Muinainen Suomi
http://muinainensuomi.foorumi.eu/

Paikannimiketju
http://muinainensuomi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=24&t=291
Sivu 6/10

Kirjoittaja:  E. Sofia [ 30 Heinä 2014 01:30 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

aikalainen kirjoitti:
Jola kirjoitti:
Vielä yksi teoria Varkauden nimestä, jonka eilen kuulin juuri Varkaudessa. Sen mukaan Varkaus-nimi liittyy entiseen Varkauskoskeen (nyk. Ämmäkoski), jolla oli taipumus viedä vene väkivalloin eli "varastaa", jos soutajat sousivat kosken yläpuolella liian pitkälle Varkausmäessä olevan maamerkin ohi. Kuulostaa järkevältä teorialta.

Tämä teoria ei kuitenkaan sopine kaikkiin Varkaus-alkuisiin paikannimiin. Mutta ei kai tarvitsekaan sopia?

Onko Ämmäkosken nimi ollut oikeasti Varkauskoski, vai oliko sekin osa sitä kuulemaasi teoriaa? Tai onko koskella ollut useampi eri niminen haara?

Teorian pahin heikkous on kuitenkin tämä: Jos koski vie veneen väkivalloin ja kuskaa sitä lyhyen matkaa kosken alapuolelle, niin eihän se ole varkaus, vaan luvaton käyttöönotto. :-P
Savon maantarkastusluettelossa 1561-1564 mainitaan Varkaus By Rantasalmen pitäjässä Keriharjun neljänneksessä (s.233). Samantapainen nimi on myös Varkahanjärvi, joka mainitaan Tavisalmen pitäjässä sekä s. 256 (Samas) ja s. 272 (Savilahden neljännes; Varkahanjärvenmäki). Missähän ne oikein sijaitsivat?
Varkauskoskea ei maantarkastusluettelossa ole, ei myöskään Ämmänkoskea. Muita koskien nimiä tilusten paikkojen viitteinä mainitaan kyllä. Suuret kosket eivät tietysti kuuluneetkaan talonpojille. Eipä siis ihme ettei niitä ole maantarkastusluettelossa.

Kirjoittaja:  aikalainen [ 30 Heinä 2014 23:06 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Nykyisen kanavalinjauksen vieressä näyttäisi olevan pienen sivuhaaran uoma, ehkä se oli taipaleen alkuperäinen paikka.

Tarkoitatko vanhaa kanavaa, vai onko siellä selkeä luonnon uoma? Kuva.

E. Sofia kirjoitti:
Savon maantarkastusluettelossa 1561-1564 mainitaan Varkaus By Rantasalmen pitäjässä Keriharjun neljänneksessä (s.233). Samantapainen nimi on myös Varkahanjärvi, joka mainitaan Tavisalmen pitäjässä sekä s. 256 (Samas) ja s. 272 (Savilahden neljännes; Varkahanjärvenmäki). Missähän ne oikein sijaitsivat?
Varkauskoskea ei maantarkastusluettelossa ole, ei myöskään Ämmänkoskea. Muita koskien nimiä tilusten paikkojen viitteinä mainitaan kyllä. Suuret kosket eivät tietysti kuuluneetkaan talonpojille. Eipä siis ihme ettei niitä ole maantarkastusluettelossa.

Helpottaisi, jos tiedettäisiin, mihin pitäjään ja neljännekseen nykyinen Varkauden kaupunki kuului. Wikin mukaan siellä oli vuoden 1500 paikkeilta alkaen valtion kalastamo. Millähän nimellä se on kirjoihin laitettu?

Ensimmäiset tilukset olivat yleensä viljavilla alueilla, joten 1500-luvun luettelon Varka-alkuisten tiluksien luulisi yhä olevan maatiloina ja vanhoina kantatiloina. Nimet ovat voineet vaihtua. Karttahaku löytää Rantasalmen keskustaa lähimmän nimiryppään Varkaussalosta, jossa ainakin Kaivannon kylän nimi vaikuttaa vaihdetulta. Tavisalmea eli Kuopiota lähin paikka löytyy Laukaankylästä (Varkaanlampi/mäki).

Kirjoittaja:  aikalainen [ 30 Heinä 2014 23:20 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

Laukaan nimeä on joskus ihmetelty. Laukaan kunnan vesireitillä on Laukkavirta. Kuopion lähellä on Lauas-järviä, joiden yhteydessä on taivutusta Lauas-Laukaan. Kartta. Onkohan näissä mainituissa nimissä (laukaa/laukka/lauas) taustalla sama vai eri sana?

Kirjoittaja:  Kinaporin kalifi [ 31 Heinä 2014 00:11 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

aikalainen kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Nykyisen kanavalinjauksen vieressä näyttäisi olevan pienen sivuhaaran uoma, ehkä se oli taipaleen alkuperäinen paikka.

Tarkoitatko vanhaa kanavaa, vai onko siellä selkeä luonnon uoma?

Tarkoitan juuri tuota vanhan kanavan uomaa, en tunne paikkaa sen paremmin.

Kirjoittaja:  E. Sofia [ 03 Huhti 2015 21:52 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

aikalainen kirjoitti:
Laukaan nimeä on joskus ihmetelty. Laukaan kunnan vesireitillä on Laukkavirta. Kuopion lähellä on Lauas-järviä, joiden yhteydessä on taivutusta Lauas-Laukaan. Kartta. Onkohan näissä mainituissa nimissä (laukaa/laukka/lauas) taustalla sama vai eri sana?

Voi se olla samakin... Ehkä.

Laukaa on niitä paikannimiä, jotka ovat syntyneet taivutusmuodostaan lohkeamalla. Alkuperäinen nimi oli Laukas (kirjoitettiin 1500-luvulla esim. Laugas tai Lauckas). Laukaan kappeli mainitaan v. 1593 (Lauckas Cappell), ja samoilla suunnilla ovat myös Laukaankoski, Laukaan suvanto jne.

Laukas on vanha vesistön luonteeseen liittyvä sana. Hämäläismurteissa laukka tarkoittaa lammikkoa, Lounais-Suomen rannikkopitäjissä lauka tai laua on matala lahti, maatunut ranta. Inkerissäkin on Laukaanjoki, joka laskee Laukaanlahteen. Sana on myös suomen sukukielissä. Vatjassa laugas, Virossa Laugas tarkoittaa suojärveä. Laukaanjoki on matalarantainen. Vesistötermi se siis on, ja hyvin vanha. Laua-muoto voi olla sama juurta, sanoo Paikannimikirja.

Jotkus Laukansaaret voivat olla myös henkilönimestä Laukka. Henkilönimeä Laukka on selitetty johtuvaksi Claus- nimestä. Claus-nimestä tulee myös sukunimi Laukkanen.

Kirjoittaja:  tarhuri [ 11 Huhti 2015 23:59 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

Kun nyt sitten paikannimistä puhutaan, niin tietääköhän kukaan miten esim. täällä etelärannikolla paikannimet ovat kehittyneet. Keskiajalla saapui ruotsalaisia asumaan (esim. Kirkkonummelle), käänsivätkö he alkujaan hämäläiset paikannimet ruotsiksi vai keksivät kokonaan uudet ja sitten taas myöhemmin kaksikielisyyden aikaan mistä tulivat suomenkieliset paikannimet. (esm Köklax - Kauklahti, Porkala - Porkkala, Sökö - Soukka jne) Mysteeri on minusta enkä ole selitystä vielä löytänyt. :evil:

Kirjoittaja:  E. Sofia [ 12 Huhti 2015 23:20 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

tarhuri kirjoitti:
Kun nyt sitten paikannimistä puhutaan, niin tietääköhän kukaan miten esim. täällä etelärannikolla paikannimet ovat kehittyneet. Keskiajalla saapui ruotsalaisia asumaan (esim. Kirkkonummelle), käänsivätkö he alkujaan hämäläiset paikannimet ruotsiksi vai keksivät kokonaan uudet ja sitten taas myöhemmin kaksikielisyyden aikaan mistä tulivat suomenkieliset paikannimet. (esm Köklax - Kauklahti, Porkala - Porkkala, Sökö - Soukka jne) Mysteeri on minusta enkä ole selitystä vielä löytänyt. :evil:

Sekä että.
Jotkut paikannimet ovat alkuaan ruotsiksi ja niistä on sitten väännetty suomalainen paikannimi. Jotkut ovat alkuaan suomeksi, ne on mukailtu ruotsiksi ja sitten taas suomeksi....
Tästä aiheesta on kyllä tutkimuksia. Paljon on netissä. Ei muuta kuin googlettelemaan!
Omassa kirjahyllyssäni on jokunen, löytyvät varmaan kirjastoistakin:
- Paula Wilson, Röster från forntiden, Gamla ortnamn berättar.
- När kom svenskarna till Finland (Ivars & Hulden).
- Suomalaisessa paikannimikirjassa on jotakin. Esimerkiksi se kertoo, että Porkkalaa vastapäätä Virossa on paikka nimi Porkal, josta on mainintoja jo 1300-luvulta. Olisiko paikka alkujaan Virosta tulleiden nimeämä?
- Paikallishistoriat.
- Esimerkiksi joidenkin kaupunkien kadunnimistä on tutkimuksia.
- Nimistötutkimusta koskevat gradut ja väitökset ovat usein luettavissa netissä.
- Nimiarkisto on aarreaitta.

Kirjoittaja:  Kinaporin kalifi [ 12 Huhti 2015 23:34 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

E. Sofia kirjoitti:
tarhuri kirjoitti:
Kun nyt sitten paikannimistä puhutaan, niin tietääköhän kukaan miten esim. täällä etelärannikolla paikannimet ovat kehittyneet. Keskiajalla saapui ruotsalaisia asumaan (esim. Kirkkonummelle), käänsivätkö he alkujaan hämäläiset paikannimet ruotsiksi vai keksivät kokonaan uudet ja sitten taas myöhemmin kaksikielisyyden aikaan mistä tulivat suomenkieliset paikannimet. (esm Köklax - Kauklahti, Porkala - Porkkala, Sökö - Soukka jne) Mysteeri on minusta enkä ole selitystä vielä löytänyt. :evil:

Sekä että.
Jotkut paikannimet ovat alkuaan ruotsiksi ja niistä on sitten väännetty suomalainen paikannimi. Jotkut ovat alkuaan suomeksi, ne on mukailtu ruotsiksi ja sitten taas suomeksi....
Tästä aiheesta on kyllä tutkimuksia. Paljon on netissä. Ei muuta kuin googlettelemaan!
Omassa kirjahyllyssäni on jokunen, löytyvät varmaan kirjastoistakin:
- Paula Wilson, Röster från forntiden, Gamla ortnamn berättar.
- När kom svenskarna till Finland (Ivars & Hulden).
- Suomalaisessa paikannimikirjassa on jotakin. Esimerkiksi se kertoo, että Porkkalaa vastapäätä Virossa on paikka nimi Porkal, josta on mainintoja jo 1300-luvulta. Olisiko paikka alkujaan Virosta tulleiden nimeämä?
- Paikallishistoriat.
- Esimerkiksi joidenkin kaupunkien kadunnimistä on tutkimuksia.
- Nimistötutkimusta koskevat gradut ja väitökset ovat usein luettavissa netissä.
- Nimiarkisto on aarreaitta.

Wilsonin kirjaa on mm. Hulden arvostellut aika terävästi, itse en siihen tukeutuisi. Esim. Kurt Zilliacus ja Ritva Liisa Pitkänen ovat kirjoittaneet paljonkin aiheesta.

Kirjoittaja:  E. Sofia [ 13 Huhti 2015 00:16 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

tarhuri kirjoitti:
Kun nyt sitten paikannimistä puhutaan, niin tietääköhän kukaan miten esim. täällä etelärannikolla paikannimet ovat kehittyneet. Keskiajalla saapui ruotsalaisia asumaan (esim. Kirkkonummelle), käänsivätkö he alkujaan hämäläiset paikannimet ruotsiksi vai keksivät kokonaan uudet ja sitten taas myöhemmin kaksikielisyyden aikaan mistä tulivat suomenkieliset paikannimet. (esm Köklax - Kauklahti, Porkala - Porkkala, Sökö - Soukka jne) Mysteeri on minusta enkä ole selitystä vielä löytänyt. :evil:

Kauklahti ja Soukka ovat Suomalaisen paikannimikirjan mukaan alkuaan suomenkielisiä nimiä: Sowckeby (v.1544) perustuu kapeaan (soukkaan) salmeen viittaavaan luontosanaan ja Kauklahti suomen kauka-sanaan (merkityksessä pitkä).

Monet käsittämättömiltä tuntuvat paikannimet tulevat henkilönimistä. Siuntio tulee tietysti sanasta Sjundeå, mutta tarkoittaako se "seitsemättä" jokea vai Sjund-nimisen miehen aluetta? En ole nähnyt sille esitettävän suomenkielistä alkuperää.

Kirjoittaja:  Ukonputki [ 15 Huhti 2015 16:56 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

E. Sofia kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Laukaan nimeä on joskus ihmetelty. Laukaan kunnan vesireitillä on Laukkavirta. Kuopion lähellä on Lauas-järviä, joiden yhteydessä on taivutusta Lauas-Laukaan. Kartta. Onkohan näissä mainituissa nimissä (laukaa/laukka/lauas) taustalla sama vai eri sana?

Voi se olla samakin... Ehkä.

Laukaa on niitä paikannimiä, jotka ovat syntyneet taivutusmuodostaan lohkeamalla. Alkuperäinen nimi oli Laukas (kirjoitettiin 1500-luvulla esim. Laugas tai Lauckas). Laukaan kappeli mainitaan v. 1593 (Lauckas Cappell), ja samoilla suunnilla ovat myös Laukaankoski, Laukaan suvanto jne.

Laukas on vanha vesistön luonteeseen liittyvä sana. Hämäläismurteissa laukka tarkoittaa lammikkoa, Lounais-Suomen rannikkopitäjissä lauka tai laua on matala lahti, maatunut ranta. Inkerissäkin on Laukaanjoki, joka laskee Laukaanlahteen. Sana on myös suomen sukukielissä. Vatjassa laugas, Virossa Laugas tarkoittaa suojärveä. Laukaanjoki on matalarantainen. Vesistötermi se siis on, ja hyvin vanha. Laua-muoto voi olla sama juurta, sanoo Paikannimikirja.
.
.
.


Voisiko sanan alkuperä olla sama kuin lauantailla (skandinaavinen laug)?

http://fi.wiktionary.org/wiki/lauantai#Etymologia

Kirjoittaja:  Ilpo [ 01 Elo 2016 12:48 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

Minulla on Mänzä-osuma mätsi YFull SNP matcheissa ja paikkakunta on Tyrväntö. En ole varma, oliko jossain muussa viestiketjussa puhetta Tyrvännöstä. Jaettuja SNP:tä on 16, joista 3 on varsinaisia ja loput assumed.

Kirjoittaja:  ara [ 01 Elo 2016 18:18 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

Ilpo kirjoitti:
Minulla on Mänzä-osuma mätsi YFull SNP matcheissa ja paikkakunta on Tyrväntö. En ole varma, oliko jossain muussa viestiketjussa puhetta Tyrvännöstä. Jaettuja SNP:tä on 16, joista 3 on varsinaisia ja loput assumed.


Mm. "Tarkentavat SNP-mutaatiot" - sivuilla olen esittänyt jotain kysymyksiä Tyrvännön Mätzän-taloon kytkeytyvästä suvusta. Suku on asunut Tyrvännössä viimeistään 1400-luvulla, mahdollisesti aikaisemminkin, koska Y-STR viitannee vanhakantaiseen hämäläisyyteen.
Mm. Matti J. Kankaanpää on tutkinut Sääksmäen Uskelan kylän asutusta ja löytänyt sieltä Mäntzä nimisen ratsutilan.

Minulla on tosiaan muutamia 3+16 osumia YFull matcheissa, terminaali-SNPnä useimmilla N-Y5005. Täältä suunnasta lähestyttäessä yhteinen esi-isämme lienee n. parin tuhannen vuoden takana. Olisiko hyödyllistä vaihtaa tarkempia tietoja?

Kirjoittaja:  Ilpo [ 02 Elo 2016 00:26 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

ara kirjoitti:
Minulla on tosiaan muutamia 3+16 osumia YFull matcheissa, terminaali-SNPnä useimmilla N-Y5005. Täältä suunnasta lähestyttäessä yhteinen esi-isämme lienee n. parin tuhannen vuoden takana. Olisiko hyödyllistä vaihtaa tarkempia tietoja?


Kyllähän se käy. Minun terminaali on tällä hetkellä N-Y16503, joka on johdannainen 5005:stä.

Kirjoittaja:  ara [ 04 Elo 2016 16:06 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

Ilpo kirjoitti:
ara kirjoitti:
Minulla on tosiaan muutamia 3+16 osumia YFull matcheissa, terminaali-SNPnä useimmilla N-Y5005. Täältä suunnasta lähestyttäessä yhteinen esi-isämme lienee n. parin tuhannen vuoden takana. Olisiko hyödyllistä vaihtaa tarkempia tietoja?


Kyllähän se käy. Minun terminaali on tällä hetkellä N-Y16503, joka on johdannainen 5005:stä.


Esipolvemme on haarautunut tämän Y5005 jälkeen eri suuntiin eli n. 1500-2000 vuotta sitten, minulla terminaali N-Y22106. PDT_Armataz_01_34

Kirjoittaja:  Ilpo [ 04 Elo 2016 19:54 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

ara kirjoitti:
Esipolvemme on haarautunut tämän Y5005 jälkeen eri suuntiin eli n. 1500-2000 vuotta sitten, minulla terminaali N-Y22106. PDT_Armataz_01_34


Minun terminaalini tällä hetkellä N-Y16503+ ja uutta oksaa saattaa pukata jossain vaiheessa siihen haploon. TMRCA tuolle haplolle on MRCA 1200 ybp ja formed 1800 ybp. Sen verran olen Big Y osumia tutkinut, että siellä on mätsejä useampiinkin tuon jälkeisiin oksiin. Ehkä myös aiempiin. Kohtapuoliin tulee YFull 4.07, jossa tulokseni on jo mukana - näkyvällä tai näkymättömällä tavalla.

Tulipa jopa ryhmiteltyä YFull mätsejä klustereiksi. Näytti yhteen sellaiseen tulevan 10 nimeä. Siitä tullee uusi oksa haplopuuhun? Minun tietoni eivät ole ihan samoja, joten en ole siinä oksassa.

Kirjoittaja:  Pystynen [ 19 Elo 2016 00:22 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

Ukonputki kirjoitti:
Voisiko sanan alkuperä olla sama kuin lauantailla (skandinaavinen laug)?

Laukaa-sanueen lähtömerkitys on varmaan ollut lähinnä 'matala' (esim. savossa on adjektiivi laukea ja virossa vastaava lauge). Onhan kyllä niinkin, että matala ranta kelpaa pesupaikaksi, mutta vaikuttaisi vähän takaperoiselta merkityksenkehitykseltä.

Kirjoittaja:  Kinaporin kalifi [ 19 Elo 2016 09:23 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

Pystynen kirjoitti:
Ukonputki kirjoitti:
Voisiko sanan alkuperä olla sama kuin lauantailla (skandinaavinen laug)?

Laukaa-sanueen lähtömerkitys on varmaan ollut lähinnä 'matala' (esim. savossa on adjektiivi laukea ja virossa vastaava lauge). Onhan kyllä niinkin, että matala ranta kelpaa pesupaikaksi, mutta vaikuttaisi vähän takaperoiselta merkityksenkehitykseltä.

Matala ranta sopii paljon paremmin niityksi, vrt. sekä baltin että germaanin lauk-/laug-, "niitty". Sanan lainautumisalue voisi olla esim. Laukaanjoen alue Inkerissä.

Kirjoittaja:  aikalainen [ 20 Elo 2016 10:34 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

Laukaan kunnan nimestä tarinoi Wiki: Laukaa-nimen taustalla on merkitykseltään hämärtynyt suomen sana laugas.[7] Sanan on arveltu (Tunkelo, Oksanen, Laukaan historia I) olevan myös samaa alkuperää kuin Suomenlahden etelärannalla, Vatjassa, oleva Laukaanjoki, joka on venäjäksi Luga. Sana tarkoittaa kosteaa niittyä ja on muissa slaavilaisissa sekä balttilaissa kieleissä muodossa luka tai laukas.

Selitys 'matala' tuo mieleen nykyruotsin sanan låg. Joskus foorumilla muistaakseni tähän kytkettiin myös sanaa lieko.

Kirjoittaja:  jussipussi [ 20 Elo 2016 21:54 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

aikalainen kirjoitti:
Laukaan kunnan nimestä tarinoi Wiki: Laukaa-nimen taustalla on merkitykseltään hämärtynyt suomen sana laugas.[7] Sanan on arveltu (Tunkelo, Oksanen, Laukaan historia I) olevan myös samaa alkuperää kuin Suomenlahden etelärannalla, Vatjassa, oleva Laukaanjoki, joka on venäjäksi Luga. Sana tarkoittaa kosteaa niittyä ja on muissa slaavilaisissa sekä balttilaissa kieleissä muodossa luka tai laukas.

Selitys 'matala' tuo mieleen nykyruotsin sanan låg. Joskus foorumilla muistaakseni tähän kytkettiin myös sanaa lieko.


Ko keskustelua en muista, mutta ainakin itälapissa lieko tarkoittaa myös maassa makaavaa puuta, ohutta sellaista.

Kirjoittaja:  Thurisaz [ 20 Elo 2016 23:57 ]
Viestin otsikko:  Re: Paikannimiketju

Lugan vieressä on muuten Harjavalta niminen kylä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Harjavalta_(Inkeri)

Sivu 6/10 Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group
http://www.phpbb.com/