E. Sofia kirjoitti:aikalainen kirjoitti: Saaren nimi ei muuten välttämättä ole eräkautinen, sillä siitä kuljettiin kirkkoveneillä myöhemminkin ensin Rautalammin ja sitten Laukaan kirkkoon. Kirkkomatkoilla periaatteessa puolet matkaajista oli naisia, toisin kuin miehisemmillä eräretkillä.
Vaajakosken- Jyväskylän alueen kylät kuuluivat Jämsään vielä 1557. Laukaaseen kylät siirtyivät v. 1646, mutta Naissaari-nimi on vanhempi. Kirkkomatka ei siis selitä Vaajakosken Naissaari-nimeä.
Jämsässä kirkko oli ehkä jo keskiajalla. Se lienee ollut ensin Hollolan, sitten Sysmän kappeli.
Lähde: Mauno Jokipii: Keski-Suomen kirkolliset olot keskiajasta kunnallishallintoon. Keski-Suomen historia I. (1999)
En nyt löytänyt netistä vahvistusta noille seurakuntarajojen muutoksille, mutta eipä sillä ole asian kannalta merkitystäkään. Jos nimittäin Vaajakosken pohjoispuolinen Leppäveden alue kuului aluksi Jämsään, niin silloin kirkkomatkoja tehtiin sieltä Naissaaren ohi etelään, ja sitten myöhemmin Päijänteeltä Naissaaren ohi Laukaaseen. Pointti onkin siinä, onko saaren nimi perua eräkaudelta, vai onko nimi vaihtunut nykyiselleen vasta myöhemmillä kirkkomatkoilla. Asia varmistuu vain, jos eräkautisista asiakirjoista löytyy maininta Vaajakosken Naissaaresta.
E. Sofia kirjoitti: Naissaaressa oli muinoin suursääksmäkeläisten ja hauholaisten välinen raja. Koskisarja kuului 1400-luvulla Pälkäneen Hyvikkälään ja 1564 Hauhon Hyväkkälän herralle Eerik Sporelle hänen vanhana eräkalastuspaikkanaan.
Naissaaressa oli siis eräomistajien raja. Jos eräkautisessa lähteessä on mainittu tämä Naissaaren nimi, niin asia on selvä, silloin saaren nimi on yksiselitteisesti eräkautinen, eikä vasta kirkkomatkoilla syntynyt. Tarkentava kysymys: mainitaanko saaren nimi asiakirjassa?
E. Sofia kirjoitti:Oletetaan siis, että eränautinta-alueille eli oravimetsille matkatessa naisväki päästettiin veneistä ennen koskitaivalta ja naiset kulkivat Kanavuoren länsirantaa sen pohjoisimpaan, Leppäveteen pistävään niemeen.
Kanavuoren ja sen jatkona olevan Koskenvuoren vanha yhteisnimi on Hiidenniemenmaa. Hiidenniemenmaan pohjoisin niemenkärki on nimeltään Naiskallio, toiselta nimeltään Hiidenvalkia. Naisten jalkaisin kulkema matka oli Naiskoskelta Naiskalliolle.
Kävelymatkaa tulisi 3,5 km, josta keskimmäisen ja ylimmän kosken väliä puolitoista kilometriä. Entäpä jos naiset otettiin välillä kyytiin, ja Naiskallio liittyisikin pelkästään ylimmän kosken ohitukseen?
Olisi muuten kiva, jos jatkossa laittaisit näihin esiin kaivamiisi mielenkiintoisiin tietoihin aina mukaan myös tiedon lähteen. Lisäksi olisi hyvä, jos erottelisit selkeästi sen, mikä on lähteen antamaa tietoa, ja mikä on omaa oletustasi.