Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 19 Loka 2018 18:13



Vastaa viestiin  [ 133 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5, 6, 7  Seuraava
 Paikannimiketju 
Kirjoittaja Viesti
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Viestit: 480
Paikkakunta: Tampere
Viesti Re: Paikannimiketju
Tuota E.Sofian hyvin perusteltua juttua voisi jatkaa Savonlinnan pohjoispuolella Oravissa olevan Varkaussalon kohdalta. Se sopisi myös hyvin vesireitin varrella olevaksi varastopaikaksi. Siinä vieressä ovat myös maastonimet Varkauslahti ja -lampi.

_________________
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta


10 Heinä 2014 10:14
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Viestit: 480
Paikkakunta: Tampere
Viesti Re: Paikannimiketju
Suomalaisessa paikannimikirjassa (Karttakeskus/Kotus 2007) hylätään säilö/varasto-teoria Varkauden nimestä kai siksi, että on ristiriidassa kirjassa kannatetun toisen teorian eli matkan helpottamiseen ja lyhentämiseen perustuvaan teorian kanssa. Tämä on tarkoittanut esim. kosken ohitusta vetotaipaleen kautta. Sen mukaan matkaa on näin "varastettu". Mielestäni tämä tuntuu konstikkaammalta kuin edellä esitetty varasto-teoria.

Varkauden Historia-kirjassa H.Soikkanen on käsitellyt monia eri teorioita ja pitää kätkö-sanan lainausta saamesta varteenotettavana mm. siksi, että lähialueella on toinenkin saamelaisalkuperäiseksi arveltu paikannimi eli Siitinselkä.

_________________
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta


10 Heinä 2014 17:24
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5311
Viesti Re: Paikannimiketju
Äänestän vetotaival-etymologian puolesta. Sekä Oravissa että Varkaudessa "varkaus" liittyy selvästi taipaleeseen, Oravissa on Varkauslahti ja - lampi, ilmaisten vanhan vetotaipaleen paikan ja Varkauden Varkausmäen vieressä onkin jo Taipaleen kanava. Varkaus liittyy alueellisesti ja ehkä myös asiallisesti ketvel-paikannimiin, jotka ilmaisevat samoin vetotaipaleita. Mikä lienee termin "kähveltää" ikä ja alkuperä? Kun ketvel käännetään suomeksi, tuleeko siitä varkaus?


10 Heinä 2014 21:28
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 260
Viesti Re: Paikannimiketju
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Äänestän vetotaival-etymologian puolesta. Sekä Oravissa että Varkaudessa "varkaus" liittyy selvästi taipaleeseen, Oravissa on Varkauslahti ja - lampi, ilmaisten vanhan vetotaipaleen paikan ja Varkauden Varkausmäen vieressä onkin jo Taipaleen kanava. Varkaus liittyy alueellisesti ja ehkä myös asiallisesti ketvel-paikannimiin, jotka ilmaisevat samoin vetotaipaleita. Mikä lienee termin "kähveltää" ikä ja alkuperä? Kun ketvel käännetään suomeksi, tuleeko siitä varkaus?

Se mikä yhdistää taipaleita ja varkauksia, on se, että sanat liittyy eräkauden pitkiin pyyntiretkiin.
Ketvel on sama kuin helppokulkuinen maasto. Tulee kai vanhemmasta sanasta ketvä, "kevyt". Viljelyyn se maa oli huonoa, mutta kulkemiseen se oli hyvää kangasmaata. (Y.H. Toivonen, Suomen kielen etymologinen sanakirja.) Sekin sana on eräkauden sanastoa.
Ristiinassa on Varkaantaipale. Se sopii kyllä tuohon ajatukseen matkan lyhentymisestä, mutta kanava rakennettiin vasta 1800-luvulla.
http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland ... palef.html

Taival, taipale tarkoittaa maareittiä, jota pitkin on voitu siirtyä vesistöstä toiseen. Jos oli "vetotaival" niin vene voitiin vetää maata pitkin toiseen järveen. Jokainen taipale on lyhentänyt matkaa.

Kaikkia taipaleita ei ole kuitenkaan nimitetty varkauksiksi. Minä luulen, että vasta jos jos taipaleen tuntumassa oli välivarasto, siitä tuli varkaantaipale, varassaari tai varkaus.
Varastamisen kanssa näillä paikannimillä ei ole tekemistä. Tietysti vain sieltä voidaan varastaa, missä tavaraa on.

_________________
N1c1a1a & X2c1


10 Heinä 2014 23:53
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5311
Viesti Re: Paikannimiketju
E. Sofia kirjoitti:
Ketvel on sama kuin helppokulkuinen maasto. Tulee kai vanhemmasta sanasta ketvä, "kevyt". Viljelyyn se maa oli huonoa, mutta kulkemiseen se oli hyvää kangasmaata. (Y.H. Toivonen, Suomen kielen etymologinen sanakirja.) Sekin sana on eräkauden sanastoa.

Ketvele on kyllä usein, jos ei jopa aina, nimen omaan veneiden vetotaival. Ehdottelin aiemmin sille liittymäkohtaa telapuihin, germaanilainan kautta, mutta selitys ei ole paras mahdollinen. Sen sijaan kähveltäminen merkityksessä varastaa ts. "ottaa pois matkaa" sopisi hyvin sen kantasanaksi. Varkauden pohjoispuolelta löytyy pari vetoketvelettä, Taipalsaaren ympärillä on Savi-, Rauta- ja Kuivaketveleet jne. Ilman lähteitä en nyt kuitenkaan pysty selvittämään kähveltää-termin taustaa, jonka mukana asetelma seisoo tai kaatuu.

Ketvä, "keveä", with all due respect, vaikuttaa selityksenä hyvin ontuvalta. Ketvä-sanastoon perustuvia muita nimiä ei oikein ole, on vain ketveleet. Muutamat kelve-nimet johtaisin ketveleestä, esim. Päijänteen Kelvenne on pitkä harjumainen saari jonka yli on voitu hyvinkin vetää vene kiertämisen sijaan. Keitelekin, mahdollisesti, on voinut saada nimensä Konneveden ja Keiteleen välisestä kannaksesta, jossa on nyt Neiturin kanava.

Kun ketvele-nimet näyttäisivät seurailevan esim. purto-nimistöä, ehkä perustuen vepsän "lähde"-sanaan, hakisin itse ketveleen juuria jostain Syvärin suunnasta, Laatokan alueelta.

Varkaus, väittäisin, olisi sitten käännös ketveleestä.


11 Heinä 2014 10:35
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1751
Viesti Re: Paikannimiketju
E. Sofia kirjoitti:
Sanojen merkitys on voinut muuttua. Jatkan spekulointia:
Vanhat sanat "varus", "vara" ja "varka" tarkoittivat kaikki aikanaan varastoa suomessa ja lähisukukielissä.

Onko tuo varka nyt sitten suomea vai lähisukukieltä vai spekulaatiota?

E. Sofia kirjoitti:
Toisella muinaisella kulkureitillä ja toisen vesistön alueella sijaitsee saari nimeltä Varassaari. Tarkoitan Päijänteen pohjoisinta saarta, joka on Vaajakoskella. Sen nimeen on aikojen saatossa kertynyt paljon tarinoita varkaista. Oli muka varkaiden paikka.

Vaajakosken Varassaari sijaitsee tärkeällä valtaväylällä, muinaisella kulkureitillä. Hämäläiset kulkivat sen kautta erämailleen joskus 1000 vuotta sitten pyrkiessään Leppäveden - Laukaan suuntaan. Varassaari on välittömästi ennen koskien saartamaa Naissaarta.

Tuohon aikaan kiinteä asutus ei vielä ulottunut Vaajakoskelle asti. Ns. lappalaisasutus oli harvaa. Pälkäneen ym. eränkävijät soutivat veneillään Päijännettä kohti pohjoista. Määräpaikoissa osa venekunnista kääntyi omille erämailleen. Laukaa oli yksi kaukaisimmista tavoitteista. Kalastus- ja metsästyssaalista tuli kaudella varmasti sen verran, että jonnekin piti tehdä välivarastoja. Varasto oli järkevintä tehdä sellaiseen paikkaan, mistä saalista oli helppo noutaa talvellakin. Varassaari oli sopiva paikka. Nimi sai nykyisen muotonsa, kun varastoa tarkoittanut vara- sana sai jatkokseen sanan saari. Saari-sanan ensimmäinen konsonantti sulautui vara-sanan loppuun. Kuin kiikkustuoli.

Jos Varkaus-nimi tulisi säilöpaikkaa tarkoittavasta saamen sanasta, Vaajakosken Varassaari tulisi vastaavasta hämäläissanasta.
Linkki karttaan. http://www.alsemet.fi/index.php?id=4
Varassaari-nimeä ei kartassa näy, mutta siellä näkyy olevan Alsemet-niminen firma.

Pieni täsmennys: Hämäläisten erämaat ulottuivat Keski-Pohjanmaalle ja Luoteis-Savoon saakka, eli jopa 150 km Vaajakoskelta. Eränkäynti hiipui lopullisesti vasta 1600-luvun alussa.

Nimi olisi siis lyhentymä varastosaari > varassaari. Toimii. Myös lyhentymä varkauden > varkaan tuntuisi mahdolliselta.

Varasto-merkitys vaan pitäisi voida selittää luontevasti. Eränkävijöiden varasto keskellä kulkureittejä olisi vähän outo. Eränkäynnin ideana oli eränkäynti omalla erämajalla. Sieltä kotiin kuljetettavat nahat ja kuivakalat olisivat ehkä mahtuneet veneeseen, joka saattoi olla kimpassa ylläpidetty kirkkovene. Jos lasti ei mahtuisi kyytiin, niin jopa monta päivää kestävää raskasta matkaa erämajalta välivarastolle ei varmaankaan soudettaisi moneen kertaan edestakaisin, vaan mielummin hinattaisiin perässä tavaroilla lastattua jollaa.

Varasto selittyisi niinkin, että kulkureitin varrella olisi kauppiaiden ostopaikka. Kauppiaat ostaisivat erämailta palaavilta venekunnilta turkiksia, jotka he välivarastoivat aittoihin, ja kuljettavat lopuksi kirkkoveneillä pois. Tosin silloinkin paikan nimeksi tulisi helpommin jokin kaupantekoon kuin varastointiin liittyvä nimi.

E. Sofia kirjoitti:
Tietysti vain sieltä voidaan varastaa, missä tavaraa on.

Hyvä havainto. Eräreitin taukopaikka, johon eränkävijät leiriytyvät arvokkaiden turkistensa kanssa, houkuttelee tietysti rosvoja. Sitä kautta varas-selityskin saadaan kytkettyä eränkäyntiin.


11 Heinä 2014 10:39
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen

Liittynyt: 14 Huhti 2013 10:12
Viestit: 547
Viesti Re: Paikannimiketju
Vara ja varaus ovat myös hirsi rakentamisen termistöä kuinkaan lainautuminen on tapahtunut :?: Onko selvillä mistä suunasta termistö rakentamiseen on lähtöisin?


11 Heinä 2014 10:58
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Viestit: 480
Paikkakunta: Tampere
Viesti Re: Paikannimiketju
Vetotaipale-teoria kieltämättä sopii hyvin moniin paikkoihin, mm. Varkauteen. Vaikka edelleen kielellinen "kuperkeikka" siinä oudoksuttaa, vai liekkö siinä mukana jotain "muinaissavolaista" huumoria. Aukeisko se paremmin, jos tiedettäisiin keltä siinä "varastetaan" (joku koskenhaltijako?).

Varasto-idea sopii parhaiten semmoisiin paikkoihin, jotka ovat olleet pyyntireittien risteyspaikkojen lähellä ja voisivat liittyä ei niinkään niihin myöhempiin eränkävijöihin, joita Aikalainen kuvasi, vaan varhempaan pyyntikansaan (mahdollisesti saamenkieliseen), joka eli seudulla pysyvästi.

_________________
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta


11 Heinä 2014 13:03
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Viestit: 480
Paikkakunta: Tampere
Viesti Re: Paikannimiketju
Vetotaipale-teoriassa on valitettavasti pari heikkoutta. Se selitä kaikkia Varkaus-nimiä (ks. esim. Saarijärvellä ja Suomussalmella). Eikä se liity luontevasti kuin pariin vetotaipaleeseen. Varkauden lähelläkin Saimaan vesistössä on monta vetotaipaletta, joista näkee heti mitä ne ovat ja niiden nimeä on säännönmukaisesti Vetokannas eikä Varkaustaipale.

Löytyiskö Varkauden alueelta vanhaa karttaa ajalta jolloin Taipaleen kanavaa ei oltu vielä rakennettu? Olisi kiintoisaa katsoa, mitä nimistöä siinä olisi. Minä en ole onnistunut sellaista löytämään.

_________________
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta


11 Heinä 2014 21:36
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1751
Viesti Re: Paikannimiketju
Jola kirjoitti:
Suomalaisessa paikannimikirjassa (Karttakeskus/Kotus 2007) hylätään säilö/varasto-teoria Varkauden nimestä kai siksi, että on ristiriidassa kirjassa kannatetun toisen teorian eli matkan helpottamiseen ja lyhentämiseen perustuvaan teorian kanssa. Tämä on tarkoittanut esim. kosken ohitusta vetotaipaleen kautta. Sen mukaan matkaa on näin "varastettu". Mielestäni tämä tuntuu konstikkaammalta kuin edellä esitetty varasto-teoria.

Joo, tuo "matkan varastaminen" taitaa olla taas sitä hömppää, jota Paikannimikirjassa on aivan liikaa. Jos varkaus tarkoittaisikin taivalta, niin selitys olisi varmaankin jokin muu.

Jola kirjoitti:
Varasto-idea sopii parhaiten semmoisiin paikkoihin, jotka ovat olleet pyyntireittien risteyspaikkojen lähellä ja voisivat liittyä ei niinkään niihin myöhempiin eränkävijöihin, joita Aikalainen kuvasi, vaan varhempaan pyyntikansaan (mahdollisesti saamenkieliseen), joka eli seudulla pysyvästi.

Pitäisi vaan vielä selittää, mitä tarkoitusta varten alueen lapinkylien väki olisi rahdannut tavaroitaan kulkureittien varrella oleviin varastoihin rosvojen armoille. Helpompaa kun olisi säilöä tavaraa oman kylän aittoihin.

Jola kirjoitti:
Varkauden Historia-kirjassa H.Soikkanen on käsitellyt monia eri teorioita ja pitää kätkö-sanan lainausta saamesta varteenotettavana mm. siksi, että lähialueella on toinenkin saamelaisalkuperäiseksi arveltu paikannimi eli Siitinselkä.

Saamen kätkö olisi vielä oudompi. Miksi lapinkylän väki roudaisi kotikylässä hankkimansa arvokkaat turkikset piilotettavaksi jonnekin kauas ja keskelle vilkkaita kulkureittejä. Parempi piilo olisi kotikylän metsien siimeksessä. Ja huono piilo muutenkin, kun se pääsee julkisuuteen paikannimenä. Liekö Historia-kirjassa selitetty tätä puolta asiasta ollenkaan.


11 Heinä 2014 23:23
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
Avatar

Liittynyt: 10 Joulu 2013 22:05
Viestit: 315
Viesti Re: Paikannimiketju
aikalainen kirjoitti:
Jola kirjoitti:
Varasto-idea sopii parhaiten semmoisiin paikkoihin, jotka ovat olleet pyyntireittien risteyspaikkojen lähellä ja voisivat liittyä ei niinkään niihin myöhempiin eränkävijöihin, joita Aikalainen kuvasi, vaan varhempaan pyyntikansaan (mahdollisesti saamenkieliseen), joka eli seudulla pysyvästi.
Pitäisi vaan vielä selittää, mitä tarkoitusta varten alueen lapinkylien väki olisi rahdannut tavaroitaan kulkureittien varrella oleviin varastoihin rosvojen armoille. Helpompaa kun olisi säilöä tavaraa oman kylän aittoihin.



Risteysalueen varastolle sopisi kauppamies ostamaan ja myymään, varaskin taitaisi selittyä samalla.
Selitettavaksi jää miksi Vaajakosken Varassaaren vieressa on Naissaari, vai olivatko kauppamiehet
Virosta.


11 Heinä 2014 23:53
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 260
Viesti Re: Paikannimiketju
Arxhgos kirjoitti:
<<Selitettavaksi jää miksi Vaajakosken Varassaaren vieressa on Naissaari, vai olivatko kauppamiehet Virosta.

"Naissaari" Vaajakoskelta kantaa nimeään tuhannen vuoden takaa. Eränkävijät soutelivat Päijännettä pohjoiseen. Päijänteen pohjoispäässä toiset kääntyivät omille eräsijoilleen länteen, toiset jatkoivat kohti pohjoista Varassaaren ohi. Sitten tuli Naissaari ja siitä alkoi koskien ketju. Vanhan uskomuksen mukaan koskenhaltija ei suvainnut maallisia naisia. Naiset jäivät pois veneistä ja miehet jatkoivat vesitse. Samalla veneiden lasti keveni.

Paikallinen perimätieto väittää naisten jääneen koko kesäksi Naissaareen. Luultavampaa on se, että naiset kulkivat jalan Kanavuoren rantaa, ja vasta Koskenvuoren pohjoisimman niemen nokasta heidät poimittiin takasin veneisiin.
Tampereen "Naistenmatka" selittyy samaan tapaan.

Yritin löytää netistä karttaa, johon voisi laittaa linkin. Löysin tämän.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... fiKartassa näkyvät myös kosket.
Mihin suuntaan tuohon aikaan turkiskauppaa harjoitettiin tältä alueelta?

P.S. Karttalinkkiä piti muokata, toivottavasti nyt löytyy oikea paikka.

_________________
N1c1a1a & X2c1


12 Heinä 2014 00:41
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1767
Viesti Re: Paikannimiketju
Tätä Pirkkalan Naistenmatka-nimeä olen monta kertaa mielessäni kummastellut. Suurkiitos selityksestä, E.Sofia. Nyt sekin selvisi.


12 Heinä 2014 01:48
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1751
Viesti Re: Paikannimiketju
E. Sofia kirjoitti:
"Naissaari" Vaajakoskelta kantaa nimeään tuhannen vuoden takaa. --- Naiset jäivät pois veneistä ja miehet jatkoivat vesitse. Samalla veneiden lasti keveni. --- Luultavampaa on se, että naiset kulkivat jalan Kanavuoren rantaa, ja vasta Koskenvuoren pohjoisimman niemen nokasta heidät poimittiin takasin veneisiin.

Painon keventäminen kosken ohituksen ajaksi toimisi nimen selityksenä hyvin. Saaren nimi tosin viittaa siihen, että naiset kulkivat jalan vain isoimman kosken ohi, eli Naissaaren päästä päähän.

Saaren nimi ei muuten välttämättä ole eräkautinen, sillä siitä kuljettiin kirkkoveneillä myöhemminkin ensin Rautalammin ja sitten Laukaan kirkkoon. Kirkkomatkoilla periaatteessa puolet matkaajista oli naisia, toisin kuin miehisemmillä eräretkillä.

E. Sofia kirjoitti:
Tampereen "Naistenmatka" selittyy samaan tapaan.

Karttaa katsoen ei kylläkään selity. Naistenmatka.


12 Heinä 2014 11:43
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1751
Viesti Re: Paikannimiketju
sumu kirjoitti:
Vara ja varaus ovat myös hirsi rakentamisen termistöä kuinkaan lainautuminen on tapahtunut :?: Onko selvillä mistä suunasta termistö rakentamiseen on lähtöisin?

Voisikohan siinä olla ihan vaan suomen vara-sana? Hirteen jätetään pelivaraa tai tilkitsemisvaraa, tai varaudutaan estämään hirren halkeilua, tai jotain vastaavaa.

Takaisin varkauteen: Tässä mielenkiintoinen yhdistelmänimi: Kirkonvarkaus.


12 Heinä 2014 11:47
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 260
Viesti Re: Paikannimiketju
aikalainen kirjoitti:
<<Takaisin varkauteen: Tässä mielenkiintoinen yhdistelmänimi: Kirkonvarkaus.

Kirkonvarkaus-nimi onkin mielenkiintoinen. Tätä sanaa ei oikein voi selittää matkan lyhentämisellä tai kulkutaipaleella. Nykyisin siinä on silta. Muinoin jäätä pitkin kulki talvitie. Jos jäät kestivät, jatkettiin jäitse Mikkeliin asti, mutta jos jään kantavuus oli sitä ja tätä, noustiin maihin länsirannalla ja jatkettiin matkaa vanhaa maantietä pitkin.
"Varsavuoresta" ei ollut pitkä matka "Kenkäveroon". Nuo nimet ovat oma tarinansa.

Kirkonvarkaus-nimeä on selitetty monella tavalla. Tietysti nimeen liittyi melkoinen määrä varastamistarinoita. Jonkun tarinan mukaan kirkosta oli varastettu kello, toisen tarinan mukaan ehtoollishopeat.

Yksi selitys oli se, että kun tultiin talvitietä jäitä myöten, sillä kohdalla kirkon torni tuli näkyviin, ja päinvastoin, kaupungista pois lähdettäessä torni häipyi näkyvistä. Lapselle uskoteltiin, että "kirkko oli varastettu". Huumoria!

Missä muuten on sijainnut Mikkelin kaikkein vanhin kirkkorakennus, Savilahden pogostan tsasouna? Olaus Magnuksen kartan mukaan kirkko olisi sijainnut saaressa.
Mitä uusimmat kaivaukset Kenkäverossa ovat paljastaneet?

_________________
N1c1a1a & X2c1


12 Heinä 2014 17:50
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 260
Viesti Re: Paikannimiketju
aikalainen kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti:
"Naissaari" Vaajakoskelta kantaa nimeään tuhannen vuoden takaa. --- Naiset jäivät pois veneistä ja miehet jatkoivat vesitse. Samalla veneiden lasti keveni. --- Luultavampaa on se, että naiset kulkivat jalan Kanavuoren rantaa, ja vasta Koskenvuoren pohjoisimman niemen nokasta heidät poimittiin takasin veneisiin.

Painon keventäminen kosken ohituksen ajaksi toimisi nimen selityksenä hyvin. Saaren nimi tosin viittaa siihen, että naiset kulkivat jalan vain isoimman kosken ohi, eli Naissaaren päästä päähän.

Saaren nimi ei muuten välttämättä ole eräkautinen, sillä siitä kuljettiin kirkkoveneillä myöhemminkin ensin Rautalammin ja sitten Laukaan kirkkoon. Kirkkomatkoilla periaatteessa puolet matkaajista oli naisia, toisin kuin miehisemmillä eräretkillä.

E. Sofia kirjoitti:
Tampereen "Naistenmatka" selittyy samaan tapaan.

Karttaa katsoen ei kylläkään selity. Naistenmatka.

Vaajakosken vanhin nimistökerros on eräkautista. Oravisaari, Pyhäsaari, Lapinsaari, Ketvene, Ukonhonganmäki. Siihen aikakauteen sijoittuu myös Varassaari.
Lapinraunio turmeltui, kun sähkötolppa pystytettiin juuri siihen, mutta se vaikuttaa pronssikautiselta.
Nainen, Naara(s), Neitsyt, Morsian, Akka ja Ämmä Suomen paikannimissä:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/19630?show=full
Lainaa:
Kaija Mallatin väitöskirja 2007:
Toisena päätavoitteena on mytologisten paikannimien tunnistaminen ja esiin nostaminen. Nimen mytologisuus on olennainen osa monien naista merkitsevillä sanoilla alkavien paikannimien tulkintaa. Tutkimuksessa etsitään aineiston avulla mytologisen nimen kriteereitä, joita suomalaisessa nimistöntutkimuksessa ei tätä ennen ole eksplisiittisesti lainkaan käsitelty. Mytologiset paikannimet viittaavat usein suuriin, merkittäviin luonnonkohteisiin, jotka saattavat monesti olla myös yhteisön kannalta tärkeitä rajapaikkoja.

_________________
N1c1a1a & X2c1


12 Heinä 2014 18:10
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 260
Viesti Re: Paikannimiketju
aikalainen kirjoitti:
<<Painon keventäminen kosken ohituksen ajaksi toimisi nimen selityksenä hyvin. Saaren nimi tosin viittaa siihen, että naiset kulkivat jalan vain isoimman kosken ohi, eli Naissaaren päästä päähän.

Saaren nimi ei muuten välttämättä ole eräkautinen, sillä siitä kuljettiin kirkkoveneillä myöhemminkin ensin Rautalammin ja sitten Laukaan kirkkoon. Kirkkomatkoilla periaatteessa puolet matkaajista oli naisia, toisin kuin miehisemmillä eräretkillä.

Vaajakosken- Jyväskylän alueen kylät kuuluivat Jämsään vielä 1557. Laukaaseen kylät siirtyivät v. 1646, mutta Naissaari-nimi on vanhempi. Kirkkomatka ei siis selitä Vaajakosken Naissaari-nimeä.
Jämsässä kirkko oli ehkä jo keskiajalla. Se lienee ollut ensin Hollolan, sitten Sysmän kappeli.
Lähde: Mauno Jokipii: Keski-Suomen kirkolliset olot keskiajasta kunnallishallintoon. Keski-Suomen historia I. (1999)

_________________
N1c1a1a & X2c1


12 Heinä 2014 18:34
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 260
Viesti Re: Paikannimiketju
aikalainen kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti:
"Naissaari" Vaajakoskelta kantaa nimeään tuhannen vuoden takaa. --- Naiset jäivät pois veneistä ja miehet jatkoivat vesitse. Samalla veneiden lasti keveni. --- Luultavampaa on se, että naiset kulkivat jalan Kanavuoren rantaa, ja vasta Koskenvuoren pohjoisimman niemen nokasta heidät poimittiin takasin veneisiin.

<< Saaren nimi tosin viittaa siihen, että naiset kulkivat jalan vain isoimman kosken ohi, eli Naissaaren päästä päähän.

Kyseessä on usean kosken sarja. Naissaari jakaa Vaajavirran alimman kosken. Sen itäpuolista koskea kutsutaan Naiskoskeksi eli Kissakoskeksi. Siinä on nykyisin voimalaitos. Länsipuolinen koski oli Isokoski. Vaajavirrassa ylempänä on Keskinen koski ja lähimpänä Leppävettä Ylimmäinen koski.

Naissaaressa oli muinoin suursääksmäkeläisten ja hauholaisten välinen raja. Koskisarja kuului 1400-luvulla Pälkäneen Hyvikkälään ja 1564 Hauhon Hyväkkälän herralle Eerik Sporelle hänen vanhana eräkalastuspaikkanaan.

Oletetaan siis, että eränautinta-alueille eli oravimetsille matkatessa naisväki päästettiin veneistä ennen koskitaivalta ja naiset kulkivat Kanavuoren länsirantaa sen pohjoisimpaan, Leppäveteen pistävään niemeen.

Kanavuoren ja sen jatkona olevan Koskenvuoren vanha yhteisnimi on Hiidenniemenmaa. Hiidenniemenmaan pohjoisin niemenkärki on nimeltään Naiskallio, toiselta nimeltään Hiidenvalkia. Naisten jalkaisin kulkema matka oli Naiskoskelta Naiskalliolle.

Erään muistiin merkityn tarinan mukaan hämäläiset ja lappalaiset kävivät kauppaa keskenään, ja Vaajakoskella oli heidän yhteinen markkinapaikkansa. Tarina jatkuu sananselityksellä: "Ja kun sieltä hävisi tavaraa, niin sen markkinapaikan nimeksi tuli Varassaari".

Tämä tarina sopisi mielestäni hyvin tukemaan oletusta, että varas- ja varkaus- sanat liittyvät muinaiseen turkiskauppaan. Oliko Varassaari yksi turkiskauppiaiden vastaanottoasemista?
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 65&lang=fi

Olen kuullut, että 1200-luvulla Päijänteen itä- ja pohjoispuolinen alue oli Pihkovan nautinta-aluetta. Siis turkiskauppakin olisi suuntautunut itäsuuntaan. Tätä tietoa en ole saanut varmistetuksi.

_________________
N1c1a1a & X2c1


12 Heinä 2014 21:29
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1751
Viesti Re: Paikannimiketju
E. Sofia kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Saaren nimi ei muuten välttämättä ole eräkautinen, sillä siitä kuljettiin kirkkoveneillä myöhemminkin ensin Rautalammin ja sitten Laukaan kirkkoon. Kirkkomatkoilla periaatteessa puolet matkaajista oli naisia, toisin kuin miehisemmillä eräretkillä.
Vaajakosken- Jyväskylän alueen kylät kuuluivat Jämsään vielä 1557. Laukaaseen kylät siirtyivät v. 1646, mutta Naissaari-nimi on vanhempi. Kirkkomatka ei siis selitä Vaajakosken Naissaari-nimeä.
Jämsässä kirkko oli ehkä jo keskiajalla. Se lienee ollut ensin Hollolan, sitten Sysmän kappeli.
Lähde: Mauno Jokipii: Keski-Suomen kirkolliset olot keskiajasta kunnallishallintoon. Keski-Suomen historia I. (1999)

En nyt löytänyt netistä vahvistusta noille seurakuntarajojen muutoksille, mutta eipä sillä ole asian kannalta merkitystäkään. Jos nimittäin Vaajakosken pohjoispuolinen Leppäveden alue kuului aluksi Jämsään, niin silloin kirkkomatkoja tehtiin sieltä Naissaaren ohi etelään, ja sitten myöhemmin Päijänteeltä Naissaaren ohi Laukaaseen. Pointti onkin siinä, onko saaren nimi perua eräkaudelta, vai onko nimi vaihtunut nykyiselleen vasta myöhemmillä kirkkomatkoilla. Asia varmistuu vain, jos eräkautisista asiakirjoista löytyy maininta Vaajakosken Naissaaresta.

E. Sofia kirjoitti:
Naissaaressa oli muinoin suursääksmäkeläisten ja hauholaisten välinen raja. Koskisarja kuului 1400-luvulla Pälkäneen Hyvikkälään ja 1564 Hauhon Hyväkkälän herralle Eerik Sporelle hänen vanhana eräkalastuspaikkanaan.

Naissaaressa oli siis eräomistajien raja. Jos eräkautisessa lähteessä on mainittu tämä Naissaaren nimi, niin asia on selvä, silloin saaren nimi on yksiselitteisesti eräkautinen, eikä vasta kirkkomatkoilla syntynyt. Tarkentava kysymys: mainitaanko saaren nimi asiakirjassa?

E. Sofia kirjoitti:
Oletetaan siis, että eränautinta-alueille eli oravimetsille matkatessa naisväki päästettiin veneistä ennen koskitaivalta ja naiset kulkivat Kanavuoren länsirantaa sen pohjoisimpaan, Leppäveteen pistävään niemeen.

Kanavuoren ja sen jatkona olevan Koskenvuoren vanha yhteisnimi on Hiidenniemenmaa. Hiidenniemenmaan pohjoisin niemenkärki on nimeltään Naiskallio, toiselta nimeltään Hiidenvalkia. Naisten jalkaisin kulkema matka oli Naiskoskelta Naiskalliolle.

Kävelymatkaa tulisi 3,5 km, josta keskimmäisen ja ylimmän kosken väliä puolitoista kilometriä. Entäpä jos naiset otettiin välillä kyytiin, ja Naiskallio liittyisikin pelkästään ylimmän kosken ohitukseen?

Olisi muuten kiva, jos jatkossa laittaisit näihin esiin kaivamiisi mielenkiintoisiin tietoihin aina mukaan myös tiedon lähteen. Lisäksi olisi hyvä, jos erottelisit selkeästi sen, mikä on lähteen antamaa tietoa, ja mikä on omaa oletustasi.


13 Heinä 2014 11:47
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 133 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5, 6, 7  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 2 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia