Kinaporin kalifi kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Hivenen myöhemmin venäläistyneillä Arkhangelin ja Vologdan alueilla selvästi löytyy jo runsaasti imsuperäistä nimistöä jossa *a on säilynyt.
Ja silti u > o,
vo?
Imsuperäisessä nimistössä / sanastossa myös *u säilyy. Uhtomat ~ ohtomat selvästi eivät ole imsuperäisiä, jo siksikin että täällähän käytössä on ihan eri sanat, patikkareittinä
tie, venereittinä (vanhastaan)
matka. Helimskin artikkeli "The “Northwestern” Group of Finno-Ugric Languages" kokoelmasta
The Slavicization of the Russian North lainaa seuraavaa:
Helimski kirjoitti:Mullonen expressed the opinion that the toponymic stems uht- and matk- (< BF matka ‘path, road, way’) may be synonyms stemming from two different language sources (Mullonen 2002: 210–212).
(Mullonen (2002) on näköjään kirja
Топонимия Присвирья: Проблемы этноязыкового контактирования.)
Kinaporin kalifi kirjoitti:Miksi Venäjän Uhtoma-tyypin nimet olisivat näin ollessa säilyneet? Nehän nimenomaan vaikuttavat ukti-nimiltä joissa on tapahtunut kt > ht.
*kt > *xt (> *ht / *ft) löytyy imsun lisäksi myös mordvasta ja pitäisi kai diagnosoida myös merjasta. Tietysti vaihtoehto B olisi että muunkielisiä nimiä on kierrätetty imsun kautta ennen venäjään päätymistä (a la
doktor,
lykta,
sikte →
tohtori,
lyhty,
sihti jne.), mutta Rahkosen kokoon saama
(v)o/uht-alue on kyllä liian laaja että tätä voisi pitää ainoana selityksenä.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Se slaavin a > vo? Lähde, esimerkkejä?
o >
vo:n (+ parin muun ilmiön) murrelevikkikartta Venäjän pohjoismurteissa:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/ ... alects.pngeli ruskea viiva joka alkaa Pihkovan eteläpuolelta ja sukeltaa Ala-Donille asti. Luulisin, että tämä ei liity minkäänlaiseen (ainakaan uralilaiseen) substraattiin vaan pikemmin kantaslaavin omaan taipumukseen lisätä sananalkuisia puolivokaaleita (
https://en.wikipedia.org/wiki/History_o ... #Prothesis). Tarkkoja esimerkkilistoja en ole yleislähteissä nähnyt, ilmeisesti koska kyseessä on yleinen kaikkia kyseeseen tulevia sanoja koskeva kehitys, siis yhtäläisesti kai
овен >
вовен 'oinas',
один >
водин '1',
озеро >
возеро 'järvi' jne.
*a >
o on tärkeimpiä yleislaavilaisia muutoksia ja löytyy jokaisesta ajantasaisesta yleisesityksestä, näkyy helposti myös vanhoissa slaavilaislainoissa imsuun, esim.
akkuna ← *ăkŭnă > *okъno > ven.
окноpalttina ← *păltĭnă > *poltьno > ven.
полотноpappi ← *păpŭ > *popъ > ven.
попtalkkuna ← *tălkŭnă > *tolkъno > ven.
толокно(vrt. vaikka Kallion ja myös Bjørnflatenin ja Nuorluodon artikkelit edellä linkitetyssä kokoelmassa).