Re: Paikannimiketju
Lähetetty: 16 Heinä 2014 03:40
aikalainen kirjoitti:E. Sofia kirjoitti: 3. Koskitaipaletta ei tarvittu kirkkomatkoihin, sillä:
4. Jyväskylästä kulki jo 1500-luvulla ns. Vanha Laukaantie. Se on merkitty karttaankin v. 1696. (Lähde: Mauno Jokipii, Keski-Suomen liikenneolot, Keski-Suomen historia I.)
Laukaantie oli aluksi talvitie. Eikä maantienäkään varmaan alkuun kovin hääppöinen, joten sellainen reitti ei hetkessä lopeta kirkkoveneen käyttöä välttämättä edes tien ääreltä saati kauempaa. Kirkkoveneitähän käytettiin Suomessa vielä noin 100 vuotta sitten, vaikka teitäkin oli jo paljon, ja joskus lukemani lehtiartikkelin mukaan myös Lepästaipaleella.
http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle%2811510%29E. Sofia kirjoitti:5. Jos Päijänteeltä (ja Jyväskylästä) haluttiin veneellä Leppävedelle ja Laukaaseen, käytettiin mieluummin Lepästaipaleen ylitystä Lepäslammin kautta. Se reitti oli turvallisempi. Kartassa on merkitty Lepäslampi.
Koukkaus Jyväskylästä Lepästaipaleen kautta Laukaaseen pidentää matkaa, matkaa ei varasteta vaan lahjoitetaan. Sanamuodoistasi ei kuitenkaan käy ilmi, onko tämä "mielummin" oma tulkintasi vai perustuuko se jonkin lähteen antamaan tietoon muinaisesta mielipidetiedustelusta. Ja koskeeko vain kirkkomatkoja vai myös aiemmin Laukaaseen suuntautuneita eräretkiä.
Teoria naisten kävelystä Vaajakosken Naiskosken ohi heikkenee, jos väitteesi mukaisesti mieluisena kulkuväylänä olikin Lepästaipale. Toisaalta nais-nimistöä on Suomessa paljon, eikä mitenkään erityisesti taipaleisiin ja koskien ohituksiin liittyen, joten kenties nais-teoriamme onkin aivan väärillä jäljillä.
Mistä kummasta olet saanut päähäsi, että Naissaaren nimi tulisi kirkkomatkoista? Naiskosken ja Naissaaren nimi oli jo vakiintunut nimi ennen kristinuskon kirkollista vakiintumista Keski-Suomeen. Eräretkille ei lähdetty kirkon palveluja hakemaan, siellä oltiin vain kesä kiireisissä sesonkihommissa. Eränkävijät osallistuivat (sikäli mikäli osallistuivat) kirkolliseen elämään kotipitäjissään.
Rautalampi sai kirkon v. 1560 ja Laukaan kirkko valmistui 1593.
Mitä syytä olisi ollut mennä kirkkoveneillä Jyväskylästä Laukaaseen? Pienessä Jyväskylässä oli 1500-luvun alussa vain kolme kyläpahasta, jotka nekin kuuluivat kirkollisesti Jämsään. Jämsässä oli kirkko jo 1400-luvun lopulla.
Jyväskylän kylien siirto Laukaaseen tapahtui vasta 1646, mutta jo 14 vuoden päästä oli Jyväskylässä oma kappelikirkko, Suuruspään kirkko 1660.
Vedenkorkeus on vaihdellut eri aikoina. Päijänteen veden pintaa laskettiin 1827, jolloin Lepästaipaleen käyttö hankaloitui. Vaajakosken (Haapakosken) sahalle siitä oli etua, koska vedenpitojen eron kasvu toi koskeen lisää tehoa.
Naissaarta koskevat jutut eivät ole minun arvailujani. En ole itse alan tutkija, luotan toisten tekemään työhön. Onneksi keskiajan asiakirjoista tiedetään Pohjois-Hämeestä (eli Keski-Suomesta) aika paljon.
Naiskosken kalastusoikeus kuului 1564 Hauhon Hyväkkälän herralle Eerik Sporelle hänen vanhana eräkalastuspaikkanaan. Muuten Vaajakosken seutu oli hämäläisellä eräkaudella Hauhon ja Tuuloksen miesten hallussa ja suursääksmäkeläisten ja hauholaisten välinen raja sijaitsi Naissaaressa.
Lähteet: Mauno Jokipii: Keski-Suomen kirkolliset olot keskiajasta kunnallishallintoon.
Janne Vilkuna: Keski-Suomen esihistoria.
Seppo Suvanto, Keski-Suomen eräkausi.
Keski-Suomen historia I: s. 89 (1999).