Re: Paikannimiketju
Lähetetty: 13 Heinä 2014 22:13
aikalainen kirjoitti:E. Sofia kirjoitti:Vaajakosken- Jyväskylän alueen kylät kuuluivat Jämsään vielä 1557. Laukaaseen kylät siirtyivät v. 1646, mutta Naissaari-nimi on vanhempi. Kirkkomatka ei siis selitä Vaajakosken Naissaari-nimeä.aikalainen kirjoitti: Saaren nimi ei muuten välttämättä ole eräkautinen, sillä siitä kuljettiin kirkkoveneillä myöhemminkin ensin Rautalammin ja sitten Laukaan kirkkoon. Kirkkomatkoilla periaatteessa puolet matkaajista oli naisia, toisin kuin miehisemmillä eräretkillä.
Jämsässä kirkko oli ehkä jo keskiajalla. Se lienee ollut ensin Hollolan, sitten Sysmän kappeli.
Lähde: Mauno Jokipii: Keski-Suomen kirkolliset olot keskiajasta kunnallishallintoon. Keski-Suomen historia I. (1999)
En nyt löytänyt netistä vahvistusta noille seurakuntarajojen muutoksille, mutta eipä sillä ole asian kannalta merkitystäkään. Jos nimittäin Vaajakosken pohjoispuolinen Leppäveden alue kuului aluksi Jämsään, niin silloin kirkkomatkoja tehtiin sieltä Naissaaren ohi etelään, ja sitten myöhemmin Päijänteeltä Naissaaren ohi Laukaaseen. Pointti onkin siinä, onko saaren nimi perua eräkaudelta, vai onko nimi vaihtunut nykyiselleen vasta myöhemmillä kirkkomatkoilla. Asia varmistuu vain, jos eräkautisista asiakirjoista löytyy maininta Vaajakosken Naissaaresta.E. Sofia kirjoitti: Naissaaressa oli muinoin suursääksmäkeläisten ja hauholaisten välinen raja. Koskisarja kuului 1400-luvulla Pälkäneen Hyvikkälään ja 1564 Hauhon Hyväkkälän herralle Eerik Sporelle hänen vanhana eräkalastuspaikkanaan.Naissaaressa oli siis eräomistajien raja. Jos eräkautisessa lähteessä on mainittu tämä Naissaaren nimi, niin asia on selvä, silloin saaren nimi on yksiselitteisesti eräkautinen, eikä vasta kirkkomatkoilla syntynyt. Tarkentava kysymys: mainitaanko saaren nimi asiakirjassa?E. Sofia kirjoitti:Oletetaan siis, että eränautinta-alueille eli oravimetsille matkatessa naisväki päästettiin veneistä ennen koskitaivalta ja naiset kulkivat Kanavuoren länsirantaa sen pohjoisimpaan, Leppäveteen pistävään niemeen.
Kanavuoren ja sen jatkona olevan Koskenvuoren vanha yhteisnimi on Hiidenniemenmaa. Hiidenniemenmaan pohjoisin niemenkärki on nimeltään Naiskallio, toiselta nimeltään Hiidenvalkia. Naisten jalkaisin kulkema matka oli Naiskoskelta Naiskalliolle.
Kävelymatkaa tulisi 3,5 km, josta keskimmäisen ja ylimmän kosken väliä puolitoista kilometriä. Entäpä jos naiset otettiin välillä kyytiin, ja Naiskallio liittyisikin pelkästään ylimmän kosken ohitukseen?
Olisi muuten kiva, jos jatkossa laittaisit näihin esiin kaivamiisi mielenkiintoisiin tietoihin aina mukaan myös tiedon lähteen. Lisäksi olisi hyvä, jos erottelisit selkeästi sen, mikä on lähteen antamaa tietoa, ja mikä on omaa oletustasi.
1. Netissä ei varmaankaan ole kaikkea, ei esimerkiksi seurakuntarajojen muutoksia. Ne kerrotaan kyllä kirjoissa.
2. Naiskoski mainitaan jo vanhimmissa lähteissä, olihan se jo muinoin kuuluisa lohen kalastuspaikka, mikä kiinnosti herrojakin.
3. Jyväskylän kylät kuuluivat Jämsään vielä 1557. Kylien siirto Laukaaseen tapahtui 1646. Jyväskylän vanhin kirkko valmistui viimeistään 1660, ja sitä korjattiin 1691.
Vaajakosken pohjoispuolelta ei kuljettu Jämsään. Vaajakoskella oli raja. Leppäveden puolelta (siis Vaajakosken pohjoispuolelta) mentiin Rautalammille ja Laukaaseen. Koskitaipaletta ei tarvittu kirkkomatkoihin, sillä:
4. Jyväskylästä kulki jo 1500-luvulla ns. Vanha Laukaantie. Se on merkitty karttaankin v. 1696. (Lähde: Mauno Jokipii, Keski-Suomen liikenneolot, Keski-Suomen historia I.)
5. Jos Päijänteeltä (ja Jyväskylästä) haluttiin veneellä Leppävedelle ja Laukaaseen, käytettiin mieluummin Lepästaipaleen ylitystä Lepäslammin kautta. Se reitti oli turvallisempi. Kartassa on merkitty Lepäslampi. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 63&lang=fi
6. Lähteistä: Netistä ei löydy kaikkea, mutta kirjastoista löytyy Keski-Suomen historia I-III (1999). Sen osassa I on Janne Vilkunan erinomainen esitys Keski-Suomen esihistoria ja Seppo Suvannon kirjoittama Keski-Suomen eräkausi. Mauno Jokipii on siinä kirjoittanut mm. tieyhteyksistä ja kirkollisista oloista.
Asiakirjojen pitäisi löytyä kyllä Digiarkistosta, jos keksii oikeat hakutermit. Haulla löytyy kyllä tämä: Jalkanen, Kaarlo Jonathan: Pohjois-Hämeen erämaat, asutus ja olot vuoteen 1620 . http://www3.jkl.fi/kirjasto/keskiaineis ... ite_IV.pdf