Mäntän kaupunki on saanut nimensä Tuomas Niilonpoka Mäntsän mukaan, joka mainitaan Sääksjärven Uskelan kylän eräkalastajana ja joka asettui asumaan Keuruskosken rannalle nykyisen Mäntän kaupungin paikalla.
Mäntsän nimen kirjoitusmuodot vaihtelevat (mm. Thomas Mentzsä j Keurukoski)
Vanhastaan Mäntän talosta ja samalla sen isännistä on käytetty nimiä, jotka ovat olleet muotoa Mändzä ja Mäntsä tai näitä muistuttavia nimiä. 1700-luvun lopulla suoritetun isonjaon asiakirjoissa käytetään talon nimestä muotoja Mäntä ja Mäntzä. Keuruun seurakunnan rippikirjoissa käytetään muotoa Mäntzä 1800-luvun puoliväliin saakka ja sen jälkeen muotoa Mänttä. 1800-luvun loppupuoliskolla talon nimi ja samalla talonomistajien sukunimi vakiintui muotoon Mänttä.
Vanhan Ruoveden historiaan (1959) sisältyy Viljo Nissilän kirjoittama liiteosa ”Vanhan Ruoveden alueen pitäjännimet”. Nissilä (1903-1986) oli nimistöntutkija ja suomen kielen professori. Mäntsän nimen Nissilä arvelee olevan yhdistettävissä vanhaan ala-saksalaiseen miehen nimeen Menze.
Sukututkija Matti J. Kankaanpään mukaan Uskelan Mäntän vanhin tunnettu jäsen on Lauri Mäntinpoika (Laurens Mentinpoyca), joka mainitaan Kulsialan-Pälkäneen-Saarioisten-Sääksmäen lautamiehenä 1405. Lautamiehen nimestä on Kankaanpään mielestä vedettävissä johtopäätös, että nimi Mänttä perustuisi ammattinimikkeeseen, jossa sana mäntti viittaa nahan valmistukseen.Tutkimustensa perusteella Matti Kankaanpää toteaa, että Uskelan Mänttät olivat huomattava eränkävijäsuku. Lautamiehen nimestä on Kankaanpään mielestä vedettävissä johtopäätös, että nimi Mänttä perustuisi ammattinimikkeeseen, jossa sana mäntti viittaa nahan valmistukseen.
DNA-tulokset (kit 23049) tukevat vanhoja suomalaisia sukujuuria, joten tuo ala-saksalainen nimijuonne voitaneen unohtaa?