamaan. Eikä siitä mokasta syytetä sinua.

Tässäkin tapauksessa näyt lukeneen paikannimikirjaa kuin piru raamattua; selityshän ei ole lainkaan niin epäuskottava kuin annoit ymmärtää. Ja kauempaakin haettu selitys olisi parempi kuin ei selitystä ollenkaan.

Sori, käytin sanaa vesistö, kun tarkoitin sanaa vesi (jolla Suur-Näsijärven vesistön osaset on nimetty). Mutta selitänpä tämän vankavesi-propleemin vielä koko laajuudessaan.

Samassa Suur-Näsijärven vesistössä on peräkkäin kaksi erillistä vesialuetta, Vankavesi ja Palovesi. Niiden välissä on koski. Kosken eteläpuolella on Vankavesi, joka on salmen kautta yhteydessä Näsijärveen, eli on käytännössä samaa järveä. Kosken yläpuolella on Palovesi. Paikan maantiede käy ilmi karttakuvasta.

Paikannimikirjan selostuksen puutteita: Unohdetaan mainita vesialueiden välissä oleva koski. Unohdetaan mainita, että unohdetun kosken yläpuolella on eri pinnankorkeudella oleva ja eri niminen vesi, Palovesi. Sitten selitetään Näsijärven pohjoisosan eli Vankaveden nimen johtuvan venereitin mutkasta, mutta unohdetaan mainita mutkan sijaitsevan vasta kosken takana eli Paloveden puolella. Eikä se venereitin "jyrkkä mutkakaan" niin kovin jyrkkä ole, luonnossa siinä on suora lahti ja suora koski; Etelästä tultaessa matkataan suoraan, kunnes vene on vedetty kosken ohi Paloveden puolelle, sitten soudetaan kilometrin verran lahden suulle, jossa veneen kokka käännetään vasempaan, jos latvavesille päin aiotaan jatkaa. Selittäjä on ehkä katsonut paikkaa jostain autokartasta, ja luullut koskea salmeksi, mistä koko sekaannus on alkanut. Alkuperäisen selityksen vuosilukua en tiedä, sehän voi olla vaikka sadan vuoden takaa.

Ja sitten tuo "vangantakainen vesi". Se toki lyhenisi helposti muotoon vanganvesi. Mutta vähäisen kaarteen sijaan merkittävämpi nimen antaja olisi koski. Vaan ei sekään ole kovin ilmeistä, sillä yleensä vesialueen salmi tai koski on samanniminen, kuin yläpuolinen vesi, joka tässä tapauksessa ei ole Vankavesi, vaan Palovesi. Ja jos nimi on muinais-hämäläis-satakuntalaisten antama, niin heidän kotiseudultaan katsoen kosken ja vangan takainen vesialue olisi nimenomaan se Palovesi. Lappalaiset puolestaan, heillä ei selvää katsantosuuntaa olisikaan, sillä heitä asui tiettävästi joka puolella, ja mitä ilmeisemmin tällaisessa vesistön koskipaikassa olisi ollut yksi asuinpaikka justiinsa kohdilla. Ei ole kovin lupaava tämäkään selitys.

Jos mutkaisuutta haluaa etsiä Vankaveden ikiomista muodoista, niin eräs heiveröinen ehdokas sieltäkin löytyy. Etelästä päin soudettaessa vesistön haaroja voidaan seurata niin, että veneen kokka on ensin salmessa koilliseen, sitten pohjoiseen, luoteeseen, länteen, lounaaseen, etelään ja lopuksi vielä kaakkoon. Kierroksen viimeisen lahden nimi on Kiertäänperä, mikä voisi viitata tähän vesistön kiertymiseen. (Erikoisemmalla lähtöpisteellä suunnan kiertoa saataisiin jopa kokonainen ympyrä ja vielä neljännes päälle.) Ohessa vielä karttakuvat kiertomatkasta ja Kiertäänperästä. Myös Kurun perukoilla on koukkua, joskin selvästi edellistä lievempänä, mutta on sekin voinut olla lisämausteena nimeämisessä. Ei ole kovin vahva tämäkään selitys, sillä kyllä näitä koukeroita ovat sisävesistöt täynnänsä, mutta etuna paikannimikirjan selitykseen on ainakin se, että nyt mutkaisuus on oikean vesistön puolella ja suunnan kiertymistäkin tulee paljon enemmän.

Toisaalta, voihan nimeämisen motiivi olla jossain aivan muussakin, kuin vesialueen muodossa, eipä selitystä ole pakko sellaiseksi vängätä.

Jaska kirjoitti:Siinä olet oikeassa, että muinaisia nimeämismotiiveja tulkitessaan kielitieteilijällä ei automaattisesti ole sen suurempia eväitä kuin maallikollakaan. Olennaista on, kuinka hyvin tulkitsija tuntee erilaisia nimeämismalleja ja tietyn alueen nimikäytäntöjä, eikä kulttuurihistorian ja kansatieteen tuntemuksestakaan olisi haittaa.

Hyvä, että edes jossain asiassa näkemyksemme yhtyvät.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa