Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Niihin se on kulkeutunut/lainautunut jostain, mutta mistä?
Sanalla näyttäisi olevan laaja volgalainen levikki:
https://www.christopherculver.com/langu ... pchak.html
Pitäisin edelleen (volgalaista?) kauppatermiä aika vahvana hypoteesina, vrt. em. hauki ja toisaalta silakka < sill lake oik. "kalan varastointiliemi" vs. alkuperäinen räimä tms., ruotsinkielisellä puolella böckling "savustettu silakka" jne. vs. strömming jne. Ehkä sana yhdistää merjaa ja maria kuten mahdollisesti inger "puro" sanakin? Alkujaan sana voisi kuitenkin olla uralia, Pystysen esille tuoman "vesi"-termistön pohjalta?
Tuolla se onkin hyvin tiivistetty:
"MariE šaške, MariW šäškə ‘mink’ and Finnish dial. häähkä ibid. have some kind of old relationship with Lithuanian šẽškas ‘polecat’. Whether it’s a Baltic > Uralic loan or vice versa doesn’t matter, the match is very old, and therefore we must assume that Chuvash šaškă ‘mink’ is a loan from Mari."
Tshuvassin lisäksi sana on levinnyt turkkilaispuolella laajemminkin: peräti tataari - bashkiiri - kazakki. Saamelais-merjalaisia kieliä ei tässä välttämättä tarvita välittäjinä; sanat voivat kulkeutua myös kielten välillä, jotka eivät ole seinänaapureita.
Se on siis joka tapauksessa vähintään keskikantasuomalainen iältään, koska *š > *h. Toisaalta sen levinneisyys on edelleen sen verran suppea ja itäinen, että tulee mieleen mahdollisuus, että se edustaisi jotain "itäkantasuomalaista" perua karjalassa ja vepsässä eikä olisi koskaan läntiseen itämerensuomeen levinnytkään. Balttien ja länsiuralilaisten vanhin kontaktipintahan oli Volgan-Okan seudulla.