Linnkki vie hukkaan

https://fi.wikipedia.org/wiki/Harjavalta_(Inkeri)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Harjavalta_(Inkeri)

En tiedä oliko vika minun koneeni muistissa, mutta ei se mennyt tuollakaan linkillä, toki lopulta huomasin että sulkumerkki on se joka puuttuu. Löysin Harjavalta jutun.

Todella mielenkiintoista. Nimihän on outo ja kun se löytyy myös muualta kuin Suomesta ja aivan samanlaisena niin raavituttaa päätä.

Tässä vielä se linkki sulkumerkein.

Harjavallanhan pitäisi tulla germaanisperäisestä miehen nimestä, joka on nykyisin lyhentynyt muotoon Harald.

Kyllä ja kysyin paikkaa aikaisemmin joskus vuosia sitten Jaskalta, ei ottanut vahvaa kantaa suuntaan tai toiseen kun valday nimistöä löytyy paljon mutta alue on keskellä imsu aluetta..
Mutta tässä on kieltämättä mielenkiintoinen potentiaalinen kontaktialue.

Ehkä tosiaan Harjavallan nimelle voisi miettiä vaihtoehtoistakin selitystä. Karttahakukin löytää paljon nimistöä, jossa osina 'valta' tai 'harja'. Esim. sotavalta, tuulivalta, ilmavalta, valta, valtaala, valtakari, valtamo. Sanaa harja näkyy kohoumien nimissä, joten se on ilmeisesti samaa kantaa kuin 'harjanne' tai 'harju'. Harjavallan (Satakunta) kirkon alue on nimeltään Valtala.

Luotan kyllä tähän itse.

https://en.wiktionary.org/wiki/Reconstr ... arjawaldaz

germaanis k muuttunu h:ks
kana - hahn

talviurheilu rinne "hahnenkam" on kuulemma "kukon heltta"

kampa ja harja ois samast sanast eri aikaa lainautunu

Tämä on joo ihan standarditietoa: kantagermaanin *lēgō → kantasuomen *leeko. Kantaskandinaaviin tullessa tapahtuu *ē > *ā ja vartalolle tulee asu *lāg-, ruotsissa edelleen keskiajalla ā (aa) > å. Ruotsin murteissa on nykyäänkin låga 'maassa makaava puu'.

Saman vartalon toisesta johdoksesta tulee sitten tuo adjektiivi låg ja samoin suomen laaka, laakea.

Wiipurin lähel johannekses saari nimeltä "Rio tai Riio". kauempana idäs rannikkotykki niemi "Ino". vuokses laatokan puolel saari "Neo". isäl Wiipuris luokkakaveri sukunimelt "Pio".

Ookkona käyny Kotkan "Kairossa"?

Merjalaisia paikannimiä erään venäläisen kaupungin alueella:

Ylhäältä alas, järjestyksessä:
1. Dolgoprudnij:n vieressä: Reka Merjanka.
2. Kehätien sisäpuolella: Sini Kamen, =#Sinikivi. Viittaa erityiseen objektiin.
3. Kukui.
4. (Idänpuoleinen) Kolomenka.
5. (Lännenpuoleinen) Reka Sara.
6. Pany.
7. Zabolovka.
8. Kolomenskoje.
9. Kolomenka.
10. Zabolovo.
11. Panki.

Kaupungin nimeä, "Moskva", arvellaan myös merjalaiseksi t. suomalais-ugrilaiseen kieleen liittyväksi. On jonkun mukaan ollut "Mustajoki".

Tiet ovat päässeet merjalaisten kadottua huonoon kuntoon? Kuva Ulitsa Zabolovolta. On jonkinlainen paikallinen pääkaupunki nykyisin tämä Mockba.


http://merjamaa.ru/news/merjanskaja_moskva_infografika_merjanskikh_toponimov/2011-10-21-368

Tässäpä uusi pähkinä purtavaksi foorumin etymologiaguruille. Kasvoin Varsinais-Suomen entisessä Perttelin kunnassa, jossa on kolme isompaa päätaajamaa: Kaivola, Inkere ja Hähkänä. "Pertteli" tulee pyhästä Bartolomeuksesta. "Kaivolan" alkuperä lienee selvä. "Inkereessä" on ainakin omasta mielestäni vahvasti germaanisia viboja - mutta mikä ihmeen Hähkänä? Vastausta en ole löytänyt paikannimikirjasta (tai sitten en ole etsinyt tarpeeksi perusteellisesti). Hähkänän kylä sijaitsee mäellä, ja puolisen kilometriä lounaaseen virtaa Uskelanjoki.

Liittäisin itse Inkereen inger-tyypin puro- tai jokisanastoon, vrt. esim. Inkereenjoki Inkerinmaalla. Joku taisi esittää sanaa marilainaksi merjassa, olikohan Helimski. Mutta, miten vanha on Pajarin (< *boyar) talo joen rannalla?

Sopii hyvin kuvaan, koska Uskelanjoki virtaa myös Inkereen vieressä. Seutu on entistä merenpohjaa eli savea, ja joki on aikoinaan voinut virrata vieläkin lähempänä kylää. Kiitos selvennyksestä!

Inkere voisi olla se Uskelanjokeen laskeva pienempi puro.

Hyvä pointti tuokin. Uomalla on sen verran komeat törmät, että kovin nuori puro ei voi olla kyseessä (ainakaan geologiaa tuntemattoman silmissä).

Hähkänä on mielenkiintoinen yhdistelmä tutunnäköisyyttä ja omituisuutta...
Suomen murteiden sanakirja tuntee aika vähän tähän sopivia sanoja:
- olla hähkämöisissään = ihmeissään (Luhanka)
- hähkäpaalikka = kova kiire, touhu (Iitti)
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&wo ... 58163d95c3

Kumpikin on erittäin suppealevikkinen sana, ja luonteeltaan kuvaileva, eli luultavasti hyvin nuoria muodosteita. Mitään sopivaa suomalaista kantasanaa ei tule mieleen, joten laina-alkuperää pitänee Hähkänälle lähteä etsimään. Saamesta ja slaavista en bongannut mitään sopivannäköistä.

Parkanossa (PIR) on joukko Hähkiö-paikannimiä (mm. Hähkiölampi), ja Kärkölässä (PHÄ) Hähkä-paikannimiä (mm. Hähkäjärvi). Hyvinkäällä (UUS) on Hähkäsuo ja Pomarkussa (SAT) Hähköönjärvi.

Kinnulassa (KSU) on Häähkäjärvi ja sen ympärillä nimiryväs, Lappeenrannassa (EKA) Häähkäsenkangas.

Keskittyminen vesiin tuo mieleen, voisiko kyseessä olla haahkan nimitysvariantti? Tosin Suomen murteiden sanakirja tarjoaa vain haahka, hahka, aahka, ahka... Ä:llisiä ei ole mistään saatu talteen. Lisäksi haahka on merilintu, ja nämä ovat sisämaan vesiä.

Mysteeri jää toistaiseksi auki, joten nyt on aika heitellä kehiin kaikki mielikuvituksellisimmatkin arvaukset.

Mites tämä?

"Siinä mielessä kenkäheinä on harhaanjohtava sana, että kenkien pehmikettä ja lämpöeristettä ei suinkaan tehty heinistä vaan saroista. Valmistukseen käytettiin eri paikoilla eri saralajeja sen mukaan, mitä helpoimmin oli saatavilla. Kookkaita saroja kerättiin rannoilta ja luhtaisilta soilta."

https://suomenluonto.fi/uutiset/mita-on-kenkaheina/

heahkẹl häkilä, riivinlauta
heahkẹlastit häkilöidä, riipiä (kenkäheinää)

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... 23&sivu=10

Karjalan–vepsän suunnalla tunnetaan 'saukkoa' tai 'vesikkoa' tarkoittava sana *hähkä (karjala heähkä, livvi hiähkü, vepsä hähk), joka paikannimissä esiintyy Suomenkin puolella. Voisi olla kyse tästä.