Sivu 9/10

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 09 Helmi 2019 21:27
Kirjoittaja Jaska
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Niihin se on kulkeutunut/lainautunut jostain, mutta mistä?

Sanalla näyttäisi olevan laaja volgalainen levikki:

https://www.christopherculver.com/langu ... pchak.html

Pitäisin edelleen (volgalaista?) kauppatermiä aika vahvana hypoteesina, vrt. em. hauki ja toisaalta silakka < sill lake oik. "kalan varastointiliemi" vs. alkuperäinen räimä tms., ruotsinkielisellä puolella böckling "savustettu silakka" jne. vs. strömming jne. Ehkä sana yhdistää merjaa ja maria kuten mahdollisesti inger "puro" sanakin? Alkujaan sana voisi kuitenkin olla uralia, Pystysen esille tuoman "vesi"-termistön pohjalta?

Tuolla se onkin hyvin tiivistetty:
"MariE šaške, MariW šäškə ‘mink’ and Finnish dial. häähkä ibid. have some kind of old relationship with Lithuanian šẽškas ‘polecat’. Whether it’s a Baltic > Uralic loan or vice versa doesn’t matter, the match is very old, and therefore we must assume that Chuvash šaškă ‘mink’ is a loan from Mari."

Tshuvassin lisäksi sana on levinnyt turkkilaispuolella laajemminkin: peräti tataari - bashkiiri - kazakki. Saamelais-merjalaisia kieliä ei tässä välttämättä tarvita välittäjinä; sanat voivat kulkeutua myös kielten välillä, jotka eivät ole seinänaapureita.

Se on siis joka tapauksessa vähintään keskikantasuomalainen iältään, koska *š > *h. Toisaalta sen levinneisyys on edelleen sen verran suppea ja itäinen, että tulee mieleen mahdollisuus, että se edustaisi jotain "itäkantasuomalaista" perua karjalassa ja vepsässä eikä olisi koskaan läntiseen itämerensuomeen levinnytkään. Balttien ja länsiuralilaisten vanhin kontaktipintahan oli Volgan-Okan seudulla.

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 10 Helmi 2019 17:08
Kirjoittaja Pystynen
Jaska kirjoitti:Toisaalta sen levinneisyys on edelleen sen verran suppea ja itäinen, että tulee mieleen mahdollisuus, että se edustaisi jotain "itäkantasuomalaista" perua karjalassa ja vepsässä eikä olisi koskaan läntiseen itämerensuomeen levinnytkään. Balttien ja länsiuralilaisten vanhin kontaktipintahan oli Volgan-Okan seudulla.

Kun toistaiseksi edes erillisiä balttilaislainoja pohjoisimsuun ei ole hyväksytty, niin vielä myöhäisempi lainaaminen vain itään (mahdollisesti jopa vain muinaislyydiin? eteläkarjalassa sana voisi olla lainaa aunuksesta) menee aika hataraksi.

Junttilan viimeaikainen esitys toteaa seuraavaa:
43. Lith. šẽškas ‘polecat, Mustela putorius’ ~ Finn. dial. häähkä, Veps hähk ‘id., Mustela lutreola’, Mari šaške id., Selkup tööte, töut, Kamas ća’ ‘Lutra lutra’ – This is by far the most plausible possible Finnic or Uralic borrowing in the Baltic languages. The sound correspondences between the Uralic words are flawless and the semantics are clear. Mari šaške has also been borrowed to Chuvash (šiške ‘Mustela lutreola’) and Tatar (Bashkir şäşke id.) as suggested by Wichmann (1911: 253), if the direction of borrowing is not the opposite. On this basis, the Finnic word is not as clearly a Baltic loan as previously thought (i.e. Junttila 2012: 268). However, there are no less then three possible Baltic derivational explanations for Lith. šeškas: it may be connected with Lith. šìkti ‘to shit’ (Būga 1908: 64; bad smell is characteristic for Mustela putorius), Lith. šéšti ‘to be angry, to cavil, to carp’ (Karaliūnas 1970: 209–10), or Latv. šekšķēt ‘to get dirty’ (Endzelīns 1927–29: 820).

The only case where a lack of an unambiguous explanation for the Baltic word meets a possible wide distribution on the Uralic side is Lith. šẽškas ~ Finn. dial. häähkä. This form requires further etymological study. If a Finnic or Uralic origin for šẽškas is to be rejected, it will be convenient to explain all five of these stems [joilla ei ole selvää ieur. alkuperää] as either Baltic borrowings in Finnic or parallel borrowings from a shared source, perhaps a lost substrate language.

(Johon lisäisin tosin, että uralilaiskielten välillä vokaalit eivät oikein toimi, joten "flawless" on liioittelua.)

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 12 Elo 2019 09:50
Kirjoittaja ristoilmari
vaalimaa - vaalimo ( kannaksel ) - valamo

mikähä tää vaali/vala on ?

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 12 Elo 2019 10:23
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Pystynen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Toisaalta sen levinneisyys on edelleen sen verran suppea ja itäinen, että tulee mieleen mahdollisuus, että se edustaisi jotain "itäkantasuomalaista" perua karjalassa ja vepsässä eikä olisi koskaan läntiseen itämerensuomeen levinnytkään. Balttien ja länsiuralilaisten vanhin kontaktipintahan oli Volgan-Okan seudulla.

Kun toistaiseksi edes erillisiä balttilaislainoja pohjoisimsuun ei ole hyväksytty, niin vielä myöhäisempi lainaaminen vain itään (mahdollisesti jopa vain muinaislyydiin? eteläkarjalassa sana voisi olla lainaa aunuksesta) menee aika hataraksi.

Ei oikeastaan, koska sana saattaisi olla nimenomaan sikäläinen kauppatermi, myös Volgalle levinnyt. "Itäkantasuomalaisen" sijaan ehdottaisin kuitenkin että termi on lainautunut ns. lopin kautta karjalaan, esimerkiksi Uskelanjoen Hähkänän vieressä on Lope ja Lopinkoski. Lappeen Häkämiehet saattaisivat muuten tähän liittyen ollakin < *Hähkämiehiä. Eppäilen myös vahvasti että Lopskaja puhui nimenomaan loppia ja omaksui muutakin balttityylistä (vai hyvin varhaista slaavia?) sanastoa Olhavan tai Inkerinmaan ylängön suunnalta, vrt. *pala > po:la >> puola, pöllä.

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 25 Tammi 2020 22:27
Kirjoittaja savimaa
Vieno kysymys viisaammille. Olen useasti pähkäillyt seuraavaa kirjoitusta:
Kielet Suomessa kautta aikain
Jaakko Häkkinen 8.8.2014

Kirjoituksen alusta vapaasti referoiden:

Ante Aikio kutsuu tätä kieltä nimellä Palaeo-Laplandic (muinaislappi). Paikannimistössä toistuvien saamelle vieraiden elementtien perusteella on jopa voitu rekonstruoida tämän kielen sanoja (tietysti saamelaistetussa asussa), joilla ei näytä olevan mitään yhtymäkohtaa nykyaikaan säilyneisiin kieliin:
*čára- ’ylimmäinen (järvi).

Täällä eteläläisestä suomesta löytyy vastaavalla määritteellä pieniä järviä, lampia ja soita,
nimellä Tarassii, esim: Tarassiinlampi Ilomantsissa, tai Tarassi, Kiteellä, sekä Tarasjärvi Kangasalla.
Pienillä variaatioilla, vastaavia ylimmäisiä vesistönimiä vesistöjä löytyy muitakin, aina lappia myöten.
Olisiko kyseessä sama sanavartalo ?

v savimaa

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 26 Tammi 2020 19:24
Kirjoittaja aikalainen
savimaa kirjoitti:Täällä eteläläisestä suomesta löytyy vastaavalla määritteellä pieniä järviä, lampia ja soita,
nimellä Tarassii, esim: Tarassiinlampi Ilomantsissa, tai Tarassi, Kiteellä, sekä Tarasjärvi Kangasalla.

Pienen otannan perusteella nimityyppiä löytyy välivedenjakajilta eli paikoista, joiden merkitykseen sopisi sana ylä tai ylimmäinen.

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 26 Tammi 2020 19:42
Kirjoittaja Jaska
aikalainen kirjoitti:
savimaa kirjoitti:Täällä eteläläisestä suomesta löytyy vastaavalla määritteellä pieniä järviä, lampia ja soita,
nimellä Tarassii, esim: Tarassiinlampi Ilomantsissa, tai Tarassi, Kiteellä, sekä Tarasjärvi Kangasalla.

Pienen otannan perusteella nimityyppiä löytyy välivedenjakajilta eli paikoista, joiden merkitykseen sopisi sana ylä tai ylimmäinen.

Savimaa, tuohan on aivan erinomainen havainto! Lupaavaa on sekin, ettei Suomalainen paikannimikirja käsittele noita nimiä, eli niille ei ilmeisesti ole esitetty uskottavaa selitystä.

On hyvin mahdollista, että paleojärvimaa ja paleolappi olivat sukukieliä, tai että niissä oli yhteisiä sanoja vaikkeivät olisi olleetkaan sukukieliä. Yritän miettiä, löytyisikö noille mitään muuta selitystä. Tuollainen Tarassii-muoto muistuttaa minusta jotenkin mahdollisesti venäläistä lainaa, mutta katson löydänkö jotain.

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 26 Tammi 2020 20:27
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Liittyisikö esim. järvennimeen Torassieppi, vrt. esim. Sieppijärvi?

Saamen doaris-"kalapato-", ks.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... ue_id=8570

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 26 Tammi 2020 23:36
Kirjoittaja Jaska
Kinaporin kalifi kirjoitti:Liittyisikö esim. järvennimeen Torassieppi, vrt. esim. Sieppijärvi?

Saamen doaris-"kalapato-", ks.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... ue_id=8570

Teoriassa mahdollista, mutta ei tule mieleen yhtään tapausta, jossa saamen *oa olisi korvattu suomen a:lla... Toras- ja Taras-nimet ovat äänteellisesti selvästi erillään.

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 27 Tammi 2020 10:15
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Liittyisikö esim. järvennimeen Torassieppi, vrt. esim. Sieppijärvi?

Saamen doaris-"kalapato-", ks.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... ue_id=8570

Teoriassa mahdollista, mutta ei tule mieleen yhtään tapausta, jossa saamen *oa olisi korvattu suomen a:lla... Toras- ja Taras-nimet ovat äänteellisesti selvästi erillään.

Ajatus esteestä sopisi kalan nousua ajatellen kyllä myös ylimmäiseen järveen.

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 27 Tammi 2020 17:40
Kirjoittaja Jaska
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Liittyisikö esim. järvennimeen Torassieppi, vrt. esim. Sieppijärvi?

Saamen doaris-"kalapato-", ks.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... ue_id=8570

Teoriassa mahdollista, mutta ei tule mieleen yhtään tapausta, jossa saamen *oa olisi korvattu suomen a:lla... Toras- ja Taras-nimet ovat äänteellisesti selvästi erillään.

Ajatus esteestä sopisi kalan nousua ajatellen kyllä myös ylimmäiseen järveen.

Totta. Sekin on mahdollista, että jossain etelän saamelaismurteessa olisi *oa kehittynyt a:ksi.

Lisäksi kyseessä näyttää olevan iranilainen lainasana, joka kuuluu ns. o-lainoihin, eli saamessa onkin *o vastaamassa lainanantajakielen *a:ta. Periaatteessa siis Taras-nimet voisivat liittyä tähän, mutta nimi tulisi jostain muusta kielestä kuin saamesta. Itämerensuomessa ei ole säilynyt vastinetta.
http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... ue_id=8570

Paljon on vielä erilaisia tulkintamahdollisuuksia.

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 29 Tammi 2020 11:05
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Rahkonen käsittelee Suonenjokea yhdessä sont(V)-nimistön "käyrä, kaareva jne." -nimien yhteydessä, mutta esittää sille mielestäni paremman etymologisen viitteen toisaalla, *soon- ""suoni, vesireitti"

"Nimi Sonnejoki (nyk. Suonenjoki) esiintyy asiakirjoissa jo vuonna 1415. Nimi Suontee (KK: siis järvi) esiintyy asiakirjoissa vuonna 1468 asussa Sondewattnet ja Suontienselkä asussa Sondie vuonna 1556. (SPK s. v. Suonenjoki, Suontee, Suonteenselkä.)"

https://journal.fi/virittaja/article/view/7843

"Sonika ? < *Sonje̮ga – Nimikanta son- on yleinen merjalaisalueilla. Taustalla lienee merjan sana *so(o)ni < sm.perm. *sooni ’suoni, vesireitti’ (Sammallahti 1988: 548); vrt. md san id. (MWB4 s. v. san): Son|ža (AJO 37B3), Sono|hta (AJO 62B1), Son|’ga (AJO 65B4), Son|ja (AJO 53A2), Son|baz (AKO 197B2), Son|ba (GBO 216, 220); vrt. Suomen Eura ja Aura < kgerm *ēþrā / *āþra ’suoni, vesireitti’ (Koivulehto 1987: 36) ~ Oder Saksassa."

https://journal.fi/susa/article/view/82650

Järvi olisi siis "käyräjärvi", Heinävesi huomioiden, mutta joki olisi mahdollisesti kuitenkin "suonijoki".

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 30 Tammi 2020 11:16
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
"Saamelaista alkuperää saattavat olla myös Toras-, Toraz- (myös Taras)-alkuiset vesistönnimet. Nimivartalo on melko yleinen Karjalan keski- ja eteläosissa, mutta se esiintyy jossain määrin Karjalan muillakin alueilla. Nimityyppiä tavataan myös Suomesta, Murmanskin ja Arkangelin alueelta sekä Vologdan alueen länsiosan vepsäläisalueelta.

► Torasjärvi (Prokkolʹa Vitsataipale; Korpijärvi Vuokkiniemi), Torassuari(Mölkkö Vuokkiniemi; Nogeus Rukajärvi), Torazjärvi (Roukkulʹa Repola; Himolʹa Porajärvi; Särgijärvi Paatene; Torazjärvi Mäntyselkä), Torazmoine(järvi; Soudujärvi Porajärvi), Torazjärvet (Kaitajärvi Suojärvi), Torazjärvi(Vennyr Vuohtjärvi; Torasjärvi Kotkatjärvi), Tora(s)suari (Ruvankylä Siämärvi).

Nimivartalo esiintyy usein sellaisten järvien nimissä, jotka sijaitsevat joen uomaan nähden poikittain. Vartalo tavataan myös saarten nimissä, joissa se viittaa saaren poikittaiseen sijaintiin muihin saariin verrattuna. Tämän perusteella voidaan olettaa, että nimityypin pohjana on saamelainen sana *toarēs merkityksessä ’poikki, poikittainen, poikkipuolinen’ (saamP doares, saamI toaris, saamK toaras; Lehtiranta 1989: 138). Karjalassa tavataan myös Taraz-alkuisia paikannimiä, joista osa on Toraz-alkuisten paikannimien variantteja, esim. järvi Torazmone ~ Tarazmone (Soudarvi Porajärvi). On mahdollista, että saamelaisissa nimissä esiintynyttä oa-diftongia substituoitiin itämerensuomalaisissa kielissä sekä o:ksi että a:ksi (Mullonen 2002: 270)."

https://www.sgr.fi/susa/94/kuzmin.pdf

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 30 Tammi 2020 18:25
Kirjoittaja Jaska
Kinaporin kalifi kirjoitti:"Saamelaista alkuperää saattavat olla myös Toras-, Toraz- (myös Taras)-alkuiset vesistönnimet. Nimivartalo on melko yleinen Karjalan keski- ja eteläosissa, mutta se esiintyy jossain määrin Karjalan muillakin alueilla. Nimityyppiä tavataan myös Suomesta, Murmanskin ja Arkangelin alueelta sekä Vologdan alueen länsiosan vepsäläisalueelta.

► Torasjärvi (Prokkolʹa Vitsataipale; Korpijärvi Vuokkiniemi), Torassuari(Mölkkö Vuokkiniemi; Nogeus Rukajärvi), Torazjärvi (Roukkulʹa Repola; Himolʹa Porajärvi; Särgijärvi Paatene; Torazjärvi Mäntyselkä), Torazmoine(järvi; Soudujärvi Porajärvi), Torazjärvet (Kaitajärvi Suojärvi), Torazjärvi(Vennyr Vuohtjärvi; Torasjärvi Kotkatjärvi), Tora(s)suari (Ruvankylä Siämärvi).

Nimivartalo esiintyy usein sellaisten järvien nimissä, jotka sijaitsevat joen uomaan nähden poikittain. Vartalo tavataan myös saarten nimissä, joissa se viittaa saaren poikittaiseen sijaintiin muihin saariin verrattuna. Tämän perusteella voidaan olettaa, että nimityypin pohjana on saamelainen sana *toarēs merkityksessä ’poikki, poikittainen, poikkipuolinen’ (saamP doares, saamI toaris, saamK toaras; Lehtiranta 1989: 138). Karjalassa tavataan myös Taraz-alkuisia paikannimiä, joista osa on Toraz-alkuisten paikannimien variantteja, esim. järvi Torazmone ~ Tarazmone (Soudarvi Porajärvi). On mahdollista, että saamelaisissa nimissä esiintynyttä oa-diftongia substituoitiin itämerensuomalaisissa kielissä sekä o:ksi että a:ksi (Mullonen 2002: 270)."

https://www.sgr.fi/susa/94/kuzmin.pdf

Joo, mahdollistahan se on, mutta edelleenkään varmoja tapauksia ei ole tullut vastaan. Yhdessä Karjalan järvessä esiintyvä vaihtelu Toraz/Taraz ei vielä voi todistaa tällaisesta, koska se voi johtua monista muistakin syistä. Vaikkapa venäjän murteiden ääntämyseroista.

Mullonenkin mainitsee kyseisellä sivulla ainoastaan Taras/Taraz-vesistöt ajatellessaan niiden tulevan mahdollisesti saamen *oa:sta. Jos nimet kuitenkin tulevat esim. iranilaisesta lainasanasta *taras, tämä yhteys onkin vain näennäinen.

Epävarma mahdollisuus ei vielä ole todiste.

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 30 Tammi 2020 18:35
Kirjoittaja Jaska
Eli Taras-vesistönimille on nyt ainakin kolme mahdollista lähtökohtaa:

1. Saamen *toarees 'poikittain'. En tosin onnistunut löytämään yhtäkään varmaa tapausta, jossa saamen *oa olisi korvattu suomen a:lla.

2. Iranilainen lainasana *taras, joka on myös edellisen taustalla mutta jota ei ainakaan nykyään enää itämerensuomesta löydy. Paikannimiin se olisi voinut tulla jostain toisesta länsiuralilaisesta kielestä. Tosin x-kielessä olettaisi *a:n muuttuneen *o(o):ksi.

3. Paleokielen sana *ča(a)ra- ’ylimmäinen (järvi)', josta saamelaisalueella *čára- ’ylimmäinen (järvi). Suomessa tuo *č olisi mahdollisesti korvattu t:llä. Toisaalta saamelaisissa lainasanoissa se on korvattu eri äänneympäristöissä eri äänteellä:
1. *ču --> ju
2. *či --> ki
3. *cä --> sä (luultavasti myös *č)
4. *čá --> ???

Kaikissa vaihtoehdoissa on heikkoutensa... Mutta noiden saamen alle jääneiden paleokielten elementtien vertaaminen Suomen alueen selittämättömiin paikannimiin olisi kyllä tärkeää.

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 30 Tammi 2020 22:38
Kirjoittaja savimaa
Tutkiskelin Tarassi alkuisia paikannimiä kartasta laajemmin. Poikkeuksetta ne sijoittuvat
vetokannaksiin ja vesireitteihin, paikkoihin, missä harhautumisen vaara on ilmeinen.
Esimerkkinä Kangasalan Tarasjärvi sijoituu reitin Vesijärvi-Ruutananjärvi-Matkajärvi-Näsijärvi välillä,
kohdalle n. 150 m ennen matkajärveä, missä suo näyttää kaartuvan pohjoiseen Tarasjärvelle ja
Matkajärven mahdollisesti jäädessä metsän peittoon.
Vastaavasti Ilomantsissa Tarassiinpuro laskee Ilomansinjärven lahteen. Viereiseen lahteen laskee Mustajoki,
mutta lahden edustalla on särkkiä ja luotoja haitaten näkyvyyttä.
Tämähän ei selitä itse sanaa, mutta voi auttaa sen tulkitsemisessa.

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 29 Huhti 2020 01:45
Kirjoittaja Tuija K.
Mitä mahtaa tarkoittaa "Velu"?

Tuonniminen paikka sijaitsee Jämsässä, ent. Längelmäen alueella. Siellä on myös Veluvuori ja lampi/pieni järvi nimeltään Pahavelu.

Samantapainen Velus- liittyy joihinkin paikkoihin Lounais-Suomessa. Lisäksi joskus 1500-luvun alkupuoliskolla on Velu-niminen talo ollut Lappajärvellä (Pedersören pitäjä, Savoby).

Tuija K.

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 29 Huhti 2020 16:01
Kirjoittaja Fagus
Tähän voisi liittyä myös Padasjoen Tarus (myös Iso-Tarus) joka on vedenjakajalla eli ylimmäinen järvi. Tarus-alkuisia nimiä on muitakin. Vilkuna liittää ne sanaan tarvas, mutta Paikannimikirjan mukaan selitys on epävarma.

savimaa kirjoitti:Tutkiskelin Tarassi alkuisia paikannimiä kartasta laajemmin. Poikkeuksetta ne sijoittuvat
vetokannaksiin ja vesireitteihin, paikkoihin, missä harhautumisen vaara on ilmeinen.
Esimerkkinä Kangasalan Tarasjärvi sijoituu reitin Vesijärvi-Ruutananjärvi-Matkajärvi-Näsijärvi välillä,
kohdalle n. 150 m ennen matkajärveä, missä suo näyttää kaartuvan pohjoiseen Tarasjärvelle ja
Matkajärven mahdollisesti jäädessä metsän peittoon.
Vastaavasti Ilomantsissa Tarassiinpuro laskee Ilomansinjärven lahteen. Viereiseen lahteen laskee Mustajoki,
mutta lahden edustalla on särkkiä ja luotoja haitaten näkyvyyttä.
Tämähän ei selitä itse sanaa, mutta voi auttaa sen tulkitsemisessa.

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 01 Touko 2020 23:32
Kirjoittaja Tuija K.
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
savimaa kirjoitti:Täällä eteläläisestä suomesta löytyy vastaavalla määritteellä pieniä järviä, lampia ja soita,
nimellä Tarassii, esim: Tarassiinlampi Ilomantsissa, tai Tarassi, Kiteellä, sekä Tarasjärvi Kangasalla.

Pienen otannan perusteella nimityyppiä löytyy välivedenjakajilta eli paikoista, joiden merkitykseen sopisi sana ylä tai ylimmäinen.

Savimaa, tuohan on aivan erinomainen havainto! Lupaavaa on sekin, ettei Suomalainen paikannimikirja käsittele noita nimiä, eli niille ei ilmeisesti ole esitetty uskottavaa selitystä.

On hyvin mahdollista, että paleojärvimaa ja paleolappi olivat sukukieliä, tai että niissä oli yhteisiä sanoja vaikkeivät olisi olleetkaan sukukieliä. Yritän miettiä, löytyisikö noille mitään muuta selitystä. Tuollainen Tarassii-muoto muistuttaa minusta jotenkin mahdollisesti venäläistä lainaa, mutta katson löydänkö jotain.


Italian kielessä löytyy eräs tuota muistuttava, lienee ollut myös latinassa ja espanjassa?

Sanakirja.org:
torreggiare - kohota korkealle

Google Kääntäjä:
torreggiare - torni

Laitilassa on kylä Torre, jossa on myös pieni kahteen suuntaan kulkeva joki kallioiden ja muinaishautojen välissä...
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
(en osaa linkittää ko. paikkaa tänne)

Edit: Lisätty Laitila-maininta

Re: Paikannimiketju

ViestiLähetetty: 02 Touko 2020 09:19
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Tuija K. kirjoitti:Italian kielessä löytyy eräs tuota muistuttava, lienee ollut myös latinassa ja espanjassa?

Lähtisin itse vieraskielisten etymologioiden osalta liikkeelle vaikkapa saamensukuisista kielistä, virosta, baltista, ruotsista ja venäjästä.