Re: Paikannimiketju
Lähetetty: 17 Helmi 2014 20:26
ara kirjoitti:Mäntän kaupunki on saanut nimensä Tuomas Niilonpoka Mäntsän mukaan, joka mainitaan Sääksjärven Uskelan kylän eräkalastajana ja joka asettui asumaan Keuruskosken rannalle nykyisen Mäntän kaupungin paikalla.<<<
Vanhan Ruoveden historiaan (1959) sisältyy Viljo Nissilän kirjoittama liiteosa ”Vanhan Ruoveden alueen pitäjännimet”. Nissilä (1903-1986) oli nimistöntutkija ja suomen kielen professori. Mäntsän nimen Nissilä arvelee olevan yhdistettävissä vanhaan ala-saksalaiseen miehen nimeen Menze.
Sukututkija Matti J. Kankaanpään mukaan <<< nimi Mänttä perustuisi ammattinimikkeeseen, jossa sana mäntti viittaa nahan valmistukseen.
DNA-tulokset (kit 23049) tukevat vanhoja suomalaisia sukujuuria, joten tuo ala-saksalainen nimijuonne voitaneen unohtaa?
Tähän en osaa ottaa kantaa, mutta muistuttaisin, että suuri osa henkilönimistöstämme on lainaa muualta. Se että jokin henkilönimi periytyisi saksalaisesta nimestä, ei välttämättä ole osoitus saksalaisista sukujuurista. Heinrich on saksalaisperäinen nimi, mutta harvalla Heikkisellä nimi tulee saksalaiselta esivanhemmalta. (En tiedä tulevan yhtään.) Kulttuurivaikutteet ovat ratkaisevampia.
Kauppayhteyksien kuten Hansakaupan mukana tuli paljon sanastoa ja nimistöä. Paikat saivat nimiä rikkaiden ulkomaalaisten valtaamien kalastuspaikkojen mukaan. Omistajat tuskin ikinä kävi koko seudulla. Hänelle riitti sijoituksen tuotto.
Toisaalta myös ihmiset ovat aina liikkuneet. Avioliittoja solmittiin ja tytärten naimakaupat tukivat muita bisneksiä. Kansainväliseen perheeseen syntynyt lapsi saattoi hyvinkin saada nimensä äidin isän mukaan.
Sana "mäntti" mainitaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa (1976): " mänttinahka", muinaisruotsissa mänta, muinaisnorjassa menta. Niissä ei näy s- eikä z-kirjainta. Miten mäntistä olisi voinut tulla vanhoissa asiakirjoissa käytetty muoto Mäntzi?