Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 19 Loka 2018 18:18



Vastaa viestiin  [ 133 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 3, 4, 5, 6, 7  Seuraava
 Paikannimiketju 
Kirjoittaja Viesti
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Viestit: 480
Paikkakunta: Tampere
Viesti Re: Paikannimiketju
Luulisin, että Varkauskoski on ollut koko kosken nimi. Se sitten jakaantuu useampaan virtaan eli koskeen: mm. Ämmäkoski ja Kämärinkoski.

_________________
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta


29 Heinä 2014 22:51
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 260
Viesti Re: Paikannimiketju
aikalainen kirjoitti:
Jola kirjoitti:
Vielä yksi teoria Varkauden nimestä, jonka eilen kuulin juuri Varkaudessa. Sen mukaan Varkaus-nimi liittyy entiseen Varkauskoskeen (nyk. Ämmäkoski), jolla oli taipumus viedä vene väkivalloin eli "varastaa", jos soutajat sousivat kosken yläpuolella liian pitkälle Varkausmäessä olevan maamerkin ohi. Kuulostaa järkevältä teorialta.

Tämä teoria ei kuitenkaan sopine kaikkiin Varkaus-alkuisiin paikannimiin. Mutta ei kai tarvitsekaan sopia?

Onko Ämmäkosken nimi ollut oikeasti Varkauskoski, vai oliko sekin osa sitä kuulemaasi teoriaa? Tai onko koskella ollut useampi eri niminen haara?

Teorian pahin heikkous on kuitenkin tämä: Jos koski vie veneen väkivalloin ja kuskaa sitä lyhyen matkaa kosken alapuolelle, niin eihän se ole varkaus, vaan luvaton käyttöönotto. :-P
Savon maantarkastusluettelossa 1561-1564 mainitaan Varkaus By Rantasalmen pitäjässä Keriharjun neljänneksessä (s.233). Samantapainen nimi on myös Varkahanjärvi, joka mainitaan Tavisalmen pitäjässä sekä s. 256 (Samas) ja s. 272 (Savilahden neljännes; Varkahanjärvenmäki). Missähän ne oikein sijaitsivat?
Varkauskoskea ei maantarkastusluettelossa ole, ei myöskään Ämmänkoskea. Muita koskien nimiä tilusten paikkojen viitteinä mainitaan kyllä. Suuret kosket eivät tietysti kuuluneetkaan talonpojille. Eipä siis ihme ettei niitä ole maantarkastusluettelossa.

_________________
N1c1a1a & X2c1


30 Heinä 2014 01:30
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1751
Viesti Re: Paikannimiketju
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Nykyisen kanavalinjauksen vieressä näyttäisi olevan pienen sivuhaaran uoma, ehkä se oli taipaleen alkuperäinen paikka.

Tarkoitatko vanhaa kanavaa, vai onko siellä selkeä luonnon uoma? Kuva.

E. Sofia kirjoitti:
Savon maantarkastusluettelossa 1561-1564 mainitaan Varkaus By Rantasalmen pitäjässä Keriharjun neljänneksessä (s.233). Samantapainen nimi on myös Varkahanjärvi, joka mainitaan Tavisalmen pitäjässä sekä s. 256 (Samas) ja s. 272 (Savilahden neljännes; Varkahanjärvenmäki). Missähän ne oikein sijaitsivat?
Varkauskoskea ei maantarkastusluettelossa ole, ei myöskään Ämmänkoskea. Muita koskien nimiä tilusten paikkojen viitteinä mainitaan kyllä. Suuret kosket eivät tietysti kuuluneetkaan talonpojille. Eipä siis ihme ettei niitä ole maantarkastusluettelossa.

Helpottaisi, jos tiedettäisiin, mihin pitäjään ja neljännekseen nykyinen Varkauden kaupunki kuului. Wikin mukaan siellä oli vuoden 1500 paikkeilta alkaen valtion kalastamo. Millähän nimellä se on kirjoihin laitettu?

