Iku-Turso

Sanojen ja nimien alkuperä

Iku-Turso

ViestiKirjoittaja Pessipeikko » 27 Loka 2020 10:34

Vaikka meikäläisestä ei etymologia valitettavasti tule tekemälläkään, sallittaneen pieni spekulointi Kalevalassakin esiintyneen Iku-Turson nimen alkuperästä. Iku-Turso kuvataan jättimäisenä parrakkaana merihirviönä. Pätkähti mieleen, että tuo nimitys sopisi parhaiten sampeen, joita Itämeressä on elellyt viime vuosituhannen aikaan parikin lajia, ennen kuin ilmeisesti kalastettiin sukupuuttoon ihan muutama vuosikymmen sitten. Voisi sopia myös monniin, joita myös Suomen jokien pohjia tonkivat ainakin 1800-luvulle asti. Molemmat parhaimmillaan monimetrisiä ja -satakiloisia, joten voisi kuvitella, että sellaisen kohtaaminen voisi inspiroida jos jonkinlaista kalajuttuja.. Sampi merikala, joka kutee joissa, joten näistä kahdesta ehkä mahdollisempi Meri-Turso. Kalevala ei taida mainita sampea eikä monnia. Se vähän ihmetyttää, kun hauki isossa roolissa, ja nuo kaksi vielä paljon vaikuttavampia ilmestyksiä -- tosin hauki taitaa olla Kalevalassa paikoin tabusyistä nimitys hylkeelle. Väinämöinen käskee Iku-Tursoa pysymään pohjassa ja olemaan häiritsemättä ihmistä, niin kuin sammet ja monnit tekevät.

Huomasin germaanisten kielten ei-indoeurooppalaista substraattisanastoa koskevassa jutussa (Guus Kroonen), että sammen nimi tullee ei-indoeurooppalaisesta kielestä, todennäköisesti neoliittisen maanviljelysväen tai läntisten metsästäjä-keräilijöiden (WHG) kielestä. Skandinaviassa sana voisi kai olla ollut myös kuoppakeraamikoiden kieltä, niin kuin hylje-sanalle kai ehdotettiin vastikään. Kuoppakeraamikot kuitenkin noiden kahden väestön sekoitus. Kantagermaaniin sampi olisi ilmeisesti omaksuttu muotoon *sturjan-, -jōn-. Voisiko tämä olla turso-sanan kanssa samaa juurta? Ei toki voi tietää, mitä reittiä tai edes mistä kielestä se on tullut, jos sana olisi jo aiemmin tullut kuoppakeraamikoiden mukana länsirannikolle. Tietysti jokin uskottavuusanalyysi ehdotuksesta olisi kiinnostava tai jos rikkoo jotain perustavanlaatuista äännemuutoslakia.

Sampi ja monni-nimien tarkempi etymologia myös kiinnostaisi.
Pessipeikko
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 16
Liittynyt: 13 Elo 2019 21:54

Re: Iku-Turso

ViestiKirjoittaja Jegor » 27 Loka 2020 13:15

Turso-nimen lähde on todennäköisesti skandinaavinen þurs, joka tarkoittaa muinaisskandinaavisessa runoudessa jättiläistä jotunnin ohella. Eläimen sijasta Iku-Turso siis rinnastuu skandinaavisen tradition jättiläisiin, jotka hallistivat alkuaikoja.

Suomalaisilla on jopa turhauttavan paljon muinaisskandinaaviseen/germaaniseen traditioon yhdistettävää käsitteistöä, jos sitä vain viitsii tutkia. Toisaalta se ei ole niin erikoista, jos otetaan huomioon muinaisgermaanien merkitys itämerensuomalaisten muodostumisessa, niin kulttuurisesti kuin geneettisestikin.
Juuret: Keski-Suomi ja Laatokan Karjala
Y-DNA N1c1
mtDNA U5a
Jegor
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 353
Liittynyt: 14 Marras 2016 13:41

Re: Iku-Turso

ViestiKirjoittaja Pessipeikko » 27 Loka 2020 13:56

Kiitos kovasti vastauksesta. Ja juu, varmasti tuossa on selitys. Vähän tekisi mieli kuitenkin tähyillä syvemmälle menneisyyden hämäryyteen. Kalevalan "Meri-Tursas Partalainen" vain sopii sampeen partaa, kauheutta ja jättimäisyyttä myöten. Vedessä tuo jätti kuitenkin asuu. Kaipa se voisi sampeen liittyä ilman yhteyttä ei-indoeurooppalaiseen sanaankin. Tuo þurs tai kantagermaaniin rekonstruoitu *þur(i)saz tietysti hieman eri sana kuin tuo sammelle ehdotettu *sturjan-, -jōn- mutta näin amatöörin silmään tietysti näyttävät varsin yhteensopivilta :D Eikös äännemuutoksenakin st -> þ ole mahdollinen? Kuuluuko *þur(i)saz germaanikielten siihen sanastoon, jolle ei ole vastinetta indoeurooppalaisissa kielissä?
Pessipeikko
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 16
Liittynyt: 13 Elo 2019 21:54

Re: Iku-Turso

ViestiKirjoittaja Jegor » 27 Loka 2020 15:13

Pessipeikko kirjoitti:...Kuuluuko *þur(i)saz germaanikielten siihen sanastoon, jolle ei ole vastinetta indoeurooppalaisissa kielissä?

Löytyy IE-vastine:
https://www.wordsense.eu/%C3%BEurs/
Juuret: Keski-Suomi ja Laatokan Karjala
Y-DNA N1c1
mtDNA U5a
Jegor
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 353
Liittynyt: 14 Marras 2016 13:41

Re: Iku-Turso

ViestiKirjoittaja Pessipeikko » 27 Loka 2020 15:36

Jep, voi olla. Tosin merkitykseltään jää aika etäiseksi. Mietiskelin myös

https://www.wordsense.eu/%C3%BEorn/

perustuen sammen piikkipartaan, kokonaisuuteen nähden ehkä uskottavampi vaihtoehto. Siinä tuo "from Proto-Indo-European *(s)terə- ("rigid, stiff")" menee aika lähelle Kroonenin ei-indoeurooppalaista sanaa.. Tässäpä etymologeille tilaisuus valistaa harrastelijaa :)
Pessipeikko
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 16
Liittynyt: 13 Elo 2019 21:54

Re: Iku-Turso

ViestiKirjoittaja Jegor » 27 Loka 2020 18:13

Pessipeikko kirjoitti:...Tosin merkitykseltään jää aika etäiseksi...

Merkitys liittynee luonnonilmiöihin, jotka koettiin ehkä yliluonnollisten olentojen toiminnaksi. PIE:n *tur-‎, *twer-‎ tulee myös proto-germaanin sturnaz, eli myrsky.

Skandinaavisessa mytologiassa Fornjótr alkujättiläistä pidetään jättiläisten ja luonnonvoimien Hlerin(meri), Login(tuli) ja Kárin(tuuli) isänä. Mytologiassa jättiläisten ja luonnonvoimien suhde on läheinen.
Juuret: Keski-Suomi ja Laatokan Karjala
Y-DNA N1c1
mtDNA U5a
Jegor
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 353
Liittynyt: 14 Marras 2016 13:41

Re: Iku-Turso

ViestiKirjoittaja Jaska » 28 Loka 2020 06:10

Pessipeikko kirjoitti:Vaikka meikäläisestä ei etymologia valitettavasti tule tekemälläkään, sallittaneen pieni spekulointi Kalevalassakin esiintyneen Iku-Turson nimen alkuperästä. Iku-Turso kuvataan jättimäisenä parrakkaana merihirviönä. Pätkähti mieleen, että tuo nimitys sopisi parhaiten sampeen, joita Itämeressä on elellyt viime vuosituhannen aikaan parikin lajia, ennen kuin ilmeisesti kalastettiin sukupuuttoon ihan muutama vuosikymmen sitten. Voisi sopia myös monniin, joita myös Suomen jokien pohjia tonkivat ainakin 1800-luvulle asti. Molemmat parhaimmillaan monimetrisiä ja -satakiloisia, joten voisi kuvitella, että sellaisen kohtaaminen voisi inspiroida jos jonkinlaista kalajuttuja.. Sampi merikala, joka kutee joissa, joten näistä kahdesta ehkä mahdollisempi Meri-Turso. Kalevala ei taida mainita sampea eikä monnia. Se vähän ihmetyttää, kun hauki isossa roolissa, ja nuo kaksi vielä paljon vaikuttavampia ilmestyksiä -- tosin hauki taitaa olla Kalevalassa paikoin tabusyistä nimitys hylkeelle. Väinämöinen käskee Iku-Tursoa pysymään pohjassa ja olemaan häiritsemättä ihmistä, niin kuin sammet ja monnit tekevät.

Huomasin germaanisten kielten ei-indoeurooppalaista substraattisanastoa koskevassa jutussa (Guus Kroonen), että sammen nimi tullee ei-indoeurooppalaisesta kielestä, todennäköisesti neoliittisen maanviljelysväen tai läntisten metsästäjä-keräilijöiden (WHG) kielestä. Skandinaviassa sana voisi kai olla ollut myös kuoppakeraamikoiden kieltä, niin kuin hylje-sanalle kai ehdotettiin vastikään. Kuoppakeraamikot kuitenkin noiden kahden väestön sekoitus. Kantagermaaniin sampi olisi ilmeisesti omaksuttu muotoon *sturjan-, -jōn-. Voisiko tämä olla turso-sanan kanssa samaa juurta? Ei toki voi tietää, mitä reittiä tai edes mistä kielestä se on tullut, jos sana olisi jo aiemmin tullut kuoppakeraamikoiden mukana länsirannikolle. Tietysti jokin uskottavuusanalyysi ehdotuksesta olisi kiinnostava tai jos rikkoo jotain perustavanlaatuista äännemuutoslakia.

Sampi ja monni-nimien tarkempi etymologia myös kiinnostaisi.


Olipa hyvin pohjustettu kysymys!
Kuten Mikko Heikkilän taannoinen yhdistäntä Kaleva <-- *χlewaz > Hlér osoittaa, germaanisia vastineita on yhä lisää löydettävissä mytologiamme nimille.
http://www.linguistics.fi/julkaisut/SKY ... ikkila.pdf
(Tuolla myös oletetaan, että Tursas <-- *Þur(i)saz)

Vaikka yleisesti oletetaan että Tursas ja Turso ovat saman nimityksen variantteja, niin on hyvin mahdollista - etenkin mytologisen aineksen ollessa kyseessä - että ne olisivat alkuaan olleet erillisiä nimityksiä ja että myöhemmät runonlaulajat vain olisivat käsittäneet ne keskenään vaihdettaviksi. Suomen kansan vanhojen runojen pohjalta pitäisi selvittää systemaattiset erot nimitysten käytössä:
https://skvr.fi/

"Iki Turso Äijön poika"

"Iki Turso, Tuonen härkä,
Se on nuolien vetäjä,
Äkähien ällittäjä,
130 Nouse, Turso, merestä#32
Nämät nuolet noutamahan,
Keiheät kereämähän!#33
Tule, hiiri, Hiitolasta,
Jumaloista, jukko-selkä,
135 Nämät nuolet noutamahan,
Keiheät kereämähän.#34"

Tulipa Tursas tuolta maalta,
Tunki, sano,#1 neijen heinät,#6
Poltti heinäset porella.#7
Kypenillä kyyvätteli.

Tuli Tursas Lappalainen,
Ne tursas tulehen tunki,
Paiskasi panun väkehen.

10 Tuli turja Lappalainen,
Nimeltä tulinen Tursas.
Nuo Tursas tuleen tunki,
Poltti heinäset poroksi,
Kypeniksi kyyvätteli.

5 Tuli yksi mies turilas
Tuli tursas paiturainen
Teki neiten tiineheksi

Kawe Ukko, Pohjan Herra,
Ikuinen iku Turilas,
Isä wanha Wäinämöisen

5 Tuli mies Turilas,
Polttaapi suovan poroksi,
Kypeniksi kyyättelee.

Pikavilkaisulla näistä Iki-Turso on meriotus, kun taas Tursas näyttää tulevan vierailta mailta ja polttavan heinää (mikä sopii germaanin sanan luonnehdintaan 'pahaa tekevä jättiläinen'). Turilas saattaisi hyvinkin olla samaa juurta kuin Tursas (<-- G *Þur(i)saz); se saattaa myös vaihtua Tursaan paikalle runoissa. Sikäli on perusteltua etsiä Tursolle eri etymologiaa kuin Tursaalle.

------------------

Gerhard Köbler antaa kantagermaaniin sanan *sturjō- 'sampi', ja tämähän vastaisi Turso-nimitystä aika hyvin: vokaalit ja r ovat samat ja sananalkuinen *st on korvattu *t:llä (tosin jossain kerrostumassa myös *s:llä). Ainoa ongelma koskee sitä, miten *j:stä tulisi *s, kun germaaninen *rj-yhtymä tiedetään korvatun odotuksenmukaisesti *rj:llä (Harjavalta jne.).
http://www.koeblergerhard.de/germ/germ_s.html

Kroonen 2012 antaa slaavista mahdollisen vastineen tuolle germaanin sanalle: *asetr/*esetr-. Ääntämistä helpottamaan on ilmestynyt eri kielissä eri vokaaleja eri paikkoihin, mutta yhteinen *stri- olisi mahdollista rekonstruoida noiden asujen taustalle. Tursoon nähden nämä menevät äänteellisesti jo liian kaukaisiksi.

Sampi liittyy 'litteäpäisiin vesieläimiin' viittaavaan sanueeseen, joka epäsäännöllisten äännevastaavuuksien perusteella soveltuisi olemaan paleoeurooppalainen lainasana, lainattu erikseen eri uralilaisiin kielihaaroihin.

1. Saamen *cuompōj 'sammakko, merirapu, meritähti jne.' [litteäpäinen veteen liittyvä otus]
< *čampoj

2. Itämerensuomen *sampa --> sammakko (vepsässä samba, suomen murteissa sampa)
< *ćampa/*śampa

3. Itämerensuomen *sampi 'sampi, monni, iso kala, haltijakala; [peräpohjassa:] iso, vahva mies'
< *ćampi/*śampi

4. Mansin *šupig 'sampi'
< *ćumpi?

Monni-sanan paljastaa nuoreksi jo sen *nn ja i-vartaloisuus (monnin, vrt. sampi : sammen); geminaattanasaalit *mm ja *nn näkyisivät ilmestyneen länsiuralilaisiin kielihaaroihin vasta näiden levitessä Ylä-Volgalta länteen ja omaksuessa lainasanoja paikallisista paleoeurooppalaisista muinaiskielistä.

SSA ehdottaa monni-sanaa germaanista lainatuksi, mutta ainoa tunnettu vastine on keskialasaksan ja nykysaksan monne; sanalta puuttuu myös indoeurooppalainen etymologia. Se lieneekin todennäköisimmin lainattu saksaankin jostain muusta kielestä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Iku-Turso

ViestiKirjoittaja Pessipeikko » 28 Loka 2020 09:32

Sepäs oli kattava paketti! :) Litteäpäisiin vesieläimiin kuuluminen varsin luonnollinen yhdistävä tekijä. Tästä on hyvä jatkaa harjoituksia..
Pessipeikko
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 16
Liittynyt: 13 Elo 2019 21:54

Re: Iku-Turso

ViestiKirjoittaja Jegor » 28 Loka 2020 12:31

Vielä hieman tästä aiheesta, jos jotakuta kiinnostaa PDT_Armataz_01_18

Vienankarjalainen runonlaulaja Arhippa Perttunen veisasi seuraavasti:
"Meri suureksi sukeutu, Moailma isoksi täyty, Nousi kuohut korkieksi, Veen aallot ankaraksi... Iku Turso Äiön poika Nosti peätänsä merestä, Lakkoansa lainehista, Vierestä veno punasen. Niin kuulu Jumalan poika Kohta korvista kohotti, Niin veti venosehensa, Kysytteli, lausutteli: Iku Turso Äiön poika, Niin miksi merestä nousit, Kuksi oalloista ylenit Etehen imehnisille, Soanikka on Jumalan poian? Ellös sie merestä nousko, Ellös oallosta yletä Etehen imehnisille, Soanikka Jumalan poian, Kuni kuuta, aurinkoa, Päiveä hyvännäköstä! Sen on päivyen perästä Ei Turso merestä nouse, Eikä oallosta ylene Etehen imehnisille..."(SKVR I1, 339)

Skandinaavisessa mytologian Jörmungandrin ja Thorin kohtaaminen muistuttaa suomalaisen runon Jumalan pojan ja Iku-Turson kohtaamista:
"Hymir ja Thor menivät kalastamaan...Thor heitti häränpäisen syöttinsä veteen jossa Jörmungandr puraisi sitä. Thor veti mahtavan käärmeen ylös vedestä, jolloin se kohottautui ylös korkeuksiin veneen kohdalla, jota Hymir ja Thor käyttivät. Thor tarttui Mjölner -vasaraansa ja heitti sillä Jörmungandria, mutta Hymir katkaisi siiman koska pelkäsi Maailmankäärmettä, ja Jörmungandr painui takaisin pohjaan ennen kuin vasara osui siihen."

Jumalan ja merihirviön taistelu on kansainvälinen teema. Esim. Mesopotamian Marduk vs. Tiamat, kanaanilaisten Hadad vs. Yam/Lotan, juutalaisten Jahve vs. Leviatan jne.

þursaz, þurs, turso, tursas sanojen kantamuoto PIE:n *tur-‎, *twer-‎ ("to rotate, twirl, swirl, move") merkitys voi liittyä myös käärmemäiseen olentoon. Siis siihen miten se liikkuu, eli kierrellen, kiemurrellen jne. Monissa kansainvälisissä myyteissä kerrotaan akuaikojen jättimäisistä merikäärmeistä ja lohikäärmeistä, kuten em. Jörmungandr, Tiamat, Lotan, Leviatan. Iku-Turso on todennäköisesti kansainvälisesti laajalle levinneen myytin kotimainen variantti.
Juuret: Keski-Suomi ja Laatokan Karjala
Y-DNA N1c1
mtDNA U5a
Jegor
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 353
Liittynyt: 14 Marras 2016 13:41

Re: Iku-Turso

ViestiKirjoittaja Pessipeikko » 28 Loka 2020 19:40

Kiinnostaa, ja vankka on yhtäläisyys tarinoiden muodossa. Noin esitettynä Iku-Turso kyllä menee meikäläisellekin maailmankäärmeenä. Sampihypoteesia eivät sitten äännehistorian laitkaan kunnolla tukeneet.
Pessipeikko
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 16
Liittynyt: 13 Elo 2019 21:54

Re: Iku-Turso

ViestiKirjoittaja Jaska » 28 Loka 2020 21:43

Pessipeikko kirjoitti:Kiinnostaa, ja vankka on yhtäläisyys tarinoiden muodossa. Noin esitettynä Iku-Turso kyllä menee meikäläisellekin maailmankäärmeenä. Sampihypoteesia eivät sitten äännehistorian laitkaan kunnolla tukeneet.

Joo, kyllähän tuossa samankaltaisuutta on skandinaavien perinteeseen.

Äännehistorian ja etymologian välinen ikuinen yin-yang-kierto toimii niin, että jätän takaraivoon hautumaan tuon epäsäännöllisen vastaavuuden G *rj ~ F *rs. Jos joskus törmään sanoihin, joissa näkyy samanlainen vastaavuus, niin sitten sitä voi alkaa pitää mahdollisesti todellisena ja äänne-erolle voi yrittää keksiä foneettisen motiivin. Sitten tämän uuden äännevastaavuuden avulla voi löytää yhä lisää yhteisiä sanoja. PDT_Armataz_01_01
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Iku-Turso

ViestiKirjoittaja Pessipeikko » 30 Loka 2020 18:22

Annetaan tuon jäädä muhimaan, kaipa mieli täytyy pitää avoinna. Kiitos informatiivisista vastauksista!
Pessipeikko
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 16
Liittynyt: 13 Elo 2019 21:54

Re: Iku-Turso

ViestiKirjoittaja Pystynen » 31 Loka 2020 21:27

Pessipeikko kirjoitti:Huomasin germaanisten kielten ei-indoeurooppalaista substraattisanastoa koskevassa jutussa (Guus Kroonen), että sammen nimi tullee ei-indoeurooppalaisesta kielestä, todennäköisesti neoliittisen maanviljelysväen tai läntisten metsästäjä-keräilijöiden (WHG) kielestä.

Itse olen nähnyt eräässä artikkelissa seuraavan selityksen: *sturjōn < *str̥jan < *sr̥(H)jon > *θr̥jon > (gallian kautta) latinan sariō ~ fariō 'kirjolohi', alkuperäinen merkitys ehkä 'vaelluskala'. Luultavasti silti substraattia, mutta kai näillä tiedoin vanhempaa sellaista, keskieurooppalaista eikä skandinaavista.

Jaska kirjoitti:Vaikka yleisesti oletetaan että Tursas ja Turso ovat saman nimityksen variantteja, niin on hyvin mahdollista - etenkin mytologisen aineksen ollessa kyseessä - että ne olisivat alkuaan olleet erillisiä nimityksiä ja että myöhemmät runonlaulajat vain olisivat käsittäneet ne keskenään vaihdettaviksi (…) Pikavilkaisulla näistä Iki-Turso on meriotus, kun taas Tursas näyttää tulevan vierailta mailta ja polttavan heinää (mikä sopii germaanin sanan luonnehdintaan 'pahaa tekevä jättiläinen').

Erittäin jännä huomio.

Jaska kirjoitti:Gerhard Köbler antaa kantagermaaniin sanan *sturjō- 'sampi', ja tämähän vastaisi Turso-nimitystä aika hyvin: vokaalit ja r ovat samat ja sananalkuinen *st on korvattu *t:llä (tosin jossain kerrostumassa myös *s:llä). Ainoa ongelma koskee sitä, miten *j:stä tulisi *s, kun germaaninen *rj-yhtymä tiedetään korvatun odotuksenmukaisesti *rj:llä (Harjavalta jne.).

Voisi selittyä jos sana on kiertänyt saamen kautta äännesubstituutiolla *j → *ć, eli olisi tyyppiä *skaljō (> eng. shell ym.) → *skālćō > psaam. skálžu 'simpukankuori'. Eli kantasaamen **(s)turćō → sm. turso? Jää kyllä spekulaatioksi, koska saamesta tällaista sanaa ei oikeasti löydy.

Sammen on minusta ihan kohtalaisen uskottavan selityksen mukaan ehdotettu olevan samaa lähtöä kuin sammas 'pylväs', eli ← indoiranin *stambʰas.

(Myös sammakkoa & kumpp. on yritetty johtaa samasta, mutta minusta aika väkinäisen oloisesti. Viittaukset esim. mytologisiin patsaan päässä istuviin sammakoihin kuulostavat enemmän kansanetymologioilta kuin eläimen alkuperäiseltä nimeämisperusteelta.)

Jaska kirjoitti:SSA ehdottaa monni-sanaa germaanista lainatuksi, mutta ainoa tunnettu vastine on keskialasaksan ja nykysaksan monne; sanalta puuttuu myös indoeurooppalainen etymologia. Se lieneekin todennäköisimmin lainattu saksaankin jostain muusta kielestä.

Germaanin sanueen omasta etymologiasta en tiedä, mutta suomessa se kuuluu Mikko Bentlinin esittämiin hansakaupan aikaisiin suoriin lainoihin alasaksasta.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Iku-Turso

ViestiKirjoittaja Jaska » 01 Marras 2020 00:04

Pystynen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Gerhard Köbler antaa kantagermaaniin sanan *sturjō- 'sampi', ja tämähän vastaisi Turso-nimitystä aika hyvin: vokaalit ja r ovat samat ja sananalkuinen *st on korvattu *t:llä (tosin jossain kerrostumassa myös *s:llä). Ainoa ongelma koskee sitä, miten *j:stä tulisi *s, kun germaaninen *rj-yhtymä tiedetään korvatun odotuksenmukaisesti *rj:llä (Harjavalta jne.).

Voisi selittyä jos sana on kiertänyt saamen kautta äännesubstituutiolla *j → *ć, eli olisi tyyppiä *skaljō (> eng. shell ym.) → *skālćō > psaam. skálžu 'simpukankuori'. Eli kantasaamen **(s)turćō → sm. turso? Jää kyllä spekulaatioksi, koska saamesta tällaista sanaa ei oikeasti löydy.

Loistava huomio! Äännevastaavuudet toimisivat saamen kautta kierrättäen. Toki kaikki ylimääräiset lenkit heikentävät uskottavuutta tällaisissa tapauksissa, joissa oletetussa kielessä (nyt saamessa) itsessään ei sanaa ole tavattu...

Jos löytyisi muita sanoja, joissa saamen olemassaolevien sanojen affrikaatta olisi lainattaessa korvattu itämerensuomen s:llä, palapeli alkaisi hahmottua. Siis niin, että koska A-->B ja B-->C, niin mahdollisesti myös A-->B-->C.


Pystynen kirjoitti:
Sammen on minusta ihan kohtalaisen uskottavan selityksen mukaan ehdotettu olevan samaa lähtöä kuin sammas 'pylväs', eli ← indoiranin *stambʰas.

(Myös sammakkoa & kumpp. on yritetty johtaa samasta, mutta minusta aika väkinäisen oloisesti. Viittaukset esim. mytologisiin patsaan päässä istuviin sammakoihin kuulostavat enemmän kansanetymologioilta kuin eläimen alkuperäiseltä nimeämisperusteelta.)

Joo, samaa mieltä.
Mutta en tuota pylväs-selitystäkään oikein kyllä niele... Sammas-sanan se toki selittää, mutta merkityksenkehitys kalan nimitykseksi on sitten jo aikamoinen aasinsilta.

Pystynen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:SSA ehdottaa monni-sanaa germaanista lainatuksi, mutta ainoa tunnettu vastine on keskialasaksan ja nykysaksan monne; sanalta puuttuu myös indoeurooppalainen etymologia. Se lieneekin todennäköisimmin lainattu saksaankin jostain muusta kielestä.

Germaanin sanueen omasta etymologiasta en tiedä, mutta suomessa se kuuluu Mikko Bentlinin esittämiin hansakaupan aikaisiin suoriin lainoihin alasaksasta.

Joo, sopii sikäli kuvaan, että vanhastaan sampi-sanalla olisi viitattu monniinkin.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Iku-Turso

ViestiKirjoittaja Pessipeikko » 22 Tammi 2021 00:36

Pikainen paluu aiheeseen, kun huomasin tällaisen tieteellis-taiteellisen kirjoituksen kotimaisten kalojen roolista mytologioissa. Ei maailman tiukinta tavaraa mutta sisältää silti mielenkiintoista tietoa kotimaisten kalojen roolista myyteissä. Kirjoituksessa todetaan, että Iku-Turso on monni. Mainitaan myös, että "ikunen" tarkoittaisi kalan kidusta. En löytänyt tästä tietoa -- osaisikohan joku vahvistaa asian? Iku- tai Iki-vahvike voisi kai merkitä jotain muutakin, ikää tjms.

Voi olla, että monnit ja sammet tai ainakin niitä tarkoittavat sanat ovat menneet ristiin. Ajan kanssa kuitenkin juuri sampi on alkanut tuntua entistä paremmin sopivan tursoksi, kun kielitiedekään ei tyrmää s:n on lainautuneen saamen kautta tai hypänneen muuten alusta sana keskelle. Jaskankin liittämissä vanhojen runojen pätkissä Iki Turso vie nuolet ja keihäät mukanaan merellä, niin sopii sampeen. Kaipa sampi voisi olla adoptoitu myös skandimyytin tarinan paikalliseen versioon maailmankäärmeen tilalla kiemurtelevana olentona.

Tuli tähänkin asiaan liittyen yritettyä epätoivolla selvittää (s)tur(k)-sanueen alkuperää. Siinä upposi harrastelija järkyttävään suohon indoeurooppalaisia, ugrilaisia ja muita sanastoja. Sellainen tunnelma kuitenkin jäi, että merkityksillä on jotain etäisesti yhteistä, vaikka viittasivat mm. kääntymiseen, pyörimiseen, turpeaan, karvaiseen tai piikkiseen, viluiseen, suurikokoiseen... Ehkäpä ovat tosiaan joukko jotain "nostraattista", kuvaavaa imitatiivista sanastoa, niin kuin cromwell toisessa ketjussa uumoili. Kuulostaa esimerkiksi rattaan pyörinnältä, myrskyltä, suurelta tai palelemiselta.

Sampeenkin nämä merkitykset sopisivat ainakin suuren koon, partaisuuden sekä pyörimisen tai kiemurtelun perusteella. Sen tueksi hippunen sampietologiaa: monen sampilajin, kuten Itämeressä esiintyneen sinisammen, yksilöt noustessaan jokiin kutemaan hyppivät vedestä, venkoilevat ilmassa ja loiskahtavat veteen selälleen. Ihmisiäkin on loukkaantunut, kun ovat jääneet alle. Käyttäytymisen syyksi on ehdotettu erityisesti parvikommunikaatiota sen perusteella, että loiskauksesta lähtee erityislaatuinen ääni, joka kantaa kilometrin ja vedessä jopa pidemmälle ([url]https://www.researchgate.net/publication/230034071_Why_do_sturgeons_jump_Insights
_from_acoustic_investigations_of_the_Gulf_sturgeon_in_the_Suwannee_River_Florida_USA[/url]). Oma aavistus olisi, että saattaisivat kuuluttaa kutureviiriä ja houkutella partnereita paikalle.

Youtubestakin löytyi videoita sampiloikista. Tässä sampi säikäyttää veneilijät loikalla. Ja tässä kooste syöttiin iskeneiden sampien komeimmista loikista ja kiemurtelusta. Voi etäisesti kuvitella vaikutelmia, kun näitä on noussut Suomen- ja Pohjanlahden jokiin mellastamaan. Ihme, jos ei pääse tarinoiden, myyttien ja muiden kalavaleiden aiheeksi PDT_Armataz_01_12

Monnista vielä, että suomenkielessä tottelee myös nimeä 'säkiä' mitäänsanomattoman saksalainasanan ohella. Voisikohan 'säkiä' tulla sanasta 'säetä' tai 'säɣettäk' (?), merkitykseltään piilottaa, peittää? Sopisi pohjalla piilottelevaan käyttäytymiseen.

Loppuun vielä asian vakuudeksi parit sampivideot: PDT_Armataz_01_12

https://youtu.be/sAH4BBEG330?t=937
https://www.dailymail.co.uk/video/news/video-1664144/Video-Massive-sturgeon-leaps-water-nearly-sinking-kayak.html
https://youtu.be/qTouyAx1zng?t=524
https://youtu.be/hQ12wW9sic0?t=628
Pessipeikko
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 16
Liittynyt: 13 Elo 2019 21:54

Re: Iku-Turso

ViestiKirjoittaja Pystynen » 22 Tammi 2021 15:18

Ikuset Suomen murteiden sanakirjan mukaan kyllä tunnetaan Hämeestä. SSA:n mukaan olisi johdos ikenistä. Kaikki yleiskäytössä tunnetut iku-yhdyssanat sen sijaan ovat kyllä aika selvästi juuri ikä-pesuetta, esim. ikupäivinä, ikutie. Ihmettelisin jos vain tässä yhdessä sanassa iku- olisikin merkityksessä 'kidukset'.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Iku-Turso

ViestiKirjoittaja Pessipeikko » 22 Tammi 2021 18:29

Niinpä näkyvät ikuset olevan kidukset, kiitos tästä. Toki tuosta iku-asiasta on oltava samaa mieltä PDT_Armataz_01_34
Pessipeikko
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 16
Liittynyt: 13 Elo 2019 21:54


Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa