Paikannimiketju

Sanojen ja nimien alkuperä

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 16 Heinä 2014 03:40

aikalainen kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti: 3. Koskitaipaletta ei tarvittu kirkkomatkoihin, sillä:
4. Jyväskylästä kulki jo 1500-luvulla ns. Vanha Laukaantie. Se on merkitty karttaankin v. 1696. (Lähde: Mauno Jokipii, Keski-Suomen liikenneolot, Keski-Suomen historia I.)

Laukaantie oli aluksi talvitie. Eikä maantienäkään varmaan alkuun kovin hääppöinen, joten sellainen reitti ei hetkessä lopeta kirkkoveneen käyttöä välttämättä edes tien ääreltä saati kauempaa. Kirkkoveneitähän käytettiin Suomessa vielä noin 100 vuotta sitten, vaikka teitäkin oli jo paljon, ja joskus lukemani lehtiartikkelin mukaan myös Lepästaipaleella.
http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle%2811510%29

E. Sofia kirjoitti:5. Jos Päijänteeltä (ja Jyväskylästä) haluttiin veneellä Leppävedelle ja Laukaaseen, käytettiin mieluummin Lepästaipaleen ylitystä Lepäslammin kautta. Se reitti oli turvallisempi. Kartassa on merkitty Lepäslampi.

Koukkaus Jyväskylästä Lepästaipaleen kautta Laukaaseen pidentää matkaa, matkaa ei varasteta vaan lahjoitetaan. Sanamuodoistasi ei kuitenkaan käy ilmi, onko tämä "mielummin" oma tulkintasi vai perustuuko se jonkin lähteen antamaan tietoon muinaisesta mielipidetiedustelusta. Ja koskeeko vain kirkkomatkoja vai myös aiemmin Laukaaseen suuntautuneita eräretkiä.

Teoria naisten kävelystä Vaajakosken Naiskosken ohi heikkenee, jos väitteesi mukaisesti mieluisena kulkuväylänä olikin Lepästaipale. Toisaalta nais-nimistöä on Suomessa paljon, eikä mitenkään erityisesti taipaleisiin ja koskien ohituksiin liittyen, joten kenties nais-teoriamme onkin aivan väärillä jäljillä.

Mistä kummasta olet saanut päähäsi, että Naissaaren nimi tulisi kirkkomatkoista? Naiskosken ja Naissaaren nimi oli jo vakiintunut nimi ennen kristinuskon kirkollista vakiintumista Keski-Suomeen. Eräretkille ei lähdetty kirkon palveluja hakemaan, siellä oltiin vain kesä kiireisissä sesonkihommissa. Eränkävijät osallistuivat (sikäli mikäli osallistuivat) kirkolliseen elämään kotipitäjissään.

Rautalampi sai kirkon v. 1560 ja Laukaan kirkko valmistui 1593.
Mitä syytä olisi ollut mennä kirkkoveneillä Jyväskylästä Laukaaseen? Pienessä Jyväskylässä oli 1500-luvun alussa vain kolme kyläpahasta, jotka nekin kuuluivat kirkollisesti Jämsään. Jämsässä oli kirkko jo 1400-luvun lopulla.
Jyväskylän kylien siirto Laukaaseen tapahtui vasta 1646, mutta jo 14 vuoden päästä oli Jyväskylässä oma kappelikirkko, Suuruspään kirkko 1660.

Vedenkorkeus on vaihdellut eri aikoina. Päijänteen veden pintaa laskettiin 1827, jolloin Lepästaipaleen käyttö hankaloitui. Vaajakosken (Haapakosken) sahalle siitä oli etua, koska vedenpitojen eron kasvu toi koskeen lisää tehoa.

Naissaarta koskevat jutut eivät ole minun arvailujani. En ole itse alan tutkija, luotan toisten tekemään työhön. Onneksi keskiajan asiakirjoista tiedetään Pohjois-Hämeestä (eli Keski-Suomesta) aika paljon.
Naiskosken kalastusoikeus kuului 1564 Hauhon Hyväkkälän herralle Eerik Sporelle hänen vanhana eräkalastuspaikkanaan. Muuten Vaajakosken seutu oli hämäläisellä eräkaudella Hauhon ja Tuuloksen miesten hallussa ja suursääksmäkeläisten ja hauholaisten välinen raja sijaitsi Naissaaressa.

Lähteet: Mauno Jokipii: Keski-Suomen kirkolliset olot keskiajasta kunnallishallintoon.
Janne Vilkuna: Keski-Suomen esihistoria.
Seppo Suvanto, Keski-Suomen eräkausi.
Keski-Suomen historia I: s. 89 (1999).
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja aikalainen » 16 Heinä 2014 10:12

E. Sofia kirjoitti:Mistä kummasta olet saanut päähäsi, että Naissaaren nimi tulisi kirkkomatkoista?

En minä ole mistään kummasta saanut päähäni, että nimi tulisi kirkkomatkoista tai muista eräkauden jälkeisistä matkoista. Sehän on asia, jota tässä vasta ollaan selvittelemässä. Vastauksesi vain ovat olleet kovin tulkinnan varaisia, joten niihin olen koettanut saada tolkkua.

E. Sofia kirjoitti:Naiskosken kalastusoikeus kuului 1564 Hauhon Hyväkkälän herralle Eerik Sporelle hänen vanhana eräkalastuspaikkanaan. Muuten Vaajakosken seutu oli hämäläisellä eräkaudella Hauhon ja Tuuloksen miesten hallussa ja suursääksmäkeläisten ja hauholaisten välinen raja sijaitsi Naissaaressa.

Vieläkin vastaat hieman kierteellä ja rönsyillen, mutta kierteet oikoen ja rönsyt karsien vastauksesi perimmäinen sisältö lienee tämä: Lähteiden mukaan Naiskosken nimi mainitaan asiakirjoissa jo eräkaudella. Hyvä, rajataan eräkauden jälkeinen aikakausi nimen syntyhetkestä pois.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja aikalainen » 16 Heinä 2014 12:40

Nämä nimiainekset kytkeytyvät todellakin selvästi toisiinsa: nais, hiisi, pyhä. Kartalta löytyy vastaavia nimiryppäitä runsaasti. Edellä on tuotu esiin Pirkkala ja Vaajakoski sekä erästä tutkijaa lainaten Pyhäjoki (Pyhänkoski) ja Tuuloksen Pyhäjärvi. Karttahaulla löysin vielä paljon lisää.

Lahden Vesijärvi: naistenkallio, hiidenmäki
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ta&lang=fi

Kymijoki: naislahti/-lahdenvuori, hiidensaari, pyhäjärvi
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ta&lang=fi

Savitaipale: naistenniemi/-lahti, hiidenniemi
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ta&lang=fi

Lappeenranta: naistenmäki, hiidenmäki, kirkkomäki
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ta&lang=fi

Imatra-Rautjärvi: naistenmäki, pyhätmäki, ukkosaari, hiijärvi (<hiidenjärvi?)
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ta&lang=fi

Pieksämäki: pyhitty (järvi), naiskangas
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ta&lang=fi

Puumala: naistenvesi, päähiidenmäki
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ta&lang=fi

Epävarmemmin mukaan saadaan myös Mikkelin Naisvuori ja Heinäveden Naistenlahti, joiden lähellä kirkko, sillä kirkkoja on muinoin rakennettu vanhojen hiisien paikoille. Kartalla näkymättömät mikrotason nimet huomioiden paikkoja voi löytyä vielä lisää. Samoin luovutetusta Karjalasta voi löytyä lisää.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja Jaska » 16 Heinä 2014 14:16

aikalainen kirjoitti:Nämä nimiainekset kytkeytyvät todellakin selvästi toisiinsa: nais, hiisi, pyhä. Kartalta löytyy vastaavia nimiryppäitä runsaasti.

Kiitos pengonnasta, erittäin mielenkiintoista!

Tulee mieleen, voisiko tässä olla kyse sukupuolittuneista uskomuksista, kuten tiedetään sekä suomalaisilta että sukukansoiltamme? Esimerkiksi obinugrilaisilla ei kodan perälle ollut naisilla asiaa, eikä nainen saanut esimerkiksi astua miehen aseiden ylitse tai ne menivät pilalle. Suomessakin naisen väkeä eli voimaa on käytetty karjan suojelemiseen pedoilta siten että naudat on ajettu kesälaitumelle naisen haarojen alitse.

Naiskalliot, -saaret jne. voisivat olla paikkoja, jonne naiset jätettiin siksi aikaa kun isännät painuivat hiiteen suorittamaan pakanallisia riittejään ja käymään käräjiä.

HUOM! Älkööt feministit loukkaantuko tällaisesta kehittelystä: on tunnettua, että menneisyydessä elämä oli vahvasti sukupuolittunutta niin arkiaskareiden kuin uskomustenkin tasolla. Se oli osa jumalten (ja myöhemmin yhden jumalan) säätämää maailmanjärjestystä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10956
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja putkonen » 17 Heinä 2014 21:25

Lempoa minäkin ajattelin Lepokallio-nimen yhteydessä, mutta luulin jo lemmon tai hiiden hikeentyneen viestiini, kun jäin viestini lähettämisen kanssa kuin Nalli Internet-kalliolle. Katkaisivat mokomat 3 päivää liian aikaisin nettiyhteyden. Yritän vielä muistella, mitä siihen viestiini silloin kirjoitin. Ai niin, jos lepo viittaisi lehmille tehtyyn aukeaan kohtaan metsässä tai niiden aitaukseen, niin miten mäki ja kallio liittyvät tähän asiaan? Oliko näillä tuulisuuden takia vähemmän hyttysiä ja siksi kannatti lehmät viedä sinne "lepäämään"? Tämä lehmien kalliolle kiipeily kirkon vieressä vaikuttaa jotenkin oudolta. Veikkaisin Lepo-sanalle vielä muutakin merkitystä.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 18 Heinä 2014 15:23

putkonen kirjoitti:Lempoa minäkin ajattelin Lepokallio-nimen yhteydessä, mutta luulin jo lemmon tai hiiden hikeentyneen viestiini, kun jäin viestini lähettämisen kanssa kuin Nalli Internet-kalliolle. Katkaisivat mokomat 3 päivää liian aikaisin nettiyhteyden. Yritän vielä muistella, mitä siihen viestiini silloin kirjoitin. Ai niin, jos lepo viittaisi lehmille tehtyyn aukeaan kohtaan metsässä tai niiden aitaukseen, niin miten mäki ja kallio liittyvät tähän asiaan? Oliko näillä tuulisuuden takia vähemmän hyttysiä ja siksi kannatti lehmät viedä sinne "lepäämään"? Tämä lehmien kalliolle kiipeily kirkon vieressä vaikuttaa jotenkin oudolta. Veikkaisin Lepo-sanalle vielä muutakin merkitystä.


Lepokallio voi varmaankin olla kallio, jonka päällä tai luona ihmiset lepäsivät. Ilmeisesti Pirkkalassakin ihmiset eivät pelkästään huilanneet vaan välillä myös lepäilivät. :lol: Mutta lepokallio voi yhtä hyvin olla kallio, joka sijaitsi nautojen levon likellä.
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 18 Heinä 2014 15:46

E. Sofia kirjoitti:

Edelleen Paikannimikirjaa: Varjakka Oulunsalossa. Oli kyseessä "suuri saari ja Oulujokisuun vanhin kauppapaikka". "Varjakka nimeä on pidetty suomalaistuneena muotona venäjän viikinkejä tarkoittaneelle varjagi-nimitykselle."

Ettei vain näille varkaus- ja varas- paikannimille kävisi kuin "kukkasjärville". Kun kansa ei enää tunne vanhaa sanaa "kukas", paikannimi on muokkautunut tutumpaan muotoon, josta alkuperäistä merkitystä on vaikea tunnistaa. Jos Suomen eri puolilla muinoin puhutussa kielessä (jossain saamessa?) on ollut mm. eräaseman varastopaikkaa tarkoittava varka- tyyppinen sana, myös Oulunsalon Varjakka voisi selittyä ilman venäläisiä viikinkejä.


Ruovedellä on vierekkäin Varjakkasaari (oikeasti niemi), Varjakkalahti ja Varjakkakari. Samoin Teiskossa on Pirkkalan historian mukaan Varjakkavuori. Onko näitä mainittu Paikannimikirjassa?
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 18 Heinä 2014 16:09

Jaska kirjoitti:
K:n heikon asteen vastine *γ on säilynyt paikoin länsimurteissa hyvinkin myöhäisiin aikoihin, ja jos nimen merkitys on unohdettu/hämärtynyt jo ennen äänteen katoamista, se selittäisi miksi kansanetymologisesti olisi syntynyt varas-selitys.

Esimerkiksi sanan *varka : *varγan genetiivi olisi kehittynyt asuun **varvan tai **varjan. Yleensä *γ > j vain etuvokaalin vieressä, mutta pitää penkoa, onko esimerkkejä takavokaalin vieressä.


Olen joskus kuullut yhden henkilön Pohjois-Pirkanmaalla käyttävä muotoa aljan pro alan. Kyse on siis alkaa-verbistä. Mutta en ole varma siitä oliko kyse yhden henkilön idiosynkrasiasta vai laajemmin käytössä olleesta muodosta.

Jaska kirjoitti:Hypoteettisesti siis sanasta *varka olisi voitu johtaa sellaisia sanoja kuin *var-γas-to ’varasto’ (> varasto) ja *var-γak-ka ’varasto?’ (> varjakka). Näissä kummassakin johdoksessa olisi ollut umpitavun vuoksi k:n heikko aste eli γ. Ehkä sana varikko voitaisiin myös jotenkin johtaa sanasta *var-γak-ka? (> *variakka? Vähän kaukaa haettu kyllä...)


Jos ja kun puunnimestä haapa voidaan johtaa toisaalta haavikko ja toisaalta haavisto, niin ainakin sanasta vara voitaisiin johtaa paitsi varasto myös varisto. Siis jos tällainen *varka on ollut olemassa niin siitä olisi samoin voitu johtaa sekä varasto että varisto.
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 18 Heinä 2014 20:26

Kalevanserkku kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti: Edelleen Paikannimikirjaa: Varjakka Oulunsalossa. Oli kyseessä "suuri saari ja Oulujokisuun vanhin kauppapaikka". "Varjakka nimeä on pidetty suomalaistuneena muotona venäjän viikinkejä tarkoittaneelle varjagi-nimitykselle."

Ruovedellä on vierekkäin Varjakkasaari (oikeasti niemi), Varjakkalahti ja Varjakkakari. Samoin Teiskossa on Pirkkalan historian mukaan Varjakkavuori. Onko näitä mainittu Paikannimikirjassa?
Kyllä Paikannimikirjassa mainitaan, että myös Hämeessä on muutamia Varjakka-nimiä, "joten niitä voi ajatella hämäläisten antamiksi."
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja E. Sofia » 18 Heinä 2014 21:07

Varkauden nimistöstä on tehty pro graduja. Ulla Marttala teki 1957, ja 2011 Jenni Rimpeläinen. Rimpeläisen gradu "Paikannimen monet tarinat" on netissä. Hän haastatteli tavallisia maallikkoja, joiden tulkintoja Varkauden seudun paikannimistä hän selvitteli.
http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn ... 110091.pdf

Varkauden suunnalla paikannimistön selvittäminen ei ole ainakaan yksinkertaista. Milloin ovat nimenantajina toimineet karjalaiset, milloin savolaiset, hämäläiset, saksalaiset tai lappalaiset - tai Varkauden tehtaiden kekseliäs ja huumorintajuinen työväki.

Gradusta selviää, että Kämäri tulee sukunimestä Kämäräinen ja Pussintaipale sukunimestä Pussinen. Heidät mainitaan 1560-luvun asukkaina.
Huruslahden osa vastaajista arveli Huoruuslahdeksi. Karjalan kielessä hurus tarkoittaa vasenta.
Gradu jätti lukijan miettimään, onko paikannimi Kermajärvi saamesta (kerma=poronvasa), savolaisten maitotaloudesta vai saksasta (german). Muinaisten lappalaisten avulla selittyy ainakin Siitinselkä. Sithi, Siitti oli lappalaisten talvikylä. Se mainitaan rajapaikkana myös Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa 1323. Haastatellut maallikot selittivät Siitinselän tietenkin oman kielensä mukaan.

Itselle jäi vaikutelma, että saame voisi hyvinkin olla lähtökohta myös Varkaus- nimelle.

Kiinnostaisi tietää, millaista saamenkieltä sitten puhuttiin tuolla seudulla. Nykyisin saamen kieliä on kolme - tai seitsemän tai kymmenen -, ja murteet lisäksi. Mikä niistä voisi olla eniten sinne päin, mitä itäisessä järvi-Suomessa puhuttiin tuhat vuotta sitten?

Toivottavasti Rimpeläinen jatkaa etymologian parissa!
N1c1a1a & X2c1
Avatar
E. Sofia
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 261
Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 19 Heinä 2014 11:03

Jaska kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti:Tämä tarina sopisi mielestäni hyvin tukemaan oletusta, että varas- ja varkaus- sanat liittyvät muinaiseen turkiskauppaan.

Nimenantomotiivin kannalta kuitenkin ihmetyttää, oliko jokaikisen turkiskauppapaikan tunnusmerkkinä varastelu? Miksei niitä paikkoja olisi vain nimetty Turkis-joksikin? Siinä mielessä "matkan varastaminen" olisi taloudellisempi selitys, koska jokainen oikotie tietysti varastaa matkaa. Sen sijaan jokaiseen kauppapaikkaan tuskin automaattisesti liittyy varastelu. Lisäksi tiedetään historiallisellakin ajalla varastelulla ja jopa halventavalla nimittelyllä olleen vakavia seurauksia.


Hm... Ei jokaiseen varastoon liity varastelu. Tässä lienee kysymys sattumalta toisiaan muistuttavista sanaperheistä

Sanapariin varas/varkaus liittyy johto-opillinen erikoisuus. Nimittäin olen koettanut löytää varas ja varkaus -parille samalla tavalla johdettuja 'kavereita'. Löysin kuitenkin vain sellaisia, joissa kantasanana on adjektiivi. Esimerkiksi harras:hartaus, valpas:valppaus, reipas:reippaus. Vaikuttaa silta kuin varas olisi alkuaan ollut adjektiivi. Ja sellainenhan lainsuojaton tietysti alun perin onkin.
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja Jaska » 19 Heinä 2014 12:46

Kalevanserkku kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
K:n heikon asteen vastine *γ on säilynyt paikoin länsimurteissa hyvinkin myöhäisiin aikoihin, ja jos nimen merkitys on unohdettu/hämärtynyt jo ennen äänteen katoamista, se selittäisi miksi kansanetymologisesti olisi syntynyt varas-selitys.

Esimerkiksi sanan *varka : *varγan genetiivi olisi kehittynyt asuun **varvan tai **varjan. Yleensä *γ > j vain etuvokaalin vieressä, mutta pitää penkoa, onko esimerkkejä takavokaalin vieressä.


Olen joskus kuullut yhden henkilön Pohjois-Pirkanmaalla käyttävä muotoa aljan pro alan. Kyse on siis alkaa-verbistä. Mutta en ole varma siitä oliko kyse yhden henkilön idiosynkrasiasta vai laajemmin käytössä olleesta muodosta.

Tuo on lupaavaa. Yritän penkoa Martti Rapolan paksua teosta murteiden äännehistorioista...

Kalevanserkku kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Hypoteettisesti siis sanasta *varka olisi voitu johtaa sellaisia sanoja kuin *var-γas-to ’varasto’ (> varasto) ja *var-γak-ka ’varasto?’ (> varjakka). Näissä kummassakin johdoksessa olisi ollut umpitavun vuoksi k:n heikko aste eli γ. Ehkä sana varikko voitaisiin myös jotenkin johtaa sanasta *var-γak-ka? (> *variakka? Vähän kaukaa haettu kyllä...)


Jos ja kun puunnimestä haapa voidaan johtaa toisaalta haavikko ja toisaalta haavisto, niin ainakin sanasta vara voitaisiin johtaa paitsi varasto myös varisto. Siis jos tällainen *varka on ollut olemassa niin siitä olisi samoin voitu johtaa sekä varasto että varisto.

Hyvä pointti taas.

Hm... Ei jokaiseen varastoon liity varastelu. Tässä lienee kysymys sattumalta toisiaan muistuttavista sanaperheistä

Kalevanserkku kirjoitti:Sanapariin varas/varkaus liittyy johto-opillinen erikoisuus. Nimittäin olen koettanut löytää varas ja varkaus -parille samalla tavalla johdettuja 'kavereita'. Löysin kuitenkin vain sellaisia, joissa kantasanana on adjektiivi. Esimerkiksi harras:hartaus, valpas:valppaus, reipas:reippaus. Vaikuttaa silta kuin varas olisi alkuaan ollut adjektiivi. Ja sellainenhan lainsuojaton tietysti alun perin onkin.

Mielenkiintoinen havainto. Lainasanana varas olisi kai hyvinkin voitu hahmottaa adjektiivisena: millainen? Varas. Hahmotuksen tukena olisivat ehkä olleet sellaiset "samanloppuiset" adjektiivit kuten rikas (lainasana sekin), varakas jne.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10956
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja Jaska » 19 Heinä 2014 12:53

E. Sofia kirjoitti:Varkauden nimistöstä on tehty pro graduja. Ulla Marttala teki 1957, ja 2011 Jenni Rimpeläinen. Rimpeläisen gradu "Paikannimen monet tarinat" on netissä. Hän haastatteli tavallisia maallikkoja, joiden tulkintoja Varkauden seudun paikannimistä hän selvitteli.
http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn ... 110091.pdf
- -
Kiinnostaisi tietää, millaista saamenkieltä sitten puhuttiin tuolla seudulla. Nykyisin saamen kieliä on kolme - tai seitsemän tai kymmenen -, ja murteet lisäksi. Mikä niistä voisi olla eniten sinne päin, mitä itäisessä järvi-Suomessa puhuttiin tuhat vuotta sitten?

Kiitos kiinnostavasta linkistä!
Tietääkseni mitään selvää murre-eroa ei etelän muinaisten saamelaisten kielistä ole ainakaan vielä löydetty. Tilannetta hankaloittaa sekin, että eri alueiden suomalaiset (ja karjalaiset) sopeuttivat lainasanat ja -nimet omaan kieleensä, eli mahdolliset erot voivat johtua enemmän lainansaajakielistä kuin lainanantajakielistä. Mutta toivottavasti tulevaisuuden systemaattinen kartoitus antaa joitain vastauksia.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10956
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja putkonen » 21 Heinä 2014 21:25

Kalevanserkku kirjoitti:...Lepokallio voi varmaankin olla kallio, jonka päällä tai luona ihmiset lepäsivät. Ilmeisesti Pirkkalassakin ihmiset eivät pelkästään huilanneet vaan välillä myös lepäilivät. :lol:...

...Olen joskus kuullut yhden henkilön Pohjois-Pirkanmaalla käyttävä muotoa aljan pro alan. Kyse on siis alkaa-verbistä. Mutta en ole varma siitä oliko kyse yhden henkilön idiosynkrasiasta vai laajemmin käytössä olleesta muodosta.


Ensinnäkin oli "synti ja häppee" Pirkanmaalla ja Satakunnassa jos joku lepäili. Miehet saivat ennesvanhaan oikaista ruuan päälle hetkeksi, mutta naisten oli tehtävä töitä koko päivä ilman taukoa. Liekö mokomaa levätä-sanaa edes seudulla tunnettu :mrgreen: Eli joskus siis miähe oikasiva vähän petil taik sit aljettiin hiukkasen huilaman. Mut levät ei ikän!
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja Jola » 27 Heinä 2014 20:06

Vielä yksi teoria Varkauden nimestä, jonka eilen kuulin juuri Varkaudessa. Sen mukaan Varkaus-nimi liittyy entiseen Varkauskoskeen (nyk. Ämmäkoski), jolla oli taipumus viedä vene väkivalloin eli "varastaa", jos soutajat sousivat kosken yläpuolella liian pitkälle Varkausmäessä olevan maamerkin ohi. Kuulostaa järkevältä teorialta.

Tämä teoria ei kuitenkaan sopine kaikkiin Varkaus-alkuisiin paikannimiin. Mutta ei kai tarvitsekaan sopia?
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta
Jola
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 502
Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Paikkakunta: Tampere

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja Jaska » 28 Heinä 2014 01:12

Jola kirjoitti:Vielä yksi teoria Varkauden nimestä, jonka eilen kuulin juuri Varkaudessa. Sen mukaan Varkaus-nimi liittyy entiseen Varkauskoskeen (nyk. Ämmäkoski), jolla oli taipumus viedä vene väkivalloin eli "varastaa", jos soutajat sousivat kosken yläpuolella liian pitkälle Varkausmäessä olevan maamerkin ohi. Kuulostaa järkevältä teorialta.

Tämä teoria ei kuitenkaan sopine kaikkiin Varkaus-alkuisiin paikannimiin. Mutta ei kai tarvitsekaan sopia?

Ei tarvitse, samoillakin nimielementeillä voi olla eri selityksiä.
Tuo kuulostaa ihan hyvältä selitykseltä - varmuutta emme ehkä koskaan saakaan.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10956
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja aikalainen » 29 Heinä 2014 00:18

Jola kirjoitti:Vielä yksi teoria Varkauden nimestä, jonka eilen kuulin juuri Varkaudessa. Sen mukaan Varkaus-nimi liittyy entiseen Varkauskoskeen (nyk. Ämmäkoski), jolla oli taipumus viedä vene väkivalloin eli "varastaa", jos soutajat sousivat kosken yläpuolella liian pitkälle Varkausmäessä olevan maamerkin ohi. Kuulostaa järkevältä teorialta.

Tämä teoria ei kuitenkaan sopine kaikkiin Varkaus-alkuisiin paikannimiin. Mutta ei kai tarvitsekaan sopia?

Onko Ämmäkosken nimi ollut oikeasti Varkauskoski, vai oliko sekin osa sitä kuulemaasi teoriaa? Tai onko koskella ollut useampi eri niminen haara?

Teorian pahin heikkous on kuitenkin tämä: Jos koski vie veneen väkivalloin ja kuskaa sitä lyhyen matkaa kosken alapuolelle, niin eihän se ole varkaus, vaan luvaton käyttöönotto. :-P
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja Jola » 29 Heinä 2014 11:24

No ainakin siinä vanhimmassa kartassa Varkaudesta, mitä olen löytänyt eli Kuninkaan tiekartastossa Suomesta 1790, Varkaus sana esiintyy kaksi kerta, ensin suurella kirjoitettuna 'Varckaus Forss' aivan kosken viereen ja sen alla pienemmällä 'Varckaus Taipal'. Ns. Sprengtportenin kartassa, joka on suurinpiirtein samalta ajalta, Varckaus Forss on kirjoitettu jopa kosken päälle. Myöhemmin tämän kosken nimi on muutettu toiseksi. Mutta joku voi löytää vielä vanhemman kartan.

Jos koski vie veneen vastoin soutajien tahtoa, voi vene törmätä kiviin ja upota. Siis enemmän kuin pelkkä "luvaton käyttöönotto" eli ainakin ryöstö.
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta
Jola
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 502
Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Paikkakunta: Tampere

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja aikalainen » 29 Heinä 2014 20:44

Jola kirjoitti:No ainakin siinä vanhimmassa kartassa Varkaudesta, mitä olen löytänyt eli Kuninkaan tiekartastossa Suomesta 1790, Varkaus sana esiintyy kaksi kerta, ensin suurella kirjoitettuna 'Varckaus Forss' aivan kosken viereen ja sen alla pienemmällä 'Varckaus Taipal'. Ns. Sprengtportenin kartassa, joka on suurinpiirtein samalta ajalta, Varckaus Forss on kirjoitettu jopa kosken päälle. Myöhemmin tämän kosken nimi on muutettu toiseksi. Mutta joku voi löytää vielä vanhemman kartan.

Eli kartassa mainitaan Varkauskoski. Vuonna 1790 osattiin jo tehdä mittasuhteiltaan oikeita karttoja, mutta nimistön laadusta en tiedä. Enempi ihmetyttää, miksi suuren kosken nimi olisi vaihtunut toiseksi. Eräs mahdollisuus on, että ruotsinkieliseen karttaan ei vaivauduttu varmistamaan kosken nimeä, vaan nimi varastettiin paikkakunnan ja taipaleen nimestä periaatteella Varkauden koski.

Tai sitten paikalla on ollut useampi koski, joista yksi on ollut Ämmäkoski ja toinen Varkauskoski. Periaatteessa jokin puro olisi voinut olla aivan sen kanavoidun taipaleen kohdalla. Ämmäkosken läheltä löytyy kuitenkin aivan selvästi yksi pieni koski. Onkohan sen nimestä tietoa?
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 546736&lan
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Paikannimiketju

ViestiKirjoittaja Jola » 29 Heinä 2014 22:51

Luulisin, että Varkauskoski on ollut koko kosken nimi. Se sitten jakaantuu useampaan virtaan eli koskeen: mm. Ämmäkoski ja Kämärinkoski.
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta
Jola
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 502
Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Paikkakunta: Tampere

EdellinenSeuraava

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa