Switch to full style
Sanojen ja nimien alkuperä
Lähetä vastaus

Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

10 Marras 2011 06:02

Suomessa on joukko abstrakteja ilmauksia, jotka yleensä hahmotetaan ihan tavallisiksi sanoiksi. Kuitenkin niiden alkuperä on usein jokin vanha sijamuoto. Todellinen aarreaitta tällaiselle nippelitiedolle on Lauri Hakulisen kirja Suomen kielen rakenne ja kehitys (useita painoksia eri vuosikymmeniltä).

Vanha s-latiivi (tulosija: 'Minne?'):
- lähes, alkuaan 'lähelle'
- taas, alkuaan 'taakse' (< *taγas < *taka-s)
- joskus, alkuaan 'jonnekin' (< *jo-s-ku-s <-- *joku)
- jos, alkuaan 'johon, jonne'
- koska, alkuaan 'minne(kä)'
- myös, alkuaan 'taakse' (< *müŋä-s)
- siis, alkuaan 'sinne'

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

07 Heinä 2019 09:44

myö-s, myö-tä: myötätuuli, myötämäki, myötätunto, myöntää

vaan mistä tulee vas-ta, vastamäki, vastaranta, olla vastassa, vastustaa

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

07 Heinä 2019 22:37

ristoilmari kirjoitti:vaan mistä tulee vas-ta, vastamäki, vastaranta, olla vastassa, vastustaa


Vasta on oikeastaan päinvastainen tapaus: saattaa näyttää partitiivilta, mutta on suomen kielen näkökulmasta ihan pelkkä johtamaton sanavartalo.

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

12 Elo 2019 09:41

vasta ( merkityksessä vihta )

onko tää sattumalta kuvaava sana ?

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

12 Elo 2019 10:25

ristoilmari kirjoitti:vasta ( merkityksessä vihta )

onko tää sattumalta kuvaava sana ?

Olisiko vain ruotsia, vrt. < *kvast "luuta".

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

01 Loka 2019 18:32

kvast (luuta)>vasta, kvist (varpu)>vihta

ensin miehittäjä vei saunan, nyt vastan/vihdan. mistäköhän ruotsin ( ei germaanin) sanasta tulee "löyly"

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

01 Loka 2019 19:32

ristoilmari kirjoitti:kvast (luuta)>vasta, kvist (varpu)>vihta

ensin miehittäjä vei saunan, nyt vastan/vihdan. mistäköhän ruotsin ( ei germaanin) sanasta tulee "löyly"

Löyly taitaa olla kyllä ihan vain uralia.

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

01 Loka 2019 19:56

ristoilmari kirjoitti:kvast (luuta)>vasta, kvist (varpu)>vihta

ensin miehittäjä vei saunan, nyt vastan/vihdan. mistäköhän ruotsin ( ei germaanin) sanasta tulee "löyly"

SSA kyllä sanoo vasta-sanaa muinaisvenäläiseksi lainaksi.
Myös vihta olisi viron välittämä venäläislaina.

Sattumalta vain siis ruotsista löytyy samannäköisiä sanoja.

Löyly oli uralilainen "ruumissielu", itse oli "vapaasielu". Näillä sanoilla on vastineita kautta kielikunnan.
https://lehto-ry.org/sielukasitys.html

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

01 Loka 2019 21:50

Jaska kirjoitti:
ristoilmari kirjoitti:kvast (luuta)>vasta, kvist (varpu)>vihta

ensin miehittäjä vei saunan, nyt vastan/vihdan. mistäköhän ruotsin ( ei germaanin) sanasta tulee "löyly"
SSA kyllä sanoo vasta-sanaa muinaisvenäläiseksi lainaksi.
Myös vihta olisi viron välittämä venäläislaina.

Sattumalta vain siis ruotsista löytyy samannäköisiä sanoja.

Entä onko ruotsin ja venäjän samannäköisillä sanoilla sitten jokin yhteys, vai sattumaako sekin?

Jaska kirjoitti:Löyly oli uralilainen "ruumissielu", itse oli "vapaasielu". Näillä sanoilla on vastineita kautta kielikunnan.
https://lehto-ry.org/sielukasitys.html

Lainaus tekstistä: "Näistä "löyly"-sanan merkitysten ryhmistä näkee, että muissakin lähikielissä ruumisielu yhdistetään nimenomaan hengitykseen, ja on siten sidoksissa fyysiseen ruumiiseen."

Hengitykseen liittyy suoraan myös sana henki. Löyly tulee ymmärrettäväksi kiukaalta lähtevänä höyryn henkäyksenä, ilman että siihen tarvitsee sen syvällisemmin henkimaailman uskomuksia kytkeä. Jos löyly keskittäisiin vasta nyt, nimeksi voisi tulla vaikka hönkäys.

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

01 Loka 2019 23:21

aikalainen kirjoitti:Entä onko ruotsin ja venäjän samannäköisillä sanoilla sitten jokin yhteys, vai sattumaako sekin?

Ainakin runeberg.org:n vanha sanakirja esittää slaavin sanan olevan vanha laina germaanista. (Suhteen k ~ x nojalla kai yläsaksan kautta.)

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

02 Loka 2019 01:57

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Löyly oli uralilainen "ruumissielu", itse oli "vapaasielu". Näillä sanoilla on vastineita kautta kielikunnan.
https://lehto-ry.org/sielukasitys.html

Lainaus tekstistä: "Näistä "löyly"-sanan merkitysten ryhmistä näkee, että muissakin lähikielissä ruumisielu yhdistetään nimenomaan hengitykseen, ja on siten sidoksissa fyysiseen ruumiiseen."

Hengitykseen liittyy suoraan myös sana henki. Löyly tulee ymmärrettäväksi kiukaalta lähtevänä höyryn henkäyksenä, ilman että siihen tarvitsee sen syvällisemmin henkimaailman uskomuksia kytkeä. Jos löyly keskittäisiin vasta nyt, nimeksi voisi tulla vaikka hönkäys.

Merkitys 'sielu' tavataan kaikkialla paitsi itämerensuomessa (ja saamessa, jossa sitä pidetään ims. lainana). Sanan alkuperäinen merkitys ei ole ollut 'höyry' eikä 'hönkäys'.

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

02 Loka 2019 18:51

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Löyly oli uralilainen "ruumissielu", itse oli "vapaasielu". Näillä sanoilla on vastineita kautta kielikunnan.
https://lehto-ry.org/sielukasitys.html
Lainaus tekstistä: "Näistä "löyly"-sanan merkitysten ryhmistä näkee, että muissakin lähikielissä ruumisielu yhdistetään nimenomaan hengitykseen, ja on siten sidoksissa fyysiseen ruumiiseen."

Hengitykseen liittyy suoraan myös sana henki. Löyly tulee ymmärrettäväksi kiukaalta lähtevänä höyryn henkäyksenä, ilman että siihen tarvitsee sen syvällisemmin henkimaailman uskomuksia kytkeä. Jos löyly keskittäisiin vasta nyt, nimeksi voisi tulla vaikka hönkäys.
Merkitys 'sielu' tavataan kaikkialla paitsi itämerensuomessa (ja saamessa, jossa sitä pidetään ims. lainana). Sanan alkuperäinen merkitys ei ole ollut 'höyry' eikä 'hönkäys'.

En ole arvioimassa sanalle annettua alkuperäistä uralilaista merkitystä, vaan sanan käyttämistä kiukaalta lähtevän höyryn hönkäyksen nimeämiseen. Siinä ei tarvita mukaan henkimaailmaa, kun pelkkä vertauskuva hengittämiseen (>henki) ja hönkimiseen riittää. Imsujen ei ole tarvinnut tulkita vesihöyryä henkiolennoksi, kun ovat voineet tulkita sen vesihöyryksikin.

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

03 Loka 2019 02:07

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Lainaus tekstistä: "Näistä "löyly"-sanan merkitysten ryhmistä näkee, että muissakin lähikielissä ruumisielu yhdistetään nimenomaan hengitykseen, ja on siten sidoksissa fyysiseen ruumiiseen."

Hengitykseen liittyy suoraan myös sana henki. Löyly tulee ymmärrettäväksi kiukaalta lähtevänä höyryn henkäyksenä, ilman että siihen tarvitsee sen syvällisemmin henkimaailman uskomuksia kytkeä. Jos löyly keskittäisiin vasta nyt, nimeksi voisi tulla vaikka hönkäys.

Merkitys 'sielu' tavataan kaikkialla paitsi itämerensuomessa (ja saamessa, jossa sitä pidetään ims. lainana). Sanan alkuperäinen merkitys ei ole ollut 'höyry' eikä 'hönkäys'.

En ole arvioimassa sanalle annettua alkuperäistä uralilaista merkitystä, vaan sanan käyttämistä kiukaalta lähtevän höyryn hönkäyksen nimeämiseen. Siinä ei tarvita mukaan henkimaailmaa, kun pelkkä vertauskuva hengittämiseen (>henki) ja hönkimiseen riittää. Imsujen ei ole tarvinnut tulkita vesihöyryä henkiolennoksi, kun ovat voineet tulkita sen vesihöyryksikin.

OK.
Että asia menisi sekavammaksi, niin suomen henki-sanalle on esitetty epävarmoja vastineita udmurtista, mansista ja hantista: niiden merkitys on 'hiki, kuumuus'! Joku roisto on vaihtanut löylyn ja hengen merkitykset täällä. PDT_Armataz_01_18

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

15 Joulu 2019 10:55

myöhä. mites sit tää: myöhäinen-varhainen, myöhä-varha ?

Re: Suomen eräiden abstraktien ilmausten alkuperä

15 Joulu 2019 16:57

On tosiaan varhainen ja varhain, mutta pelkkä "varha" ei olekaan mikään. Tämä siksi että kanta onkin vara: *varahin > varhain ja *varahinen > varhainen. (Karjalassa edelleenkin varahin.) Jos menee jonnekin aikaisin, niin on varalla aikaa.

Vastaavaa h:n hyppelyä näkee myös sanoissa kuten *ereh > erhe, *mureh > murhe, *parahan > parhaan, mutta ereh-tyä, mureh-tia, paras. Myös mm. *pereh, *vajeh > perhe, vaihe ja murremuotoina mm. *orih, *valeh, *veneh > orhi, valhe, venhe.
Lähetä vastaus