Kansantaruja Laatokan luoteis-rannalta kesällä 1879
Theodor Schvindt
mainitsee sivulla 6, että "Tämän kallion viertimellä rantaan päin on avara korkea luola eli louhi."
Järkeen tämä käy tietenkin verbin louhia (kaivaa kovaa kiveä) kautta.
Eli tässä ilmeisesti rinnastetaan sana (substantiivi) louhi (verbi) sanaan louhia.
Sitten samassa kirjassa mainitaan sivulla 4 Laatokan luoteisrannalta muutamia kohteita,
joissa tämä sana louhi esiintyy etuliitteenä kuten Louhimäki ja Louhenalusniitty.
En ole kyllä aiemmin kuullut Louhi -sanasta etymologiaa luola.
Tässä kirjassa näin sen ensimmäisen kerran.
Wikipediassakaan ei näytä olevan. https://fi.wikipedia.org/wiki/Louhi
-------------------------------------------------------------------------------------------
Mutta järkeen se kyllä käy. Louhi luola-merkityksessä on vain valtava lovi.
Lovi syntyy vaikkapa puukalikan kylkeen, kun sitä vuolee.
Tai lovi (halkeama) voi syntyä ohueen peltiin, jos siihen iskee kirveellä.
Lohi on kala, joka penetroituu joessa ylävirtaan eli tavallaan kaivaa tiensä ylös.
Louhi on myös Kalevalan tarinassa Pohjan Akka, joka muuttuu lentäväksi.
Synonyymejä ovat Louhi, Lovetar, Loveatar, Louhiatar, Lovehetar.
Noidat lankeavat loveen. Langeta = pudota, Lovi = halkeama, kuoppa..
Tiedetään, että on uskomus, että noidat siirtyvät ikäänkuin toiseen paikkaan loveen lankeamisessa.
Tällöin he loveen lankeamisen aikana matkuvastavat nopeasti kauas, muuttuvat linnuksi tai vaikkapa karhuksi.
Dragon - Lohikäärme l. louhikäärme. Suomuinen käärme, joka lentää.
Logi ja Loki ovat merkitykseltään kaukana Louhesta.
Tokikin kaikki ovat myytillisiä henkilöitymiä mutta Logi on miespuolinen tulenjumala ja Loki miespuolinen puolijumala ja
Louhi naispuolinen noitamatriarkka.
Minusta nimien samankaltaisuus on vain sattumaa.
Ainostaan jos Louhi on lohikäärme, joka sylkee tulta, voitaisiin kauttarantain Louhi liittää Logiin.
Silloin pitäisi vain selittää pois sukupuolierot.
Louhi -nimessä on selvästi mukana tapahtuma lohi, lovi ja loveen lankeaminen.
--------------------------------------------------------------------------------------------------
Kirjan e-version löysin täällä foorumilla Jättiläisistä -otsikolla olleesta kulttuurintutkimus ja folkloristiikka aiheen alla olevasta linkistä.