Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 23 Loka 2020 06:10



Vastaa viestiin  [ 187 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 6, 7, 8, 9, 10  Seuraava
 Paikannimiketju 
Kirjoittaja Viesti
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9240
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Niihin se on kulkeutunut/lainautunut jostain, mutta mistä?

Sanalla näyttäisi olevan laaja volgalainen levikki:

https://www.christopherculver.com/langu ... pchak.html

Pitäisin edelleen (volgalaista?) kauppatermiä aika vahvana hypoteesina, vrt. em. hauki ja toisaalta silakka < sill lake oik. "kalan varastointiliemi" vs. alkuperäinen räimä tms., ruotsinkielisellä puolella böckling "savustettu silakka" jne. vs. strömming jne. Ehkä sana yhdistää merjaa ja maria kuten mahdollisesti inger "puro" sanakin? Alkujaan sana voisi kuitenkin olla uralia, Pystysen esille tuoman "vesi"-termistön pohjalta?

Tuolla se onkin hyvin tiivistetty:
"MariE šaške, MariW šäškə ‘mink’ and Finnish dial. häähkä ibid. have some kind of old relationship with Lithuanian šẽškas ‘polecat’. Whether it’s a Baltic > Uralic loan or vice versa doesn’t matter, the match is very old, and therefore we must assume that Chuvash šaškă ‘mink’ is a loan from Mari."

Tshuvassin lisäksi sana on levinnyt turkkilaispuolella laajemminkin: peräti tataari - bashkiiri - kazakki. Saamelais-merjalaisia kieliä ei tässä välttämättä tarvita välittäjinä; sanat voivat kulkeutua myös kielten välillä, jotka eivät ole seinänaapureita.

Se on siis joka tapauksessa vähintään keskikantasuomalainen iältään, koska *š > *h. Toisaalta sen levinneisyys on edelleen sen verran suppea ja itäinen, että tulee mieleen mahdollisuus, että se edustaisi jotain "itäkantasuomalaista" perua karjalassa ja vepsässä eikä olisi koskaan läntiseen itämerensuomeen levinnytkään. Balttien ja länsiuralilaisten vanhin kontaktipintahan oli Volgan-Okan seudulla.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


09 Helmi 2019 21:27
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1233
Paikkakunta: Vandaalia
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
Jaska kirjoitti:
Toisaalta sen levinneisyys on edelleen sen verran suppea ja itäinen, että tulee mieleen mahdollisuus, että se edustaisi jotain "itäkantasuomalaista" perua karjalassa ja vepsässä eikä olisi koskaan läntiseen itämerensuomeen levinnytkään. Balttien ja länsiuralilaisten vanhin kontaktipintahan oli Volgan-Okan seudulla.

Kun toistaiseksi edes erillisiä balttilaislainoja pohjoisimsuun ei ole hyväksytty, niin vielä myöhäisempi lainaaminen vain itään (mahdollisesti jopa vain muinaislyydiin? eteläkarjalassa sana voisi olla lainaa aunuksesta) menee aika hataraksi.

Junttilan viimeaikainen esitys toteaa seuraavaa:
Lainaa:
43. Lith. šẽškas ‘polecat, Mustela putorius’ ~ Finn. dial. häähkä, Veps hähk ‘id., Mustela lutreola’, Mari šaške id., Selkup tööte, töut, Kamas ća’ ‘Lutra lutra’ – This is by far the most plausible possible Finnic or Uralic borrowing in the Baltic languages. The sound correspondences between the Uralic words are flawless and the semantics are clear. Mari šaške has also been borrowed to Chuvash (šiške ‘Mustela lutreola’) and Tatar (Bashkir şäşke id.) as suggested by Wichmann (1911: 253), if the direction of borrowing is not the opposite. On this basis, the Finnic word is not as clearly a Baltic loan as previously thought (i.e. Junttila 2012: 268). However, there are no less then three possible Baltic derivational explanations for Lith. šeškas: it may be connected with Lith. šìkti ‘to shit’ (Būga 1908: 64; bad smell is characteristic for Mustela putorius), Lith. šéšti ‘to be angry, to cavil, to carp’ (Karaliūnas 1970: 209–10), or Latv. šekšķēt ‘to get dirty’ (Endzelīns 1927–29: 820).

The only case where a lack of an unambiguous explanation for the Baltic word meets a possible wide distribution on the Uralic side is Lith. šẽškas ~ Finn. dial. häähkä. This form requires further etymological study. If a Finnic or Uralic origin for šẽškas is to be rejected, it will be convenient to explain all five of these stems [joilla ei ole selvää ieur. alkuperää] as either Baltic borrowings in Finnic or parallel borrowings from a shared source, perhaps a lost substrate language.

(Johon lisäisin tosin, että uralilaiskielten välillä vokaalit eivät oikein toimi, joten "flawless" on liioittelua.)


10 Helmi 2019 17:08
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 19 Touko 2012 15:39
Viestit: 51
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
vaalimaa - vaalimo ( kannaksel ) - valamo

mikähä tää vaali/vala on ?


12 Elo 2019 09:50
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6223
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
Pystynen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Toisaalta sen levinneisyys on edelleen sen verran suppea ja itäinen, että tulee mieleen mahdollisuus, että se edustaisi jotain "itäkantasuomalaista" perua karjalassa ja vepsässä eikä olisi koskaan läntiseen itämerensuomeen levinnytkään. Balttien ja länsiuralilaisten vanhin kontaktipintahan oli Volgan-Okan seudulla.

Kun toistaiseksi edes erillisiä balttilaislainoja pohjoisimsuun ei ole hyväksytty, niin vielä myöhäisempi lainaaminen vain itään (mahdollisesti jopa vain muinaislyydiin? eteläkarjalassa sana voisi olla lainaa aunuksesta) menee aika hataraksi.

Ei oikeastaan, koska sana saattaisi olla nimenomaan sikäläinen kauppatermi, myös Volgalle levinnyt. "Itäkantasuomalaisen" sijaan ehdottaisin kuitenkin että termi on lainautunut ns. lopin kautta karjalaan, esimerkiksi Uskelanjoen Hähkänän vieressä on Lope ja Lopinkoski. Lappeen Häkämiehet saattaisivat muuten tähän liittyen ollakin < *Hähkämiehiä. Eppäilen myös vahvasti että Lopskaja puhui nimenomaan loppia ja omaksui muutakin balttityylistä (vai hyvin varhaista slaavia?) sanastoa Olhavan tai Inkerinmaan ylängön suunnalta, vrt. *pala > po:la >> puola, pöllä.


12 Elo 2019 10:23
Profiili
Ujo ugri
Ujo ugri

Liittynyt: 18 Tammi 2020 21:21
Viestit: 5
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
Vieno kysymys viisaammille. Olen useasti pähkäillyt seuraavaa kirjoitusta:
Kielet Suomessa kautta aikain
Jaakko Häkkinen 8.8.2014

Kirjoituksen alusta vapaasti referoiden:

Ante Aikio kutsuu tätä kieltä nimellä Palaeo-Laplandic (muinaislappi). Paikannimistössä toistuvien saamelle vieraiden elementtien perusteella on jopa voitu rekonstruoida tämän kielen sanoja (tietysti saamelaistetussa asussa), joilla ei näytä olevan mitään yhtymäkohtaa nykyaikaan säilyneisiin kieliin:
*čára- ’ylimmäinen (järvi).

Täällä eteläläisestä suomesta löytyy vastaavalla määritteellä pieniä järviä, lampia ja soita,
nimellä Tarassii, esim: Tarassiinlampi Ilomantsissa, tai Tarassi, Kiteellä, sekä Tarasjärvi Kangasalla.
Pienillä variaatioilla, vastaavia ylimmäisiä vesistönimiä vesistöjä löytyy muitakin, aina lappia myöten.
Olisiko kyseessä sama sanavartalo ?

v savimaa


25 Tammi 2020 22:27
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2018
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
savimaa kirjoitti:
Täällä eteläläisestä suomesta löytyy vastaavalla määritteellä pieniä järviä, lampia ja soita,
nimellä Tarassii, esim: Tarassiinlampi Ilomantsissa, tai Tarassi, Kiteellä, sekä Tarasjärvi Kangasalla.

Pienen otannan perusteella nimityyppiä löytyy välivedenjakajilta eli paikoista, joiden merkitykseen sopisi sana ylä tai ylimmäinen.


26 Tammi 2020 19:24
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9240
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
aikalainen kirjoitti:
savimaa kirjoitti:
Täällä eteläläisestä suomesta löytyy vastaavalla määritteellä pieniä järviä, lampia ja soita,
nimellä Tarassii, esim: Tarassiinlampi Ilomantsissa, tai Tarassi, Kiteellä, sekä Tarasjärvi Kangasalla.

Pienen otannan perusteella nimityyppiä löytyy välivedenjakajilta eli paikoista, joiden merkitykseen sopisi sana ylä tai ylimmäinen.

Savimaa, tuohan on aivan erinomainen havainto! Lupaavaa on sekin, ettei Suomalainen paikannimikirja käsittele noita nimiä, eli niille ei ilmeisesti ole esitetty uskottavaa selitystä.

On hyvin mahdollista, että paleojärvimaa ja paleolappi olivat sukukieliä, tai että niissä oli yhteisiä sanoja vaikkeivät olisi olleetkaan sukukieliä. Yritän miettiä, löytyisikö noille mitään muuta selitystä. Tuollainen Tarassii-muoto muistuttaa minusta jotenkin mahdollisesti venäläistä lainaa, mutta katson löydänkö jotain.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


26 Tammi 2020 19:42
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6223
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
Liittyisikö esim. järvennimeen Torassieppi, vrt. esim. Sieppijärvi?

Saamen doaris-"kalapato-", ks.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... ue_id=8570


26 Tammi 2020 20:27
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9240
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Liittyisikö esim. järvennimeen Torassieppi, vrt. esim. Sieppijärvi?

Saamen doaris-"kalapato-", ks.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... ue_id=8570

Teoriassa mahdollista, mutta ei tule mieleen yhtään tapausta, jossa saamen *oa olisi korvattu suomen a:lla... Toras- ja Taras-nimet ovat äänteellisesti selvästi erillään.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


26 Tammi 2020 23:36
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6223
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Liittyisikö esim. järvennimeen Torassieppi, vrt. esim. Sieppijärvi?

Saamen doaris-"kalapato-", ks.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... ue_id=8570

Teoriassa mahdollista, mutta ei tule mieleen yhtään tapausta, jossa saamen *oa olisi korvattu suomen a:lla... Toras- ja Taras-nimet ovat äänteellisesti selvästi erillään.

Ajatus esteestä sopisi kalan nousua ajatellen kyllä myös ylimmäiseen järveen.


27 Tammi 2020 10:15
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9240
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Liittyisikö esim. järvennimeen Torassieppi, vrt. esim. Sieppijärvi?

Saamen doaris-"kalapato-", ks.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... ue_id=8570

Teoriassa mahdollista, mutta ei tule mieleen yhtään tapausta, jossa saamen *oa olisi korvattu suomen a:lla... Toras- ja Taras-nimet ovat äänteellisesti selvästi erillään.

Ajatus esteestä sopisi kalan nousua ajatellen kyllä myös ylimmäiseen järveen.

Totta. Sekin on mahdollista, että jossain etelän saamelaismurteessa olisi *oa kehittynyt a:ksi.

Lisäksi kyseessä näyttää olevan iranilainen lainasana, joka kuuluu ns. o-lainoihin, eli saamessa onkin *o vastaamassa lainanantajakielen *a:ta. Periaatteessa siis Taras-nimet voisivat liittyä tähän, mutta nimi tulisi jostain muusta kielestä kuin saamesta. Itämerensuomessa ei ole säilynyt vastinetta.
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... ue_id=8570

Paljon on vielä erilaisia tulkintamahdollisuuksia.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


27 Tammi 2020 17:40
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6223
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
Rahkonen käsittelee Suonenjokea yhdessä sont(V)-nimistön "käyrä, kaareva jne." -nimien yhteydessä, mutta esittää sille mielestäni paremman etymologisen viitteen toisaalla, *soon- ""suoni, vesireitti"

"Nimi Sonnejoki (nyk. Suonenjoki) esiintyy asiakirjoissa jo vuonna 1415. Nimi Suontee (KK: siis järvi) esiintyy asiakirjoissa vuonna 1468 asussa Sondewattnet ja Suontienselkä asussa Sondie vuonna 1556. (SPK s. v. Suonenjoki, Suontee, Suonteenselkä.)"

https://journal.fi/virittaja/article/view/7843

"Sonika ? < *Sonje̮ga – Nimikanta son- on yleinen merjalaisalueilla. Taustalla lienee merjan sana *so(o)ni < sm.perm. *sooni ’suoni, vesireitti’ (Sammallahti 1988: 548); vrt. md san id. (MWB4 s. v. san): Son|ža (AJO 37B3), Sono|hta (AJO 62B1), Son|’ga (AJO 65B4), Son|ja (AJO 53A2), Son|baz (AKO 197B2), Son|ba (GBO 216, 220); vrt. Suomen Eura ja Aura < kgerm *ēþrā / *āþra ’suoni, vesireitti’ (Koivulehto 1987: 36) ~ Oder Saksassa."

https://journal.fi/susa/article/view/82650

Järvi olisi siis "käyräjärvi", Heinävesi huomioiden, mutta joki olisi mahdollisesti kuitenkin "suonijoki".


29 Tammi 2020 11:05
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6223
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
"Saamelaista alkuperää saattavat olla myös Toras-, Toraz- (myös Taras)-alkuiset vesistönnimet. Nimivartalo on melko yleinen Karjalan keski- ja eteläosissa, mutta se esiintyy jossain määrin Karjalan muillakin alueilla. Nimityyppiä tavataan myös Suomesta, Murmanskin ja Arkangelin alueelta sekä Vologdan alueen länsiosan vepsäläisalueelta.

► Torasjärvi (Prokkolʹa Vitsataipale; Korpijärvi Vuokkiniemi), Torassuari(Mölkkö Vuokkiniemi; Nogeus Rukajärvi), Torazjärvi (Roukkulʹa Repola; Himolʹa Porajärvi; Särgijärvi Paatene; Torazjärvi Mäntyselkä), Torazmoine(järvi; Soudujärvi Porajärvi), Torazjärvet (Kaitajärvi Suojärvi), Torazjärvi(Vennyr Vuohtjärvi; Torasjärvi Kotkatjärvi), Tora(s)suari (Ruvankylä Siämärvi).

Nimivartalo esiintyy usein sellaisten järvien nimissä, jotka sijaitsevat joen uomaan nähden poikittain. Vartalo tavataan myös saarten nimissä, joissa se viittaa saaren poikittaiseen sijaintiin muihin saariin verrattuna. Tämän perusteella voidaan olettaa, että nimityypin pohjana on saamelainen sana *toarēs merkityksessä ’poikki, poikittainen, poikkipuolinen’ (saamP doares, saamI toaris, saamK toaras; Lehtiranta 1989: 138). Karjalassa tavataan myös Taraz-alkuisia paikannimiä, joista osa on Toraz-alkuisten paikannimien variantteja, esim. järvi Torazmone ~ Tarazmone (Soudarvi Porajärvi). On mahdollista, että saamelaisissa nimissä esiintynyttä oa-diftongia substituoitiin itämerensuomalaisissa kielissä sekä o:ksi että a:ksi (Mullonen 2002: 270)."

https://www.sgr.fi/susa/94/kuzmin.pdf


30 Tammi 2020 11:16
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9240
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
Kinaporin kalifi kirjoitti:
"Saamelaista alkuperää saattavat olla myös Toras-, Toraz- (myös Taras)-alkuiset vesistönnimet. Nimivartalo on melko yleinen Karjalan keski- ja eteläosissa, mutta se esiintyy jossain määrin Karjalan muillakin alueilla. Nimityyppiä tavataan myös Suomesta, Murmanskin ja Arkangelin alueelta sekä Vologdan alueen länsiosan vepsäläisalueelta.

► Torasjärvi (Prokkolʹa Vitsataipale; Korpijärvi Vuokkiniemi), Torassuari(Mölkkö Vuokkiniemi; Nogeus Rukajärvi), Torazjärvi (Roukkulʹa Repola; Himolʹa Porajärvi; Särgijärvi Paatene; Torazjärvi Mäntyselkä), Torazmoine(järvi; Soudujärvi Porajärvi), Torazjärvet (Kaitajärvi Suojärvi), Torazjärvi(Vennyr Vuohtjärvi; Torasjärvi Kotkatjärvi), Tora(s)suari (Ruvankylä Siämärvi).

Nimivartalo esiintyy usein sellaisten järvien nimissä, jotka sijaitsevat joen uomaan nähden poikittain. Vartalo tavataan myös saarten nimissä, joissa se viittaa saaren poikittaiseen sijaintiin muihin saariin verrattuna. Tämän perusteella voidaan olettaa, että nimityypin pohjana on saamelainen sana *toarēs merkityksessä ’poikki, poikittainen, poikkipuolinen’ (saamP doares, saamI toaris, saamK toaras; Lehtiranta 1989: 138). Karjalassa tavataan myös Taraz-alkuisia paikannimiä, joista osa on Toraz-alkuisten paikannimien variantteja, esim. järvi Torazmone ~ Tarazmone (Soudarvi Porajärvi). On mahdollista, että saamelaisissa nimissä esiintynyttä oa-diftongia substituoitiin itämerensuomalaisissa kielissä sekä o:ksi että a:ksi (Mullonen 2002: 270)."

https://www.sgr.fi/susa/94/kuzmin.pdf

Joo, mahdollistahan se on, mutta edelleenkään varmoja tapauksia ei ole tullut vastaan. Yhdessä Karjalan järvessä esiintyvä vaihtelu Toraz/Taraz ei vielä voi todistaa tällaisesta, koska se voi johtua monista muistakin syistä. Vaikkapa venäjän murteiden ääntämyseroista.

Mullonenkin mainitsee kyseisellä sivulla ainoastaan Taras/Taraz-vesistöt ajatellessaan niiden tulevan mahdollisesti saamen *oa:sta. Jos nimet kuitenkin tulevat esim. iranilaisesta lainasanasta *taras, tämä yhteys onkin vain näennäinen.

Epävarma mahdollisuus ei vielä ole todiste.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


30 Tammi 2020 18:25
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9240
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
Eli Taras-vesistönimille on nyt ainakin kolme mahdollista lähtökohtaa:

1. Saamen *toarees 'poikittain'. En tosin onnistunut löytämään yhtäkään varmaa tapausta, jossa saamen *oa olisi korvattu suomen a:lla.

2. Iranilainen lainasana *taras, joka on myös edellisen taustalla mutta jota ei ainakaan nykyään enää itämerensuomesta löydy. Paikannimiin se olisi voinut tulla jostain toisesta länsiuralilaisesta kielestä. Tosin x-kielessä olettaisi *a:n muuttuneen *o(o):ksi.

3. Paleokielen sana *ča(a)ra- ’ylimmäinen (järvi)', josta saamelaisalueella *čára- ’ylimmäinen (järvi). Suomessa tuo *č olisi mahdollisesti korvattu t:llä. Toisaalta saamelaisissa lainasanoissa se on korvattu eri äänneympäristöissä eri äänteellä:
1. *ču --> ju
2. *či --> ki
3. *cä --> sä (luultavasti myös *č)
4. *čá --> ???

Kaikissa vaihtoehdoissa on heikkoutensa... Mutta noiden saamen alle jääneiden paleokielten elementtien vertaaminen Suomen alueen selittämättömiin paikannimiin olisi kyllä tärkeää.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


30 Tammi 2020 18:35
Profiili WWW
Ujo ugri
Ujo ugri

Liittynyt: 18 Tammi 2020 21:21
Viestit: 5
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
Tutkiskelin Tarassi alkuisia paikannimiä kartasta laajemmin. Poikkeuksetta ne sijoittuvat
vetokannaksiin ja vesireitteihin, paikkoihin, missä harhautumisen vaara on ilmeinen.
Esimerkkinä Kangasalan Tarasjärvi sijoituu reitin Vesijärvi-Ruutananjärvi-Matkajärvi-Näsijärvi välillä,
kohdalle n. 150 m ennen matkajärveä, missä suo näyttää kaartuvan pohjoiseen Tarasjärvelle ja
Matkajärven mahdollisesti jäädessä metsän peittoon.
Vastaavasti Ilomantsissa Tarassiinpuro laskee Ilomansinjärven lahteen. Viereiseen lahteen laskee Mustajoki,
mutta lahden edustalla on särkkiä ja luotoja haitaten näkyvyyttä.
Tämähän ei selitä itse sanaa, mutta voi auttaa sen tulkitsemisessa.


30 Tammi 2020 22:38
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 28 Touko 2011 17:22
Viestit: 34
Paikkakunta: Pohjois-Karjala
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
Mitä mahtaa tarkoittaa "Velu"?

Tuonniminen paikka sijaitsee Jämsässä, ent. Längelmäen alueella. Siellä on myös Veluvuori ja lampi/pieni järvi nimeltään Pahavelu.

Samantapainen Velus- liittyy joihinkin paikkoihin Lounais-Suomessa. Lisäksi joskus 1500-luvun alkupuoliskolla on Velu-niminen talo ollut Lappajärvellä (Pedersören pitäjä, Savoby).

Tuija K.


29 Huhti 2020 01:45
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19
Viestit: 599
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
Tähän voisi liittyä myös Padasjoen Tarus (myös Iso-Tarus) joka on vedenjakajalla eli ylimmäinen järvi. Tarus-alkuisia nimiä on muitakin. Vilkuna liittää ne sanaan tarvas, mutta Paikannimikirjan mukaan selitys on epävarma.

savimaa kirjoitti:
Tutkiskelin Tarassi alkuisia paikannimiä kartasta laajemmin. Poikkeuksetta ne sijoittuvat
vetokannaksiin ja vesireitteihin, paikkoihin, missä harhautumisen vaara on ilmeinen.
Esimerkkinä Kangasalan Tarasjärvi sijoituu reitin Vesijärvi-Ruutananjärvi-Matkajärvi-Näsijärvi välillä,
kohdalle n. 150 m ennen matkajärveä, missä suo näyttää kaartuvan pohjoiseen Tarasjärvelle ja
Matkajärven mahdollisesti jäädessä metsän peittoon.
Vastaavasti Ilomantsissa Tarassiinpuro laskee Ilomansinjärven lahteen. Viereiseen lahteen laskee Mustajoki,
mutta lahden edustalla on särkkiä ja luotoja haitaten näkyvyyttä.
Tämähän ei selitä itse sanaa, mutta voi auttaa sen tulkitsemisessa.


29 Huhti 2020 16:01
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 28 Touko 2011 17:22
Viestit: 34
Paikkakunta: Pohjois-Karjala
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
savimaa kirjoitti:
Täällä eteläläisestä suomesta löytyy vastaavalla määritteellä pieniä järviä, lampia ja soita,
nimellä Tarassii, esim: Tarassiinlampi Ilomantsissa, tai Tarassi, Kiteellä, sekä Tarasjärvi Kangasalla.

Pienen otannan perusteella nimityyppiä löytyy välivedenjakajilta eli paikoista, joiden merkitykseen sopisi sana ylä tai ylimmäinen.

Savimaa, tuohan on aivan erinomainen havainto! Lupaavaa on sekin, ettei Suomalainen paikannimikirja käsittele noita nimiä, eli niille ei ilmeisesti ole esitetty uskottavaa selitystä.

On hyvin mahdollista, että paleojärvimaa ja paleolappi olivat sukukieliä, tai että niissä oli yhteisiä sanoja vaikkeivät olisi olleetkaan sukukieliä. Yritän miettiä, löytyisikö noille mitään muuta selitystä. Tuollainen Tarassii-muoto muistuttaa minusta jotenkin mahdollisesti venäläistä lainaa, mutta katson löydänkö jotain.


Italian kielessä löytyy eräs tuota muistuttava, lienee ollut myös latinassa ja espanjassa?

Sanakirja.org:
torreggiare - kohota korkealle

Google Kääntäjä:
torreggiare - torni

Laitilassa on kylä Torre, jossa on myös pieni kahteen suuntaan kulkeva joki kallioiden ja muinaishautojen välissä...
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
(en osaa linkittää ko. paikkaa tänne)

Edit: Lisätty Laitila-maininta


01 Touko 2020 23:32
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6223
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Paikannimiketju
Tuija K. kirjoitti:
Italian kielessä löytyy eräs tuota muistuttava, lienee ollut myös latinassa ja espanjassa?

Lähtisin itse vieraskielisten etymologioiden osalta liikkeelle vaikkapa saamensukuisista kielistä, virosta, baltista, ruotsista ja venäjästä.


02 Touko 2020 09:19
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 187 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 6, 7, 8, 9, 10  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy