Muinainen Suomi

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Tuija K. kirjoitti:Italian kielessä löytyy eräs tuota muistuttava, lienee ollut myös latinassa ja espanjassa?

Lähtisin itse vieraskielisten etymologioiden osalta liikkeelle vaikkapa saamensukuisista kielistä, virosta, baltista, ruotsista ja venäjästä.

Näinhän se varmasti on, mutta ajattelin että te asiantuntijat voisitte kertoa uteliaalle harrastelijalle, jos mahdollisia yhteyksiä kauemmaskin olisi tiedossa tai tutkittu jossain yhteydessä. Täällähän on arvioitu myös mahdollisten paleokielten vaikutuksia nimistöön, eikä minun ajatuksenjuoksuni suostu sulkemaan latinaankaan perustuvia kieliä pois... Viittaisin myös eräisiin yhteneväisiin mtDNA-haploryhmiin Iberian niemimaalla ja saamelaisilla (eupedian mukaan).

Tuija K. kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Tuija K. kirjoitti:Italian kielessä löytyy eräs tuota muistuttava, lienee ollut myös latinassa ja espanjassa?

Lähtisin itse vieraskielisten etymologioiden osalta liikkeelle vaikkapa saamensukuisista kielistä, virosta, baltista, ruotsista ja venäjästä.

Näinhän se varmasti on, mutta ajattelin että te asiantuntijat voisitte kertoa uteliaalle harrastelijalle, jos mahdollisia yhteyksiä kauemmaskin olisi tiedossa tai tutkittu jossain yhteydessä. Täällähän on arvioitu myös mahdollisten paleokielten vaikutuksia nimistöön, eikä minun ajatuksenjuoksuni suostu sulkemaan latinaankaan perustuvia kieliä pois... Viittaisin myös eräisiin yhteneväisiin mtDNA-haploryhmiin Iberian niemimaalla ja saamelaisilla (eupedian mukaan).

Paikannimien ongelmana on selittämisen liiallinen helppous: kaikista maailman kielistä kyllä löytyy samannäköisiä sanoja silloin kun sanojen merkityksestä ei tarvitse välittää (läpinäkymättömän paikannimen ainoa merkityshän on se paikka itse, ja läpinäkyville kuten Kuusijärvi ei tarvitse etsiä selitystä muista kielistä). Teoriassa (ja etenkin näppärien aasinsiltojen avulla perustellen) mikä tahansa merkitys maailmassa voisi olla mahdollinen paikan nimeämisen perusteena. Siksi täytyy säätää eräitä kriteerejä:

1. Lähtökohtaisesti uskottavimpina voidaan pitää kieliä, joita jo tiedetään joskus puhutun alueella tai joita edelleen puhutaan lähistöllä.
2. Jostain päin maailmaa löytyy rinnakkaistapaus eli sellainen paikannimi, joka tiedetysti pohjautuu samaa merkitsevään sanaan.
3. Paikannimiselitys on äänteellisesti uskottava, eli kun verrataan lainaajakielen ja oletetun lähtökielen äännejärjestelmiä, niin lainattaessa tapahtuvat äännekorvaukset ovat foneettisesti ja fonologisesti uskottavia.

Kiitos kommenteista ja opastuksesta!

Lähtökohtani on varmastikin kielitieteen osalta harrastelijamainen, mutta tavoitteeni on kyllä löytää muitakin perusteluita kuin nyt esitin. Samoin mm. nimet Saksa- ja Päijä- ovat olleet mielessäni, myös niistä on täällä pitkään keskusteltu. En luule mitään "läpimurtoja" saavuttavani, kunhan vain kerron havaintojani, ehkä jo moneen kertaan täällä ja muilla foorumeilla toistettujakin.

Jatkan näiden paikannimien ja paikkojen "tutkiskelua" aika ajoin nyt monen vuoden jälkeenkin... Ja tietysti muuta siihen liittyvää, sukututkimuksen ja historian itseopiskelun yhteydessä, aina kuin aika suo.

Koettakaa kestää, en kirjoittele usein! :)

Tuija K. kirjoitti:Kiitos kommenteista ja opastuksesta!

Lähtökohtani on varmastikin kielitieteen osalta harrastelijamainen, mutta tavoitteeni on kyllä löytää muitakin perusteluita kuin nyt esitin. Samoin mm. nimet Saksa- ja Päijä- ovat olleet mielessäni, myös niistä on täällä pitkään keskusteltu. En luule mitään "läpimurtoja" saavuttavani, kunhan vain kerron havaintojani, ehkä jo moneen kertaan täällä ja muilla foorumeilla toistettujakin.

Jatkan näiden paikannimien ja paikkojen "tutkiskelua" aika ajoin nyt monen vuoden jälkeenkin... Ja tietysti muuta siihen liittyvää, sukututkimuksen ja historian itseopiskelun yhteydessä, aina kuin aika suo.

Koettakaa kestää, en kirjoittele usein! :)

Saa kirjoitella!
Tarkoitus ei ollut toppuutella vaan antaa suuntaviivoja, jottei käyttäisi aikaa suurella todennäköisyydellä ns. turhaan työhön. Kaukaakin voi toki hakea, jos jokin tuntuu viittaavan sinne ja jos lähempää ei tyydyttävää selitystä löydy.

Jaska kirjoitti:

Tuija K. kirjoitti:Kiitos kommenteista ja opastuksesta!

Lähtökohtani on varmastikin kielitieteen osalta harrastelijamainen, mutta tavoitteeni on kyllä löytää muitakin perusteluita kuin nyt esitin. Samoin mm. nimet Saksa- ja Päijä- ovat olleet mielessäni, myös niistä on täällä pitkään keskusteltu. En luule mitään "läpimurtoja" saavuttavani, kunhan vain kerron havaintojani, ehkä jo moneen kertaan täällä ja muilla foorumeilla toistettujakin.

Jatkan näiden paikannimien ja paikkojen "tutkiskelua" aika ajoin nyt monen vuoden jälkeenkin... Ja tietysti muuta siihen liittyvää, sukututkimuksen ja historian itseopiskelun yhteydessä, aina kuin aika suo.

Koettakaa kestää, en kirjoittele usein! :)

Saa kirjoitella!
Tarkoitus ei ollut toppuutella vaan antaa suuntaviivoja, jottei käyttäisi aikaa suurella todennäköisyydellä ns. turhaan työhön. Kaukaakin voi toki hakea, jos jokin tuntuu viittaavan sinne ja jos lähempää ei tyydyttävää selitystä löydy.

Okei, näin arvelinkin! :)

P.S. Siirtäisinkö Velu-nimeä koskevan kysymyksen omaksi keskustelukseen, kun se jää tuonne väliin näkymättömiin tässä ketjussa?

Tuija K. kirjoitti:P.S. Siirtäisinkö Velu-nimeä koskevan kysymyksen omaksi keskustelukseen, kun se jää tuonne väliin näkymättömiin tässä ketjussa?

Kysymys on luettu, mutta olemme ehkä kaikki ihan yhtä ymmällämme.

wiipurin lahdelta vuokselle ennen vanhaa on Tali, ja vantaan vanhan laskujoen suulla on myös Tali.

ja viittaavatko Repolat kenties Tallinnan suunnalta tulleeseen kauppaan?

onko tutkittu kaupan organisoitumista tääl meil ? jokaisel ryhmäl oma rantautumis alue? kauppapaikka suojas sisämaas?

hattula, hattelmala, hatanpää. hattu ?

En tiedä oliko Suomen pisimmästä paikannimestä "Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä" jo puhetta (foorumin hakutoiminto ei toimi noin pitkillä sanoilla), mutta Wikipedian artikkelista bongasin, että nimelle on esitetty keminsaamelaista selitystä. Kommenttia?

TTJ kirjoitti:En tiedä oliko Suomen pisimmästä paikannimestä "Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä" jo puhetta (foorumin hakutoiminto ei toimi noin pitkillä sanoilla), mutta Wikipedian artikkelista bongasin, että nimelle on esitetty keminsaamelaista selitystä. Kommenttia?

Mielenkiintoinen paikannimi!
"Nimen alkuosan kolmelle elementille: Äteri=tsi|puteri=tsi|puoli Valtonen esittää tulkinnaksi saamelaisen patronyyminimen: /*adderidži pjedaridži puoꞷeli/ eli Adderin pojan Pjedarin poika Puavali. Näin nimen merkitykseksi saadaan: ’Adderisen Pjotorisen Puavalin Lauttasjänkä’"

Aika mutkikas selitys. Näistä ensimmäinen osa voisi olla mahdollinen, jos sellainen nimi on tunnettu. Kuitenkin monessa saamelaiskielessä nimen *nt-yhtymä on säilynyt: Ándaras. Valtosen mukaan Skandinavian saamelaiskielissä on myös tällaisia dd:llisiä nimiä, mutta idempää niitä ei tunneta.

Toisessa osassa ensi- ja toisen tavun vokaalit jäävät täysin selittämättömiksi. Kolmannessa osassa pitäisi olettaa Puovval-tyyppisen nimivariantin keskiosan kulumista, kun yleensä paikannimissä elementit kuluvat lopusta. Valtonen toteaa epäodotuksenmukaisuutta myös tuossa -tsi-elementissä.

Eli kovasti jättää tämäkin selitys äänteellisiä epäselvyyksiä. Loppuosan -lautatsijänkä selitys sen sijaan vaikuttaa uskottavalta.

Jaska kirjoitti:Eli kovasti jättää tämäkin selitys äänteellisiä epäselvyyksiä. Loppuosan -lautatsijänkä selitys sen sijaan vaikuttaa uskottavalta.

Oolrait! En tuohon 'hokema' -selitykseen täysin usko, koska luulisi sitten samantapaisia nimiä olevan paljonkin - syrjäseutujen nimistö toki on muuttunut nopeastikin, kun nimet on ehkä tietänyt vain muutama henkilö, ja 'kännissä & läpällä' annettu nimikin on voinut päätyä karttoihin.
Ehkä yhdistelmähypoteesi olisi uskottavin. Suolla on ehkä ollut joku kuvatun kaltainen saamenkielinen nimi, joka myöhemmin on suomenkielisen suussa vääntynyt huumorimuotoon, kun sen merkitystä ei ole tiedetty, kenties joitakin elementtejä lisäten.