Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

[aikalainen]

Pitäjien nimet juontuvat seurakuntien ja kirkkopitäjien nimistä, ja ne taas juontuvat usein juuri kirkon sijaintipaikan eli kylän tai läheisen maastokohteen mukaan.

Hypoteettinen *jeski "suvanto" on nimenomaan luontonimi.

Nyt oli menossa pohdinta, että olisiko Jääski voinut saada nimensä kirkonkylän vieressä olevasta luontokohteen nimestä Jääskijärvi. Listani osoittanee, että se olisi yleisen käytännön mukaista nimeämistä.

EDIT Ylösen mukaan Jääsken vanhin tunnettu kirkko on sijainnut Kirkonkylässä Vuoksen länsirannalla.

Ahaa. Voi se silti olla samaa Jääski-nimistä kylää kummallakin rannalla.

[Jaska]

Entä onko teoriaa, miten syvä-sanan merkitys on ajautunut tyyni/tyvenestä aivan toisenlaiseen merkitykseen syvä?

Varmaan juuri tuon huomiosi kautta, että virtavesissä syvä kohta on yleensä myös tyven.

Tuo on jo huomioni vääristelyä.

Syvää voi olla järvellä, jossa syvyys kiinnostaa kalastajia. Rannassa voi olla äkkisyvää. Lammessa syvää. Vuolaassa epätyvenessä joessakin voi olla syvää (kuten Vuoksessa). Merkityksen syvä syntyminen tyvenestä ei ole näissä ympäröissä kovin uskottava selitys. Sama kuin katiskaa laskettaisiin todettaisiin syvyydestä, että onpas tällä kohdalla tyyntä. Vaikuttaa siltä, että sanaselitys on merkityksen siirtymisen puolesta vielä kovin keskeneräinen.

Suvannon äännekehityksestä esitinkin jo oman huomioni, eli lähtökohdaksi voisi kelvata, että johdos olisi jo kantasuomen ajalta, ennen kuin ö tuli mahdolliseksi jälkitavuissa.

Öh, en osaa purkaa vastaustasi auki ... eli sitä että miten siitä samasta kantasanasta kehittyy loppu-ööttömyyden johdosta kahdet erilaiset alkuäänteet 'ty' ja 'sy', eli mikseivät menneet samoja latuja.

Olet oikeassa siinä, että tässä sanueessa on epäsäännöllisyyksiä sekä äänne- että merkitystasolla. Periaatteessa on mahdollista, että kyseessä olisi kaksi alkuaan täysin erilaista sanaa - esim. Ante Aikio rekonstruoi jo kantauraliin kaksi lähes samannäköistä sanaa (*wixi- ja *wexi-), joiden merkityskin on lähes sama, 'viemiseen' liittyvä. Kunhan kummastakin on todisteita tarpeeksi laajalti, se on uskottavaa - ja osassa kielistä kumpikin on säilynyt.

Meillä on siis syvä ja tyven, tyyni. Tyyni voidaan johtaa aiemmasta asusta *tüveni, mutta jäähän tähän silti aukkoja: kantasana *tüvä edustuisi kai nykysuomessa asussa työ, eikä sellaisesta tietääkseni ole jälkiä. Toiseen suuntaan siinä pitäisi joko olettaa ainutkertaista(?) muutosta *tü > *sü tai sitten lähtöasu syvälle olisikin ollut *tivä, jonka vokaali olisi epäsäännöllisesti pyöristynyt seuraavan v:n vaikutuksesta. Siinä tapauksessa vastaava rinnakkainen pyöristyminen pitäisi olettaa tapahtuneeksi myös *tüveni-sanueessa, ja -en-johdos pitäisi olettaa tuohon aikaan produktiiviseksi - esim. sanoissa kymmen ja kämmen se ei tiettävästi edusta mitään johdinainesta vaan ainakin ensimmäinen näyttää lainatun sellaisenaan (mordvan kemen).

Merkityksen osalta tällaisia selviä siirtymiä kuitenkin tavataan runsaasti sukukielten välillä; Niklas Metsärannan tuore väitöskirja käsittelee näitä ilmiöitä perusteellisesti. Esimerkiksi saamessa on säännöllinen vastine *tëvee 'pohjoinen, länsi, ulompi' < *tüva tai *tiva. (Varhaiskantasuomeen jo syntyi toiseen tavuun *ä, mutta länsiuralissa siitä ei vielä ole todisteita eikä varhaiskantasaameenkaan sellaista tarvita.)

Saamessa siis 'syvyys' on hahmotettu horisontaalisesti eikä vertikaalisesti - näitä merkityksiä tuskin voidaan johtaa 'rauhallisesta'. Mutta saamen sana tarkkaan ottaen vastaakin vain ims. syvä-sanaa, eikä äänneasu tai merkitys siinä viittaa tyven-sanaan. Joka tapauksessa vastine on kuitenkin niin selvä, että se todistaa syvä-sanassa tapahtuneen epäsäännöllisen muutoksen: joko konsonantissa tai vokaalissa (*ti > *si > sy tai *ti > *tü > sy).

Kauempiin etäsukukieliin en tässä jaksa sukeltaa, mutta olet oikeassa siinä, että syvän ja tyvenen yhdistämisessä on vielä ongelmia, eikä ole varmaa, että ne kuuluvat samaan sanueeseen.

[Kinaporin kalifi]

Nyt oli menossa pohdinta, että olisiko Jääski voinut saada nimensä kirkonkylän vieressä olevasta luontokohteen nimestä Jääskijärvi. Listani osoittanee, että se olisi yleisen käytännön mukaista nimeämistä.

Jos ihan oikeasti haluat käyttää aikasi johonkin hyödylliseen, mitä et tietysti tee, osoita nimelle Jääski jokin muu etymologia mahdollisine nimivastaavuuksineen muualla kuin *jeski "rauhallinen tjsp. > suvanto". En kyllä tosin oikeastaan edes usko, että käsität, miksi tämä on oleellista siinäkin tapauksessa, että Jääski olisi saanut nimensä Jääskijärvestä.

[aikalainen]

---syvä ja tyven, tyyni ---

Mahtavan hieno selitys! Tuosta valkeni maallikollekin, mitä tiedetään ja mitä ei tiedetä!

[Pystynen]

Voisi lisätä vielä, että syvälle tosiaan on myös toisenlainen teoria: germaaniksi 'syvä' on *deupaz ja baltoslaaviksi *dubus; saman indoeurooppalaisen vartalon johdoksia. Äänneasu ei missään näistä kuitenkaan aivan vastaa itämerensuomalais-saamelaista lähtömuotoa *tiwä, esim. *i pitäisi ehkä johtaa jostain germaanissa tavattavasta johdoksesta kuten *diupiþō 'syvyys', ja sitten vielä selittää miksi *-w- eikä *-p-.

[aikalainen]

Nyt oli menossa pohdinta, että olisiko Jääski voinut saada nimensä kirkonkylän vieressä olevasta luontokohteen nimestä Jääskijärvi. Listani osoittanee, että se olisi yleisen käytännön mukaista nimeämistä.

Jos ihan oikeasti haluat käyttää aikasi johonkin hyödylliseen, mitä et tietysti tee, osoita nimelle Jääski jokin muu etymologia mahdollisine nimivastaavuuksineen muualla kuin *jeski "rauhallinen tjsp. > suvanto". En kyllä tosin oikeastaan edes usko, että käsität, miksi tämä on oleellista siinäkin tapauksessa, että Jääski olisi saanut nimensä Jääskijärvestä.

Jaahas, sulla heitti kiukuttelun puolelle.

Tehdään nyt varmuuden vuoksi selväksi, että en esittänyt jeski/suvanto-hypoteesiäsi kohtaan mitään kritiikkiä. Päin vastoin, se on hyvä ehdotus.

Kritiikkini kohdistui selitykseesi Jääsken pitäjän nimestä. Se kritiikki ei edellytä uutta etymologiaa jääski-sanalle eikä Jääskijärvelle. Jos pitäjä saa nimen järvestä, se on yksi asia, ja mistä järvi saa nimensä, se on toinen asia. Esimerkiksi, jos joku otaksuu Ähtärin pitäjän saaneen nimensä Ähtärinjärvestä, niin se otaksunta ei edellytä ähtäri-sanan etymologian esittämistä.

Nyt seuraavaksi sun kanstii käydä läpi kartalta löytyvät muut paikat ja katsoa, kuinka suuri osa niistä täsmää suvantoon ... ilman aasinsiltoja ... ja kuinka suuri osa ei täsmää. Se suhdeluku kertoo, saadaanko hypoteesille vahvistusta vai pitääkö se tallettaa epäselvien tapausten arkistoon.

Ikävä kuulla, että osallistumiseni teoriasi testaamiseen oli mielestäsi hyödytöntä ajan tuhlausta. Toivottavasti edes joku muu sai siitä jotain irti.

[Jaska]

Voisi lisätä vielä, että syvälle tosiaan on myös toisenlainen teoria: germaaniksi 'syvä' on *deupaz ja baltoslaaviksi *dubus; saman indoeurooppalaisen vartalon johdoksia. Äänneasu ei missään näistä kuitenkaan aivan vastaa itämerensuomalais-saamelaista lähtömuotoa *tiwä, esim. *i pitäisi ehkä johtaa jostain germaanissa tavattavasta johdoksesta kuten *diupiþō 'syvyys', ja sitten vielä selittää miksi *-w- eikä *-p-.

Joo, hyvä laajennus. Myös vokaaliaineksen olettaisi germaanin pohjalta olevan pitkä, ellei kyseessä olisi tosi vanha laina.

Slaavin etymologisessa sanakirjassa on tämän sanueen kohdalla taas hyvä esimerkki merkityksenkehityksestä: gootissa merkitys on 'syvä', baltissa 'reikä, kolo', länsislaavissa 'kolo', itä- ja eteläslaavissa 'perse' (eikä edes 'persereikä' vaan nimenomaan 'arse; buttocks'). Baltoslaavin sanalle *dupa rekonstruoidaan merkitys 'reikä'.

[Kinaporin kalifi]

Ikävä kuulla, että osallistumiseni teoriasi testaamiseen oli mielestäsi hyödytöntä ajan tuhlausta.

Sinulla on jo sen verran historiaa matemaatikkona, että en itse ainakaan ole asiasta kovin yllättynyt.

[puu]

Olisiko tämä paikannimi Jääski niin vanha jotta nimi on tullut joskus kun Vuoksi on laskenut
Heinjoen Vetokallion kohdalla etelään.
Ja Suvanto nimi Sakkolassa sitten myöhempi nimi kun Vuoksi siirtyi laskemaan
vetensä kokonaan sitä kautta.

En kyllä hahmota Vuoksen reitillä mahdollista suvantokohtaa Jääsken kohdalla,
vaikka saattaahan sellainen olla ollut joskus.

[Kinaporin kalifi]

En kyllä hahmota Vuoksen reitillä mahdollista suvantokohtaa Jääsken kohdalla,
vaikka saattaahan sellainen olla ollut joskus.

”Heti Rouhialankosken alapuolella on noin kilometrin mittainen Vuolteenvirta, jossa Vuoksi kääntyy kaakkoon ja jatkuu viisi kilometriä pitkänä ja keskimäärin noin 160 metriä leveänä virtamaisena suvantona Jääsken kirkolle saakka. Saimaalta on Vuoksea pitkin Vuolteenvirtaan matkaa 23 kilometriä. Tällä jokiosuudella on putouskorkeutta noin 60 metriä eli yli 85 % Saimaan ja Laatokan välisestä pinnankorkeuserosta. ”

Vuoksi on Saimaalta tullessaan siis laskenut lukuisien koskien kautta jo 85 % koko pudotuksestaan Rouhialankosken jälkeen, juuri ennen Jääskeä, joka sijaitsee viisi kilometria pitkän virtamaisen suvannon partaalla.

http://www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/vir ... koski.html

[Kinaporin kalifi]

Kuvan perusteella myös Jes'ki näyttäisi sijaitsevan suvannon rannalla, koska kalastajan vasemmalla puolella Mologa jo selvästi virtaa joko poispäin, - tai laskee suvantoon:



Kuvassa Mologan äyräät muuten näyttävät aika korkeilta, tuli joen nimi sitten baltin *mala-sanasta tai ei. Kalassa ei kyllä ole juurikaan kehumisen aihetta.

[aikalainen]

Ja Suvanto nimi Sakkolassa sitten myöhempi nimi kun Vuoksi siirtyi laskemaan
vetensä kokonaan sitä kautta.

Mielenkiintoinen asia. Vuoksi on laskenut Suvantojärveen vasta vuodesta 1857, kun välissä ollut maakannas puhkaistiin. Sitä ennen järvi oli oma erillinen järvensä!
- Onko suvantojärven nimi ollut aiemmin jokin muu? Outoa, että isohkon järven vakiintunutta nimeä noin vain muutettaisiin. Mikä sen nimi oli aiemmin.
- Jos taas nimi oli olemassa jo ennestään, niin mistä ihmeestä järvi sen suvannon olisi nimeensä saanut.

[aikalainen]

Slaavin etymologisessa sanakirjassa on tämän sanueen kohdalla taas hyvä esimerkki merkityksenkehityksestä: gootissa merkitys on 'syvä', baltissa 'reikä, kolo', länsislaavissa 'kolo', itä- ja eteläslaavissa 'perse' (eikä edes 'persereikä' vaan nimenomaan 'arse; buttocks'). Baltoslaavin sanalle *dupa rekonstruoidaan merkitys 'reikä'.

Esittämässäsi opettavaisessa merkityksenkehityksessä on havaittavissa selkeästi ymmärrettävä polku:
syvä - syvä kolo - persekolo - perse.

Listan mukaisen järjestyksen perusteella nähdään, että merkityksen kehitys on mennyt päin persettä. Ja listan loppupäässä sanojen merkitys on mielestäni 'syvältä'.

[Jaska]

Slaavin etymologisessa sanakirjassa on tämän sanueen kohdalla taas hyvä esimerkki merkityksenkehityksestä: gootissa merkitys on 'syvä', baltissa 'reikä, kolo', länsislaavissa 'kolo', itä- ja eteläslaavissa 'perse' (eikä edes 'persereikä' vaan nimenomaan 'arse; buttocks'). Baltoslaavin sanalle *dupa rekonstruoidaan merkitys 'reikä'.

Esittämässäsi opettavaisessa merkityksenkehityksessä on havaittavissa selkeästi ymmärrettävä polku:
syvä - syvä kolo - persekolo - perse.

Listan mukaisen järjestyksen perusteella nähdään, että merkityksen kehitys on mennyt päin persettä. Ja listan loppupäässä sanojen merkitys on mielestäni 'syvältä'.

Naulan kantaan.

Tuossa huomio kiinnittyy siihen, että välimerkitys 'persereikä' puuttuu, ainakin slaavin etymologisen sanakirjan aineistosta. Tokikaan sitä ei välttämättä tarvitakaan, koska merkityksensiirtymä voi ainakin teoriassa assosioitua kerralla kaksi pykälää eteenpäin. Mutta kriittisimmin metodia vaaliva voisi sanoa, että aukoton yhteys puuttuu ja sanojen äänteellisestä vastaavuudesta ja täydennysjakaumasta huolimatta vastaavuus jäisi hypoteettiseksi.

Tällä vain havainnollistan sitä, millaista tasapainoilua etymologia on: ei voi olla liian väljä muttei liian tiukkakaan kriteereissään. Viittaan siihenkin jossain ketjussa sanomaani, että hirveän paljon on sanoja, joissa saamen merkitys ei ole aivan lähellä ims. merkitystä mutta yhteyttä silti pidetään uskottavana.

Pitäisi löytyä johdonmukainen linja, jota voisi soveltaa yhtä lailla läheisempien kuin etäisempienkin sukukielten vastineisiin (puhumattakaan etävertailuista, joissa näkee vaikka minkälaisia aasinsiltoja), ettei tarvittaisi tilannekohtaista arpomista ja mielivaltaisia ratkaisuja fiilispohjalta. Siihen tarvittaisiin mitta-asteikko, jolla erilaisia merkityssuhteita ja niiden keskinäistä etäisyyttä voitaisiin arvioida objektiivisesti. Toistaiseksi sellaista ei ole: merkityskriteeri on etymologian kriteereistä subjektiivisin, ja eri tutkijoilla on siinä siksi erilaisia rajanvetoja. Tälläkin foorumilla on jokaisella oma näkemyksensä siitä, missä menee läheisen ja kaukaisen merkityksen raja.

[Kinaporin kalifi]

Ja Suvanto nimi Sakkolassa sitten myöhempi nimi kun Vuoksi siirtyi laskemaan
vetensä kokonaan sitä kautta.

Ei Vuoksi vieläkään kokonaan Taipaleenjoen kautta laske, mutta Taipaleenjoen synty tietysti kuivatti Käkisalmen vanhaa päähaaraa. Suvantojärvi laski ennen Taipaleenjoen puhkaisua ilmeisesti Viiksanjoen (joka olisi siis tyypillinen merjalaistyypin nimi laskujoelle) kautta Vuokseen, ainakin vanhan laskupaikan vieressä on Viiksanlahti, jonka Rahkonen myös mainitsee. Suvantojärvi on ilmeisesti jo vanhastaan Suvantojärvi, esim. "Pogost Mihajlovskoj Sakulskoj nad Svanskim ozerom 1500 V: 33, ... u ozera u Svanskogo ed.: 37, 38, järvi, ... na retse na Svani u ozera u Svani ed.: 39, joki,D Svan Lavrovo na retse na Svani ed.: 40, kylä, ... na Svane, ...nad ozerom nad Svanskim 1568 AKH I: 30, Soando Lacus 1651 RA LL: 43, järvi (Sakkola)."

Vuoksessa on taas ollut Vuoksi- tai Vuosjärvi ( tai -iä?), esim. "Wuosjerfvi eller Wuoxen 1778 KA MMH 125 Kaukola 12: 2, joki tai järvi. Erityisesti järvi Käkisalmen kaupungin lounaispuolella: D v Sojakale nad ozerom nad Uzervoju, D na Uzerve v Sudlakše, Woos Jerfui Lacus, Woxen Lacus 1651 RA LL: 43, Woos Jerfwi 1697 RA LL 1892: 13, Wuox Vatn 1781 KA MMH 125 Räisälä 4: 1 (Jääski–Räisälä)."

Voisikohan muuten Kannaksen tiuri-nimissä olla takana syvä(-ri) nimistöä, siis Jaskan kommentin pohjalta *tivä tjsp., esim.: "Derevnja Sakula nad rekoju nad Tiverju"? Tiurinkylässä Räisälässä Vuoksi näkyisi vellovan jonkinoloisessa rotkossa.

EDIT Tiurinlinnan venäläinen nimi, Tiverskaja krepost, saattaisi olla säilyttänyt suomalaista nimeä paremmin *tivä-tyypin esimuodon, vrt. myös Tver, jolle wikipedia ilmoittaa lähtömuodoksi < *Tiheverä, ehkä oikeastaan jotain EDIT < ?*tivär-tyyppistä ja siihen liittyvä Tvertsa-joki.

https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkai ... _kylat.pdf

[Pystynen]

Tuossa huomio kiinnittyy siihen, että välimerkitys 'persereikä' puuttuu, ainakin slaavin etymologisen sanakirjan aineistosta. Tokikaan sitä ei välttämättä tarvitakaan, koska merkityksensiirtymä voi ainakin teoriassa assosioitua kerralla kaksi pykälää eteenpäin. Mutta kriittisimmin metodia vaaliva voisi sanoa, että aukoton yhteys puuttuu ja sanojen äänteellisestä vastaavuudesta ja täydennysjakaumasta huolimatta vastaavuus jäisi hypoteettiseksi.

Kriittisesti tarkastellen voi toisaalta myös huomata, että monissa yleislähteissä tällaisten merkitysten ilmoittamista on kainosteltu, jos tarjolla on myös "nätimpi" päämerkitys.

Pitäisi löytyä johdonmukainen linja, jota voisi soveltaa yhtä lailla läheisempien kuin etäisempienkin sukukielten vastineisiin (puhumattakaan etävertailuista, joissa näkee vaikka minkälaisia aasinsiltoja), ettei tarvittaisi tilannekohtaista arpomista ja mielivaltaisia ratkaisuja fiilispohjalta. Siihen tarvittaisiin mitta-asteikko, jolla erilaisia merkityssuhteita ja niiden keskinäistä etäisyyttä voitaisiin arvioida objektiivisesti. Toistaiseksi sellaista ei ole (…)

Täysin yleispätevää systeemiä ei vielä ole, mutta ihan nykyään pitkälle pääsee jo CLICS-tietokannan (julk. 2019) avulla, jossa on satamäärin maailman kielten merkityssuhteita. Aiheesta on pitkän luvun verran juttua myös foorumillakin mainitussa Metsärannan uudessa väitöskirjassa.

[Jaska]

Tuossa huomio kiinnittyy siihen, että välimerkitys 'persereikä' puuttuu, ainakin slaavin etymologisen sanakirjan aineistosta. Tokikaan sitä ei välttämättä tarvitakaan, koska merkityksensiirtymä voi ainakin teoriassa assosioitua kerralla kaksi pykälää eteenpäin. Mutta kriittisimmin metodia vaaliva voisi sanoa, että aukoton yhteys puuttuu ja sanojen äänteellisestä vastaavuudesta ja täydennysjakaumasta huolimatta vastaavuus jäisi hypoteettiseksi.

Kriittisesti tarkastellen voi toisaalta myös huomata, että monissa yleislähteissä tällaisten merkitysten ilmoittamista on kainosteltu, jos tarjolla on myös "nätimpi" päämerkitys.

Itäslaavissa kuitenkin päämerkityskin on 'perse', enkä näe, miten 'persereikä' olisi siitä enää olennaisesti "rumempi". Mutta kielihaaran etymologinen sanakirja ei tietenkään kattavuudeltaan voi vastata yhden kielen murresanakirjaa, jollaisessa epäilemättä esiintyisi runsaammin harvinaisempiakin merkityksiä.

Pitäisi löytyä johdonmukainen linja, jota voisi soveltaa yhtä lailla läheisempien kuin etäisempienkin sukukielten vastineisiin (puhumattakaan etävertailuista, joissa näkee vaikka minkälaisia aasinsiltoja), ettei tarvittaisi tilannekohtaista arpomista ja mielivaltaisia ratkaisuja fiilispohjalta. Siihen tarvittaisiin mitta-asteikko, jolla erilaisia merkityssuhteita ja niiden keskinäistä etäisyyttä voitaisiin arvioida objektiivisesti. Toistaiseksi sellaista ei ole (…)

Täysin yleispätevää systeemiä ei vielä ole, mutta ihan nykyään pitkälle pääsee jo CLICS-tietokannan (julk. 2019) avulla, jossa on satamäärin maailman kielten merkityssuhteita. Aiheesta on pitkän luvun verran juttua myös foorumillakin mainitussa Metsärannan uudessa väitöskirjassa.

Joo, tuo on hyvä alku, vaikka se esittää vain askelmäärät muttei askelten pituutta.

[Kinaporin kalifi]

Voisikohan muuten Kannaksen tiuri-nimissä olla takana syvä(-ri) nimistöä, siis Jaskan kommentin pohjalta *tivä tjsp., esim.: "Derevnja Sakula nad rekoju nad Tiverju"? Tiurinkylässä Räisälässä Vuoksi näkyisi vellovan jonkinoloisessa rotkossa.

EDIT Tiurinlinnan venäläinen nimi, Tiverskaja krepost, saattaisi olla säilyttänyt suomalaista nimeä paremmin *tivä-tyypin esimuodon, vrt. myös Tver, jolle wikipedia ilmoittaa lähtömuodoksi < *Tiheverä, ehkä oikeastaan jotain EDIT < ?*tivär-tyyppistä ja siihen liittyvä Tvertsa-joki.

Saamen divren "hyönteinen"esitetään lainautuneen suomeen muodossa tiura, joka tietysti sellaisenan sopisi lähtökohdaksi esim. Tiurinkylälle jne. Mutta, v > u muunnoksen pohjata myös tivä "syvä", osana jotain yhdysnimeä, voisi myös toimia, vrt. esim. Valkjärven paikannimi Tiiverinniitty. Esim. *tivä ja *jäkeri "syväjärvi", miksei myös Syväri-joen pohjalta jokikin, esim. ?*Tiv(e)ri >>> Tiuri. Syväri-nimien esimerkin pohjaltahan itse joen ei tarvitse olla syvä, kun rannan ja vedenpinnan korkeusero on riittävän suuri.

http://demo.seco.tkk.fi/saha/project/re ... e/Q8507432

[Jaska]

Voisikohan muuten Kannaksen tiuri-nimissä olla takana syvä(-ri) nimistöä, siis Jaskan kommentin pohjalta *tivä tjsp., esim.: "Derevnja Sakula nad rekoju nad Tiverju"? Tiurinkylässä Räisälässä Vuoksi näkyisi vellovan jonkinoloisessa rotkossa.

EDIT Tiurinlinnan venäläinen nimi, Tiverskaja krepost, saattaisi olla säilyttänyt suomalaista nimeä paremmin *tivä-tyypin esimuodon, vrt. myös Tver, jolle wikipedia ilmoittaa lähtömuodoksi < *Tiheverä, ehkä oikeastaan jotain EDIT < ?*tivär-tyyppistä ja siihen liittyvä Tvertsa-joki.

Saamen divren "hyönteinen"esitetään lainautuneen suomeen muodossa tiura, joka tietysti sellaisenan sopisi lähtökohdaksi esim. Tiurinkylälle jne. Mutta, v > u muunnoksen pohjata myös tivä "syvä", osana jotain yhdysnimeä, voisi myös toimia, vrt. esim. Valkjärven paikannimi Tiiverinniitty. Esim. *tivä ja *jäkeri "syväjärvi", miksei myös Syväri-joen pohjalta jokikin, esim. ?*Tiv(e)ri >>> Tiuri. Syväri-nimien esimerkin pohjaltahan itse joen ei tarvitse olla syvä, kun rannan ja vedenpinnan korkeusero on riittävän suuri.

http://demo.seco.tkk.fi/saha/project/re ... e/Q8507432

Ajatus on jälleen mielenkiintoinen. Ainoa heikkous lienee se, että puolivokaalin kadotessa jossain keskikantasuomessa tuloksena olisi kai ollut pitkä vokaali. Petri Kalliolta 2007 löytyvät tällaiset vastaavat esimerkit:
*säjeri > *sääri
*uveši > *uuhi
*tüveni > *tüüni

Toisaalta sekundaarisen *i:n ilmestyttyä jälkitavuihin se tuottikin v:n kadotessa diftongin:
*ovinas > *oinas
*sevimi > *seimi

Tässä tapauksessa kuitenkin olisi väljä vokaali toisessa tavussa, jolloin ensitavun suppea vokaali on väljentynyt:
*üvä > *vöö > vyö
*uva > *voo > vuo
(Kansanrunoudessa muuten on "uvantolainen" eräänä Väinämöisen kertosanana: "Elä itke Väinämöinen, ulise uvantolainen". Kun Väinäjoki-nimen taustalla olevalla sanallakin tavataan ieur. puolella merkityksiä kuten 'hitaasti virtaava' ja suom. murresanan väineä merkitys on 'hidas, väsynyt, saamaton', niin tässä olisi potentiaalinen ehdokas kontaminaatiokehitykselle: syvä + uvanto --> suvanto?)

Joka tapauksessa pitäisi olettaa säännölliseksi kehityksi toisen tavun väljän vokaali vuoksi *tiväri > **teeri??? Kuitenkin Tiuri-asuun päätyäksemme pitäisi olettaa ensin vokaalin sisäheittoa ja sitten tavunloppuisen v:n vokaaliutumista:
*tiväri > *tivri > tiuri.

Voisiko tällaista kehitystä perustella tai löytyisikö itämerensuomalaisia rinnakkaistapauksia Pystysen muistista?

Vaikka paikannimet ovat merkitysten osalta hankalia, niin 'syväri' olisi kuitenkin uskottavampi lähtökohta Tiuri-nimelle kuin ötökät...

[Kinaporin kalifi]

Kuitenkin Tiuri-asuun päätyäksemme pitäisi olettaa ensin vokaalin sisäheittoa ja sitten tavunloppuisen v:n vokaaliutumista:
*tiväri > *tivri > tiuri.

Voisiko tällaista kehitystä perustella tai löytyisikö itämerensuomalaisia rinnakkaistapauksia Pystysen muistista?

Vaikka paikannimet ovat merkitysten osalta hankalia, niin 'syväri' olisi kuitenkin uskottavampi lähtökohta Tiuri-nimelle kuin ötökät...

Topografisen kartan mukaan Tiurinkylässä, Vuoksen molemmin puolin, olisi ainakin korkeaa mäkeä tarjolla, joten nimelle löytyisi myös peruste. Tiurin linna sijaitsee muuten hieman kylän kaakkoispuolella, eikä siis näy kuvassa:



Ikävää ettei Tiiverinniityn tarkempi luonne selviä paikannimitiedoista.