Ensimmäiset tilukset olivat yleensä viljavilla alueilla, joten 1500-luvun luettelon Varka-alkuisten tiluksien luulisi yhä olevan maatiloina ja vanhoina kantatiloina. Nimet ovat voineet vaihtua. Karttahaku löytää Rantasalmen keskustaa lähimmän nimiryppään Varkaussalosta, jossa ainakin Kaivannon kylän nimi vaikuttaa vaihdetulta. Tavisalmea eli Kuopiota lähin paikka löytyy Laukaankylästä (Varkaanlampi/mäki).


30 Heinä 2014 23:06
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1751
Viesti Re: Paikannimiketju
Laukaan nimeä on joskus ihmetelty. Laukaan kunnan vesireitillä on Laukkavirta. Kuopion lähellä on Lauas-järviä, joiden yhteydessä on taivutusta Lauas-Laukaan. Kartta. Onkohan näissä mainituissa nimissä (laukaa/laukka/lauas) taustalla sama vai eri sana?


30 Heinä 2014 23:20
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5311
Viesti Re: Paikannimiketju
aikalainen kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Nykyisen kanavalinjauksen vieressä näyttäisi olevan pienen sivuhaaran uoma, ehkä se oli taipaleen alkuperäinen paikka.

Tarkoitatko vanhaa kanavaa, vai onko siellä selkeä luonnon uoma?

Tarkoitan juuri tuota vanhan kanavan uomaa, en tunne paikkaa sen paremmin.


31 Heinä 2014 00:11
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 260
Viesti Re: Paikannimiketju
aikalainen kirjoitti:
Laukaan nimeä on joskus ihmetelty. Laukaan kunnan vesireitillä on Laukkavirta. Kuopion lähellä on Lauas-järviä, joiden yhteydessä on taivutusta Lauas-Laukaan. Kartta. Onkohan näissä mainituissa nimissä (laukaa/laukka/lauas) taustalla sama vai eri sana?

Voi se olla samakin... Ehkä.

Laukaa on niitä paikannimiä, jotka ovat syntyneet taivutusmuodostaan lohkeamalla. Alkuperäinen nimi oli Laukas (kirjoitettiin 1500-luvulla esim. Laugas tai Lauckas). Laukaan kappeli mainitaan v. 1593 (Lauckas Cappell), ja samoilla suunnilla ovat myös Laukaankoski, Laukaan suvanto jne.

Laukas on vanha vesistön luonteeseen liittyvä sana. Hämäläismurteissa laukka tarkoittaa lammikkoa, Lounais-Suomen rannikkopitäjissä lauka tai laua on matala lahti, maatunut ranta. Inkerissäkin on Laukaanjoki, joka laskee Laukaanlahteen. Sana on myös suomen sukukielissä. Vatjassa laugas, Virossa Laugas tarkoittaa suojärveä. Laukaanjoki on matalarantainen. Vesistötermi se siis on, ja hyvin vanha. Laua-muoto voi olla sama juurta, sanoo Paikannimikirja.

Jotkus Laukansaaret voivat olla myös henkilönimestä Laukka. Henkilönimeä Laukka on selitetty johtuvaksi Claus- nimestä. Claus-nimestä tulee myös sukunimi Laukkanen.

_________________
N1c1a1a & X2c1


03 Huhti 2015 21:52
Profiili
Ujo ugri
Ujo ugri

Liittynyt: 11 Huhti 2015 23:18
Viestit: 1
Viesti Re: Paikannimiketju
Kun nyt sitten paikannimistä puhutaan, niin tietääköhän kukaan miten esim. täällä etelärannikolla paikannimet ovat kehittyneet. Keskiajalla saapui ruotsalaisia asumaan (esim. Kirkkonummelle), käänsivätkö he alkujaan hämäläiset paikannimet ruotsiksi vai keksivät kokonaan uudet ja sitten taas myöhemmin kaksikielisyyden aikaan mistä tulivat suomenkieliset paikannimet. (esm Köklax - Kauklahti, Porkala - Porkkala, Sökö - Soukka jne) Mysteeri on minusta enkä ole selitystä vielä löytänyt. :evil:


11 Huhti 2015 23:59
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 260
Viesti Re: Paikannimiketju
tarhuri kirjoitti:
Kun nyt sitten paikannimistä puhutaan, niin tietääköhän kukaan miten esim. täällä etelärannikolla paikannimet ovat kehittyneet. Keskiajalla saapui ruotsalaisia asumaan (esim. Kirkkonummelle), käänsivätkö he alkujaan hämäläiset paikannimet ruotsiksi vai keksivät kokonaan uudet ja sitten taas myöhemmin kaksikielisyyden aikaan mistä tulivat suomenkieliset paikannimet. (esm Köklax - Kauklahti, Porkala - Porkkala, Sökö - Soukka jne) Mysteeri on minusta enkä ole selitystä vielä löytänyt. :evil:

Sekä että.
Jotkut paikannimet ovat alkuaan ruotsiksi ja niistä on sitten väännetty suomalainen paikannimi. Jotkut ovat alkuaan suomeksi, ne on mukailtu ruotsiksi ja sitten taas suomeksi....
Tästä aiheesta on kyllä tutkimuksia. Paljon on netissä. Ei muuta kuin googlettelemaan!
Omassa kirjahyllyssäni on jokunen, löytyvät varmaan kirjastoistakin:
- Paula Wilson, Röster från forntiden, Gamla ortnamn berättar.
- När kom svenskarna till Finland (Ivars & Hulden).
- Suomalaisessa paikannimikirjassa on jotakin. Esimerkiksi se kertoo, että Porkkalaa vastapäätä Virossa on paikka nimi Porkal, josta on mainintoja jo 1300-luvulta. Olisiko paikka alkujaan Virosta tulleiden nimeämä?
- Paikallishistoriat.
- Esimerkiksi joidenkin kaupunkien kadunnimistä on tutkimuksia.
- Nimistötutkimusta koskevat gradut ja väitökset ovat usein luettavissa netissä.
- Nimiarkisto on aarreaitta.

_________________
N1c1a1a & X2c1


12 Huhti 2015 23:20
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5311
Viesti Re: Paikannimiketju
E. Sofia kirjoitti:
tarhuri kirjoitti:
Kun nyt sitten paikannimistä puhutaan, niin tietääköhän kukaan miten esim. täällä etelärannikolla paikannimet ovat kehittyneet. Keskiajalla saapui ruotsalaisia asumaan (esim. Kirkkonummelle), käänsivätkö he alkujaan hämäläiset paikannimet ruotsiksi vai keksivät kokonaan uudet ja sitten taas myöhemmin kaksikielisyyden aikaan mistä tulivat suomenkieliset paikannimet. (esm Köklax - Kauklahti, Porkala - Porkkala, Sökö - Soukka jne) Mysteeri on minusta enkä ole selitystä vielä löytänyt. :evil:

Sekä että.
Jotkut paikannimet ovat alkuaan ruotsiksi ja niistä on sitten väännetty suomalainen paikannimi. Jotkut ovat alkuaan suomeksi, ne on mukailtu ruotsiksi ja sitten taas suomeksi....
Tästä aiheesta on kyllä tutkimuksia. Paljon on netissä. Ei muuta kuin googlettelemaan!
Omassa kirjahyllyssäni on jokunen, löytyvät varmaan kirjastoistakin:
- Paula Wilson, Röster från forntiden, Gamla ortnamn berättar.
- När kom svenskarna till Finland (Ivars & Hulden).
- Suomalaisessa paikannimikirjassa on jotakin. Esimerkiksi se kertoo, että Porkkalaa vastapäätä Virossa on paikka nimi Porkal, josta on mainintoja jo 1300-luvulta. Olisiko paikka alkujaan Virosta tulleiden nimeämä?
- Paikallishistoriat.
- Esimerkiksi joidenkin kaupunkien kadunnimistä on tutkimuksia.
- Nimistötutkimusta koskevat gradut ja väitökset ovat usein luettavissa netissä.
- Nimiarkisto on aarreaitta.

Wilsonin kirjaa on mm. Hulden arvostellut aika terävästi, itse en siihen tukeutuisi. Esim. Kurt Zilliacus ja Ritva Liisa Pitkänen ovat kirjoittaneet paljonkin aiheesta.


12 Huhti 2015 23:34
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 260
Viesti Re: Paikannimiketju
tarhuri kirjoitti:
Kun nyt sitten paikannimistä puhutaan, niin tietääköhän kukaan miten esim. täällä etelärannikolla paikannimet ovat kehittyneet. Keskiajalla saapui ruotsalaisia asumaan (esim. Kirkkonummelle), käänsivätkö he alkujaan hämäläiset paikannimet ruotsiksi vai keksivät kokonaan uudet ja sitten taas myöhemmin kaksikielisyyden aikaan mistä tulivat suomenkieliset paikannimet. (esm Köklax - Kauklahti, Porkala - Porkkala, Sökö - Soukka jne) Mysteeri on minusta enkä ole selitystä vielä löytänyt. :evil:

Kauklahti ja Soukka ovat Suomalaisen paikannimikirjan mukaan alkuaan suomenkielisiä nimiä: Sowckeby (v.1544) perustuu kapeaan (soukkaan) salmeen viittaavaan luontosanaan ja Kauklahti suomen kauka-sanaan (merkityksessä pitkä).

Monet käsittämättömiltä tuntuvat paikannimet tulevat henkilönimistä. Siuntio tulee tietysti sanasta Sjundeå, mutta tarkoittaako se "seitsemättä" jokea vai Sjund-nimisen miehen aluetta? En ole nähnyt sille esitettävän suomenkielistä alkuperää.

_________________
N1c1a1a & X2c1


13 Huhti 2015 00:16
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2015 00:54
Viestit: 39
Viesti Re: Paikannimiketju
E. Sofia kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Laukaan nimeä on joskus ihmetelty. Laukaan kunnan vesireitillä on Laukkavirta. Kuopion lähellä on Lauas-järviä, joiden yhteydessä on taivutusta Lauas-Laukaan. Kartta. Onkohan näissä mainituissa nimissä (laukaa/laukka/lauas) taustalla sama vai eri sana?

Voi se olla samakin... Ehkä.

Laukaa on niitä paikannimiä, jotka ovat syntyneet taivutusmuodostaan lohkeamalla. Alkuperäinen nimi oli Laukas (kirjoitettiin 1500-luvulla esim. Laugas tai Lauckas). Laukaan kappeli mainitaan v. 1593 (Lauckas Cappell), ja samoilla suunnilla ovat myös Laukaankoski, Laukaan suvanto jne.

Laukas on vanha vesistön luonteeseen liittyvä sana. Hämäläismurteissa laukka tarkoittaa lammikkoa, Lounais-Suomen rannikkopitäjissä lauka tai laua on matala lahti, maatunut ranta. Inkerissäkin on Laukaanjoki, joka laskee Laukaanlahteen. Sana on myös suomen sukukielissä. Vatjassa laugas, Virossa Laugas tarkoittaa suojärveä. Laukaanjoki on matalarantainen. Vesistötermi se siis on, ja hyvin vanha. Laua-muoto voi olla sama juurta, sanoo Paikannimikirja.
.
.
.


Voisiko sanan alkuperä olla sama kuin lauantailla (skandinaavinen laug)?

http://fi.wiktionary.org/wiki/lauantai#Etymologia


15 Huhti 2015 16:56
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 13 Huhti 2016 14:40
Viestit: 219
Paikkakunta: Helsinki, Finland
Viesti Re: Paikannimiketju
Minulla on Mänzä-osuma mätsi YFull SNP matcheissa ja paikkakunta on Tyrväntö. En ole varma, oliko jossain muussa viestiketjussa puhetta Tyrvännöstä. Jaettuja SNP:tä on 16, joista 3 on varsinaisia ja loput assumed.


01 Elo 2016 12:48
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 28 Joulu 2013 00:16
Viestit: 35
Paikkakunta: Pirkkala
Viesti Re: Paikannimiketju
Ilpo kirjoitti:
Minulla on Mänzä-osuma mätsi YFull SNP matcheissa ja paikkakunta on Tyrväntö. En ole varma, oliko jossain muussa viestiketjussa puhetta Tyrvännöstä. Jaettuja SNP:tä on 16, joista 3 on varsinaisia ja loput assumed.


Mm. "Tarkentavat SNP-mutaatiot" - sivuilla olen esittänyt jotain kysymyksiä Tyrvännön Mätzän-taloon kytkeytyvästä suvusta. Suku on asunut Tyrvännössä viimeistään 1400-luvulla, mahdollisesti aikaisemminkin, koska Y-STR viitannee vanhakantaiseen hämäläisyyteen.
Mm. Matti J. Kankaanpää on tutkinut Sääksmäen Uskelan kylän asutusta ja löytänyt sieltä Mäntzä nimisen ratsutilan.

Minulla on tosiaan muutamia 3+16 osumia YFull matcheissa, terminaali-SNPnä useimmilla N-Y5005. Täältä suunnasta lähestyttäessä yhteinen esi-isämme lienee n. parin tuhannen vuoden takana. Olisiko hyödyllistä vaihtaa tarkempia tietoja?

_________________
N1a1a1a1a1a2a1a3~ ; L1022 > Y5004 > Y5005 > N-Y22106*
(Antti Mäntzä, s. n. 1460, Sääksmäki Tyrväntö);
T2b9


01 Elo 2016 18:18
Profiili WWW
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 13 Huhti 2016 14:40
Viestit: 219
Paikkakunta: Helsinki, Finland
Viesti Re: Paikannimiketju
ara kirjoitti:
Minulla on tosiaan muutamia 3+16 osumia YFull matcheissa, terminaali-SNPnä useimmilla N-Y5005. Täältä suunnasta lähestyttäessä yhteinen esi-isämme lienee n. parin tuhannen vuoden takana. Olisiko hyödyllistä vaihtaa tarkempia tietoja?


Kyllähän se käy. Minun terminaali on tällä hetkellä N-Y16503, joka on johdannainen 5005:stä.


02 Elo 2016 00:26
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 28 Joulu 2013 00:16
Viestit: 35
Paikkakunta: Pirkkala
Viesti Re: Paikannimiketju
Ilpo kirjoitti:
ara kirjoitti:
Minulla on tosiaan muutamia 3+16 osumia YFull matcheissa, terminaali-SNPnä useimmilla N-Y5005. Täältä suunnasta lähestyttäessä yhteinen esi-isämme lienee n. parin tuhannen vuoden takana. Olisiko hyödyllistä vaihtaa tarkempia tietoja?


Kyllähän se käy. Minun terminaali on tällä hetkellä N-Y16503, joka on johdannainen 5005:stä.


Esipolvemme on haarautunut tämän Y5005 jälkeen eri suuntiin eli n. 1500-2000 vuotta sitten, minulla terminaali N-Y22106. PDT_Armataz_01_34

_________________
N1a1a1a1a1a2a1a3~ ; L1022 > Y5004 > Y5005 > N-Y22106*
(Antti Mäntzä, s. n. 1460, Sääksmäki Tyrväntö);
T2b9


04 Elo 2016 16:06
Profiili WWW
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 13 Huhti 2016 14:40
Viestit: 219
Paikkakunta: Helsinki, Finland
Viesti Re: Paikannimiketju
ara kirjoitti:
Esipolvemme on haarautunut tämän Y5005 jälkeen eri suuntiin eli n. 1500-2000 vuotta sitten, minulla terminaali N-Y22106. PDT_Armataz_01_34


Minun terminaalini tällä hetkellä N-Y16503+ ja uutta oksaa saattaa pukata jossain vaiheessa siihen haploon. TMRCA tuolle haplolle on MRCA 1200 ybp ja formed 1800 ybp. Sen verran olen Big Y osumia tutkinut, että siellä on mätsejä useampiinkin tuon jälkeisiin oksiin. Ehkä myös aiempiin. Kohtapuoliin tulee YFull 4.07, jossa tulokseni on jo mukana - näkyvällä tai näkymättömällä tavalla.

Tulipa jopa ryhmiteltyä YFull mätsejä klustereiksi. Näytti yhteen sellaiseen tulevan 10 nimeä. Siitä tullee uusi oksa haplopuuhun? Minun tietoni eivät ole ihan samoja, joten en ole siinä oksassa.


04 Elo 2016 19:54
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1007
Paikkakunta: Vandaalia
Viesti Re: Paikannimiketju
Ukonputki kirjoitti:
Voisiko sanan alkuperä olla sama kuin lauantailla (skandinaavinen laug)?

Laukaa-sanueen lähtömerkitys on varmaan ollut lähinnä 'matala' (esim. savossa on adjektiivi laukea ja virossa vastaava lauge). Onhan kyllä niinkin, että matala ranta kelpaa pesupaikaksi, mutta vaikuttaisi vähän takaperoiselta merkityksenkehitykseltä.


19 Elo 2016 00:22
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5311
Viesti Re: Paikannimiketju
Pystynen kirjoitti:
Ukonputki kirjoitti:
Voisiko sanan alkuperä olla sama kuin lauantailla (skandinaavinen laug)?

Laukaa-sanueen lähtömerkitys on varmaan ollut lähinnä 'matala' (esim. savossa on adjektiivi laukea ja virossa vastaava lauge). Onhan kyllä niinkin, että matala ranta kelpaa pesupaikaksi, mutta vaikuttaisi vähän takaperoiselta merkityksenkehitykseltä.

Matala ranta sopii paljon paremmin niityksi, vrt. sekä baltin että germaanin lauk-/laug-, "niitty". Sanan lainautumisalue voisi olla esim. Laukaanjoen alue Inkerissä.


19 Elo 2016 09:23
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1751
Viesti Re: Paikannimiketju
Laukaan kunnan nimestä tarinoi Wiki: Laukaa-nimen taustalla on merkitykseltään hämärtynyt suomen sana laugas.[7] Sanan on arveltu (Tunkelo, Oksanen, Laukaan historia I) olevan myös samaa alkuperää kuin Suomenlahden etelärannalla, Vatjassa, oleva Laukaanjoki, joka on venäjäksi Luga. Sana tarkoittaa kosteaa niittyä ja on muissa slaavilaisissa sekä balttilaissa kieleissä muodossa luka tai laukas.

Selitys 'matala' tuo mieleen nykyruotsin sanan låg. Joskus foorumilla muistaakseni tähän kytkettiin myös sanaa lieko.


20 Elo 2016 10:34
Profiili
Mettänpeikko
Mettänpeikko

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2336
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Paikannimiketju
aikalainen kirjoitti:
Laukaan kunnan nimestä tarinoi Wiki: Laukaa-nimen taustalla on merkitykseltään hämärtynyt suomen sana laugas.[7] Sanan on arveltu (Tunkelo, Oksanen, Laukaan historia I) olevan myös samaa alkuperää kuin Suomenlahden etelärannalla, Vatjassa, oleva Laukaanjoki, joka on venäjäksi Luga. Sana tarkoittaa kosteaa niittyä ja on muissa slaavilaisissa sekä balttilaissa kieleissä muodossa luka tai laukas.

Selitys 'matala' tuo mieleen nykyruotsin sanan låg. Joskus foorumilla muistaakseni tähän kytkettiin myös sanaa lieko.


Ko keskustelua en muista, mutta ainakin itälapissa lieko tarkoittaa myös maassa makaavaa puuta, ohutta sellaista.


20 Elo 2016 21:54
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 133 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 3, 4, 5, 6, 7  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia