Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

Sanojen ja nimien alkuperä

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 20 Joulu 2020 11:50

Jaska kirjoitti:*uva > *voo > vuo
(Kansanrunoudessa muuten on "uvantolainen" eräänä Väinämöisen kertosanana: "Elä itke Väinämöinen, ulise uvantolainen". Kun Väinäjoki-nimen taustalla olevalla sanallakin tavataan ieur. puolella merkityksiä kuten 'hitaasti virtaava' ja suom. murresanan väineä merkitys on 'hidas, väsynyt, saamaton', niin tässä olisi potentiaalinen ehdokas kontaminaatiokehitykselle: syvä + uvanto --> suvanto?)

Tästä tulee mieleen taannoinen -sha,-ksa keskustelu, jonka pohjalta mielleyhtymä uva- jne. -ksa >>> Vuoksi.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja aikalainen » 20 Joulu 2020 12:32

Kinaporin kalifi kirjoitti:Suvantojärvi laski ennen Taipaleenjoen puhkaisua ilmeisesti Viiksanjoen (joka olisi siis tyypillinen merjalaistyypin nimi laskujoelle) kautta Vuokseen, ainakin vanhan laskupaikan vieressä on Viiksanlahti, jonka Rahkonen myös mainitsee.

Suvantojärven laskuoja oli wikipedian mukaan samassa paikassa, missä nyt on päinvastaiseen suuntaan virtaava kiviniemenkoski. Sen kohdalla järvessä on Tikanlahti, ja Viiksanlahti on melko lähellä 1-2 km:n päässä. Vanhan laskuojan nimeä en tiedä.
Linkki: https://www.karjalankartat.fi/?language ... ayer.WMS_4

Kinaporin kalifi kirjoitti: Suvantojärvi on ilmeisesti jo vanhastaan Suvantojärvi, esim. "Pogost Mihajlovskoj Sakulskoj nad Svanskim ozerom 1500 V: 33, ... u ozera u Svanskogo ed.: 37, 38, järvi, ... na retse na Svani u ozera u Svani ed.: 39, joki,D Svan Lavrovo na retse na Svani ed.: 40, kylä, ... na Svane, ...nad ozerom nad Svanskim 1568 AKH I: 30, Soando Lacus 1651 RA LL: 43, järvi (Sakkola)."

Hyvä, sait asian selvitettyä. Jos keksit uskottavan (= aasinsillattoman) selityksen, miksi tämän järven nimessä on sana suvanto, niin se sama selitys toimisi jääski/suvantoteorian puitteissa myös Jääskijärveen.

Kinaporin kalifi kirjoitti: Vuoksessa on taas ollut Vuoksi- tai Vuosjärvi ( tai -iä?), esim. "Wuosjerfvi eller Wuoxen 1778 KA MMH 125 Kaukola 12: 2, joki tai järvi. Erityisesti järvi Käkisalmen kaupungin lounaispuolella

Joo. Tästä tulee mieleen, että onko joki nimetty järven mukaan vai toisinpäin. Muistaakseni vähän saman typpisiä järven nimiä on jossakin suomen tai karjalan puhuma-alueilla. Uskon joka tapauksessa, että joki on nimetty Kannaksen suunnalta, sillä siellä on ollut ikiaikainen kulkuväylä Vuoksen suuhaaroja pitkin Laatokalta (Käkisalmi) Suomenlahdelle (Viipuri). Linkki: https://www.karjalankartat.fi/?language ... 99999&base
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja aikalainen » 20 Joulu 2020 12:46

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Esittämässäsi opettavaisessa merkityksenkehityksessä on havaittavissa selkeästi ymmärrettävä polku:
syvä - syvä kolo - persekolo - perse.
Tuossa huomio kiinnittyy siihen, että välimerkitys 'persereikä' puuttuu, ainakin slaavin etymologisen sanakirjan aineistosta. Tokikaan sitä ei välttämättä tarvitakaan, koska merkityksensiirtymä voi ainakin teoriassa assosioitua kerralla kaksi pykälää eteenpäin.

Kun otetaan huomioon ajallinen ulottuvuus, niin merkitys on voinut siirtynyt vain yhden pykälän kerrallaan ja pykälien väliä satoja vuosia.

Jaska kirjoitti:Mutta kriittisimmin metodia vaaliva voisi sanoa, että aukoton yhteys puuttuu ja sanojen äänteellisestä vastaavuudesta ja täydennysjakaumasta huolimatta vastaavuus jäisi hypoteettiseksi.

Niin, 'aukoton' yhteys puuttuu.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 20 Joulu 2020 13:59

aikalainen kirjoitti:Hyvä, sait asian selvitettyä. Jos keksit uskottavan (= aasinsillattoman) selityksen, miksi tämän järven nimessä on sana suvanto, niin se sama selitys toimisi jääski/suvantoteorian puitteissa myös Jääskijärveen.

Ei Suvantojärven nimellä tietenkään tarvitse olla mitään yhteyttä Jääski-nimistöön. Eikö esim. Vauva.fi-sivustolta löytyisi mitään kiintoisaa vaihtoehtoa tämän ketjun seuraamiselle?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja Pystynen » 20 Joulu 2020 16:17

Jaska kirjoitti:Kuitenkin Tiuri-asuun päätyäksemme pitäisi olettaa ensin vokaalin sisäheittoa ja sitten tavunloppuisen v:n vokaaliutumista:
*tiväri > *tivri > tiuri.

Voisiko tällaista kehitystä perustella tai löytyisikö itämerensuomalaisia rinnakkaistapauksia Pystysen muistista?

Joissain johdostyypeissä tällaista kehitystä on, esim. tiivis → (? *tiivukka >) tiukka tai livetä → (? *livukas >) liukas. Pahempi vika on että jos tämä olisi vanha itämerensuomalainen johdos, niin nimen asun pitäisi olla vähintäänkin joko siuri (*ciwri) tai tyyri (*tüwri).

Syvä-sanan supistumaversioksi on esitetty verbiä syöstä (*söökse-), joka ei liity millään tavalla syömiseen mutta kyllä mahdollisesti syvälle menemiseen.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja Jaska » 20 Joulu 2020 18:46

Pystynen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kuitenkin Tiuri-asuun päätyäksemme pitäisi olettaa ensin vokaalin sisäheittoa ja sitten tavunloppuisen v:n vokaaliutumista:
*tiväri > *tivri > tiuri.

Voisiko tällaista kehitystä perustella tai löytyisikö itämerensuomalaisia rinnakkaistapauksia Pystysen muistista?

Joissain johdostyypeissä tällaista kehitystä on, esim. tiivis → (? *tiivukka >) tiukka tai livetä → (? *livukas >) liukas. Pahempi vika on että jos tämä olisi vanha itämerensuomalainen johdos, niin nimen asun pitäisi olla vähintäänkin joko siuri (*ciwri) tai tyyri (*tüwri).

Hyvä pointti!
Äänteellisesti toimiakseen nimen pitäisi siis olla melko nuori, eli siltä ajalta kun "pohjoiskantasuomi" syrjäytti alueen "B-ryhmän" kieliä. Valitettavasti en ole bongannut Rahkosen aineistosta yhtään alkuperäisen *i:n sisältävää sanaa, joten en tiedä, miten se edustuisi merjalaisryhmän kielissä.

Pystynen kirjoitti:Syvä-sanan supistumaversioksi on esitetty verbiä syöstä (*söökse-), joka ei liity millään tavalla syömiseen mutta kyllä mahdollisesti syvälle menemiseen.

Tämä vaikuttaisi uskottavalta.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 20 Joulu 2020 20:17

Jaska kirjoitti:Äänteellisesti toimiakseen nimen pitäisi siis olla melko nuori, eli siltä ajalta kun "pohjoiskantasuomi" syrjäytti alueen "B-ryhmän" kieliä. Valitettavasti en ole bongannut Rahkosen aineistosta yhtään alkuperäisen *i:n sisältävää sanaa, joten en tiedä, miten se edustuisi merjalaisryhmän kielissä.

Matvejev liittää Venäjän Шингарь EDIT Šingar' tyypin joennimet merjan "musta" sim- sanastoon, < *Šimingar' l. Šim-ingar' ja mainitsee esim. Vologdan alueen Šimgar'-joen yhden lähteistä olevan nimeltään Tšernij "musta" Šimgar', s. 101.

https://yandex.ru/maps/10853/vologda-ob ... big&z=8.17

http://vja.ruslang.ru/index.php/en/arch ... 8-5/90-105

Joten, jos asian oikein ymmärsin, i > i.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja aikalainen » 21 Joulu 2020 00:24

Kinaporin kalifi kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Hyvä, sait asian selvitettyä. Jos keksit uskottavan (= aasinsillattoman) selityksen, miksi tämän järven nimessä on sana suvanto, niin se sama selitys toimisi jääski/suvantoteorian puitteissa myös Jääskijärveen.
Ei Suvantojärven nimellä tietenkään tarvitse olla mitään yhteyttä Jääski-nimistöön. Eikö esim. Vauva.fi-sivustolta löytyisi mitään kiintoisaa vaihtoehtoa tämän ketjun seuraamiselle?

Kylläpä suollat epäystävällistä tekstiä. Kukaan muu täällä ei yleensä auo päätään toisilleen, korkeintaan poikkeuksellisesti, ja Jaska joskus kuumenee väittelyssä, mutta sulla se on kroonista, kestänyt jo vuosia. Foorumin ilmapiiri pysyisi parempana ilman tuollaista teinimäistä kitinää.

En väittänyt, että Suvantojärven nimellä tarvitsisi olla jotain yhteyttä Jääski-nimistöön, vaan että siitä voisi saada sinun jääski/suvanto-hypoteesin selittelyyn apua. Se hypoteesi kun pitäisi saada sopimaan myös Jääskijärveen merkityksessä suvantojärvi.

Kinaporin kalifi kirjoitti:
puu kirjoitti:En kyllä hahmota Vuoksen reitillä mahdollista suvantokohtaa Jääsken kohdalla, vaikka saattaahan sellainen olla ollut joskus.
Vuoksi ... Jääskeä, joka sijaitsee viisi kilometria pitkän virtamaisen suvannon partaalla.

Tässä kuva siitä “virtamaisesta suvannosta” (mitä tarkoittaakaan):
http://www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/kuv ... itemId=789

Toistaiseksi selittelet pitäjän nimeä hypoteettisen suvannon hypoteettisellä nimellä, joka on johdettu jääski-sanalle kehittämästäsi hypoteesistä. Kolmannen kertaluokan hypoteesi. Se kai sitten ylittää mielestäsi Vauva-lehden tason.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 21 Joulu 2020 00:49

aikalainen kirjoitti:Se hypoteesi kun pitäisi saada sopimaan myös Jääskijärveen merkityksessä suvantojärvi.

Ei pidä.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 22 Joulu 2020 11:41

Jaska kirjoitti:Äänteellisesti toimiakseen nimen pitäisi siis olla melko nuori, eli siltä ajalta kun "pohjoiskantasuomi" syrjäytti alueen "B-ryhmän" kieliä.

Minusta moni asia viittaa siihen, että vanhan Kannaksen kielen osalta kielenvaihto on melko nuori asia. Käyttösanasto, joka näkyy paikannimissä, esim. vuohto- on yksi esimerkki. Monien käsitteiden merkitys on tunnettu ilmeisesti vielä historiallisella ajalla. Toinen liittyy Vaivaran tyypin kaltaiseen o > ö muunnokseen perintösanastossa tyyppiä mölä, pöllä, rönä, mahdollisesti perustuen alueelliseen vaikutukseen. Muolaa ehkä erityisen tärkeänä erisnimenä ajautui poikkeavasti hämäläistyypin muotoon ja sai diftongin, o:, oo > uo. Merjalaistyypin kielissä oli tähän liittyen joka tapauksessa keskikantasuomen piirteitä, esim. puolipitkät tai pitkät etuvokaalit ja kt > ht.

Me > mö: (vrt. vepsä mö), möö > myö tyypin kehitys tarjoaisi tietysti vaihtoehtoisen reitin asian selittämiseksi, ehkä jo Laatokan kantakielessä oli virolaistyyppistä taipumusta tähän suuntaan, mutta hanke edistyi kaiketi vain satunnaisesti ja ehkä liittyen juuri tuon kielen perintö- l. substraattisanastoon. Puolipitkästä etuvokaalista tuntuisi kuitenkin jotenkin luontevammin päästävän ö-tyypin muotoihin kuin pitkästä.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja Pystynen » 22 Joulu 2020 15:45

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Äänteellisesti toimiakseen nimen pitäisi siis olla melko nuori, eli siltä ajalta kun "pohjoiskantasuomi" syrjäytti alueen "B-ryhmän" kieliä.

Minusta moni asia viittaa siihen, että vanhan Kannaksen kielen osalta kielenvaihto on melko nuori asia.

Näitä olisi ehkä hyvä koota. Kannakselle on vanhastaan oletettu ainakin yhtä nuorta kielenvaihtoa, nimittäin inkeroisesta suomen kaakkoismurteisiin. En ole perehtynyt asiaan kovin tarkasti, mutta olen kuitenkin ollut siinä käsityksessä että tämä nimenomainen tulkinta perustuu pikemminkin aihetodisteisiin = itämurteiden tunnetusti myöhäinen leviäminen läntisemmälle Inkerinmaalle ja inkeroismurteiden yhteydet karjalaan, ei niinkään mihinkään kovin konkreettiseen aineistoon aikaisemmasta inkeroisen puhumisesta ainakaan missään Vuoksella asti. Toisaalta karjalaisia on todistetusti muutellut saarekkeiksi pitkin poikin luoteis-Venäjää (vepsäläisiäkin on todettu 1800-luvulla ainakin yksi vastaava siirtokunta).

Seuraavanlaisia epäilyjä nyttemmin onkin jo esitetty:
Petri Kallio jutussa "Muinaiskarjalan uralilainen tausta" kirjoitti:Inkeroisen itsensä on arveltu saapuneen Inkeriin jo ensimmäisen vuosituhannen puolella johtuen lähinnä sen konservatiivisuudesta (Leskinen 1991: 223–227), vaikka ei ole olemassa yhtäkään koko muun muinaiskarjalan kattavaa isoglossia (esim. *ee > *ie, *öö > *üö ja *oo > *uo tapahtuivat eri tahoilla itsenäisesti; Sammallahti 1977: 126, 128). Ei siis ole perusteita olettaa inkeroisen eronneen muusta muinaiskarjalasta ensimmäisenä, vaan 1100-luvulla Inkerissäkin alkanut Muinais-Karjalan kulttuurivaikutus voidaan yhä yhdistää myös sen muinaiskarjalaistumisen alkamiseen. Inkeroisten varsin myöhäistä etnogenesistä tukee sekin, että he keskeisestä sijainnistaan huolimatta ilmestyivät historiallisiin lähteisiin vasta 1220-luvulla (Grünthal 1997: 173–177).


Eli ei ehkä olisi mahdotonta että muinaiskarjalan alkuperäinenkin leviäminen oli osin hyppäyksittäistä ja jätti vielä Kannakselle osin jotain muunkielistä väestöä? Mutta jos tämän haluaisi olettaa säilyneen jopa kaakkoismurteiden leviämiseen asti, pitäisi kyllä löytyä enemmänkin jälkiä kuin vain pari paikannimeä.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 22 Joulu 2020 22:27

Pystynen kirjoitti:Näitä olisi ehkä hyvä koota.

...Eli ei ehkä olisi mahdotonta että muinaiskarjalan alkuperäinenkin leviäminen oli osin hyppäyksittäistä ja jätti vielä Kannakselle osin jotain muunkielistä väestöä? Mutta jos tämän haluaisi olettaa säilyneen jopa kaakkoismurteiden leviämiseen asti, pitäisi kyllä löytyä enemmänkin jälkiä kuin vain pari paikannimeä.

Todellakin olisi, mutta tuota artikkelia ei uskottavuussyistä oikein voi kirjoittaa kuin koulutettu tutkija. Kielenvaihdon ajoituksen osalta tulee mieleen esim. se, että hypoteettinen tiväri > tiuri ei näytä osallistuneen keskikantasuomen ti > si muunnokseen, sillä muuten puhuisimme ilmeisesti Syvärinkylästä, emme Tiurinkylästä. Mikähän lienee muuten tähän liittyen Siuron etymologia? Joten, ensimmäisen vuosituhannen jaa kuluessa? Samaan kokonaisuuteen kuuluvat pöllät, rönät jne. säilyivät tietysti taas arkisina käyttösanoina.

Kyllä inkeroista muuten minun tietääkseni puhuttiiin ainakin Suvannon liepeillä.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 23 Joulu 2020 15:11

Nimen Muolaa osalta ilmeisesti yksinkertaisinta on liittää nimi Muolaan Kirkkojärveen rajoittuvaan korkeaan Kirkkomäkeen. Suomen nykyisen alueen puolella nimeä vastaisivat siis Mölömäet ja -vuoret. EDIT Myös esim. Antrean Mölömäki olisi tietysti jo lähempänäkin vastaava < *mo:la-nimi.

Kuva

Kuva
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 30 Joulu 2020 11:59

Kinaporin kalifi kirjoitti:Kielenvaihdon ajoituksen osalta tulee mieleen esim. se, että hypoteettinen tiväri > tiuri ei näytä osallistuneen keskikantasuomen ti > si muunnokseen, sillä muuten puhuisimme ilmeisesti Syvärinkylästä, emme Tiurinkylästä. Mikähän lienee muuten tähän liittyen Siuron etymologia? Joten, ensimmäisen vuosituhannen jaa kuluessa? Samaan kokonaisuuteen kuuluvat pöllät, rönät jne. säilyivät tietysti taas arkisina käyttösanoina.

Ajoitukseen ja läheiseen Simpeleeseen liittyen, toisaalta:

"Kantasaamelaisesta muodosta *tḙmpḙl sana on lainautunut keskikantasuomeen äänneasussa *Timpel : *Timpelen >> sm. Simpele. Vartalovokaalinsa laadusta johtuen paikannimi Simpele ei voi olla suora laina kantagermaanista. Sana on läpikäynyt keskikantasuomalaisen äänteenmuutoksen */ti/ >> /si/. "

Mutta toisaalta:

"Nimen Simpele ei ole välttämättä tarvinnut lainautua kantasaamesta kantasuomeen ennen keskikantasuomalaista äänteenmuutosta */ti/ > */ci/ > /si/, vaikka sekin on tietysti äännehistoriallisesti mahdollista, vaan lainautuminen on voinut tapahtua myös tämän monivaiheisen äänteenmuutoksen jo alettua, kuitenkin ennen kuin sananalkuinen äänneyhtymä /ti-/ tuli fonotaktisesti jälleen mahdolliseksi myöhäiskanta-suomessa."

https://journal.fi/sananjalka/article/view/86714

Jos *Tiväri > Tiuri, niin Tiurissa olisi ilmeisesti puhuttu substraattikieltä siihen asti, että Heikkilän mainitsema ti > si on ohitettu ja sananalkuinen äänneyhtymä /ti-/ on taas tullut mahdolliseksi. Kannaksen kielenvaihto olisi siten edennyt vasta ensimmäisen vuosituhannen jaa kuluessa, ehkä liittyen tsuudin katoamiseen imsun ja slaavin tieltä eteläiseltä Laatokalta ml. Syvärin alue? Vanhasta kielestä ei enää olisi ollut tässä vaiheessa hyötyä, esim. kaupan osalta. Kielenvaihdon ajoitus olisi siis suunnilleen sama kuin vepsäläisten syntyprosessin ajoitus ja substraattikin todennäköisesti sama kuin vepsäläisillä, vrt. esim. Mullosen esille tuomat viitteet vepsäläisten lingvistiseen substraattiin.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 30 Joulu 2020 14:50

Jähkye, niemi Vuolteessa, Hauho, < *ješki-

http://demo.seco.tkk.fi/saha/project/re ... e/Q5336429

Tässä š > h, toisin kuin Jääskessä, mikä viittaisi myös siihen että Jääski on vaihtanut imsuun vasta verraten myöhään.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja Pystynen » 31 Joulu 2020 02:52

Tämä nyt voisi olla ihan kotoperäinenkin ja ehkä hieman eri alkuperää. SMS tuntee sieltä täältä Hämeestä isoa kappaletta tarkoittavan sanaryhmän jähkälä ~ jähkäle ~ jähkäre, joka ensi kädessä liittynee järkäleen ja möhkäleen tapaisiin sanoihin. Satellittikartasta katsoen niemen viereisissä salmissa tosiaan onkin monia isohkoja kareja / luotoja.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 31 Joulu 2020 10:08

Pystynen kirjoitti:Tämä nyt voisi olla ihan kotoperäinenkin ja ehkä hieman eri alkuperää. SMS tuntee sieltä täältä Hämeestä isoa kappaletta tarkoittavan sanaryhmän jähkälä ~ jähkäle ~ jähkäre, joka ensi kädessä liittynee järkäleen ja möhkäleen tapaisiin sanoihin. Satellittikartasta katsoen niemen viereisissä salmissa tosiaan onkin monia isohkoja kareja / luotoja.

Totta, erityisesti muoto jähkäre tulee niin lähelle nimeä Jähkye, että liittymä *jeski-nimistöön jää liian epävarmaksi. Lisäksi Vuolle saattaa olla liian heikkovirtainen, ettei mitään tarvetta sen suvannon korostamiseen ole ollut.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 31 Joulu 2020 12:05

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Voisikohan muuten Kannaksen tiuri-nimissä olla takana syvä(-ri) nimistöä, siis Jaskan kommentin pohjalta *tivä tjsp., esim.: "Derevnja Sakula nad rekoju nad Tiverju"? Tiurinkylässä Räisälässä Vuoksi näkyisi vellovan jonkinoloisessa rotkossa.

EDIT Tiurinlinnan venäläinen nimi, Tiverskaja krepost, saattaisi olla säilyttänyt suomalaista nimeä paremmin *tivä-tyypin esimuodon, vrt. myös Tver, jolle wikipedia ilmoittaa lähtömuodoksi < *Tiheverä, ehkä oikeastaan jotain EDIT < ?*tivär-tyyppistä ja siihen liittyvä Tvertsa-joki.

Saamen divren "hyönteinen"esitetään lainautuneen suomeen muodossa tiura, joka tietysti sellaisenan sopisi lähtökohdaksi esim. Tiurinkylälle jne. Mutta, v > u muunnoksen pohjata myös tivä "syvä", osana jotain yhdysnimeä, voisi myös toimia, vrt. esim. Valkjärven paikannimi Tiiverinniitty. Esim. *tivä ja *jäkeri "syväjärvi", miksei myös Syväri-joen pohjalta jokikin, esim. ?*Tiv(e)ri >>> Tiuri. Syväri-nimien esimerkin pohjaltahan itse joen ei tarvitse olla syvä, kun rannan ja vedenpinnan korkeusero on riittävän suuri.

http://demo.seco.tkk.fi/saha/project/re ... e/Q8507432

Jaha, ei mitään uutta auringon alla. Tivre > tiuri -idean on esittänyt yhtenä vaihtoehtona jo Kotskurkina, mutta perustuen siis merkitykseen "hyönteinen". Kuitenkin Vatjan verokirjan mukaan Vuoksen sen osan nimi, jossa Tiurinlinna sijaitsee, on Tivr tai Tivra, joten ehkä sittenkin < *Tiväri, vrt. esim. nimet Tiverskij gorodok tai Tiversk.

https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0 ... 1%81%D0%BA
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 09 Maalis 2021 17:15

Jaska kirjoitti:Ja sitten tietysti Vääksyt sopisivat vokaalistoltaan Jääskien yhteyteen. Teoreettinen mahdollisuus olisi myös merjalaismurteelle, jossa oli kehittynyt pitkä *ää. Mutta ennen sitä muut mahdollisuudet pitää tietysti kartoittaa, se on viimesijainen selitys sitten jos muuta ei keksitä. (Tai tietysti jos todisteet alkavat viitata siihen suuntaan.)

" Monet muutkin pitkän ä-äänteen sisältävistä itämerensuomalaisista sanoista ovat slaavilaislainoja (määrä, läävä, käämi, sääli jne.)"

Janne Saarikivi Helsinki Kyllä kiitos Muutaman yleisen sanan etymologiasta (kyllä, kiittää, kirja, vero ynnä muuta pientä), s. 6:

https://edition.fi/suomalaisugrilainens ... 11/1/130-1
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Yeshka < *ješki / *jüški 'rauhallinen'

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 10 Maalis 2021 09:37

Vielä liittyen edelliseen: jo aiemmmin on tullut mieleeni, josko suomeen venäläislainoja välittänyt väestö olisikin ollut sekakielinen, vasta slaavilaistumassa. Häviävä kieli ei ole tarvinnut olla imsupohjainen, myös merjalaistyypin kieltä puhunut ryhmä Laatokan suunnalla voisi toimia mainiosti. Paitsi lainasanoissa tyyppiä läävä, ryhmän jälkiä voisi olla nähtävissä paikannimissä kuten Jääski < *jeski, Vääksy < *veksV, mutta miksei myös esim. Turussa nimessä Jäkärlä ja taustalla olisi jotain tyyliin *jäkeri "järvi", ehkä lya "joki" -päätteellä. Näin Turun seudulla ei olisi ollut venäläistä kauppakoloniaa, vaan merjaa puhuva tsuudikylä tai -kyliä. Näihin kauppakyliin liittyisivät sitten nimet kuten Kaarnitta, Kastu, Koroinen ja Vepsä.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

EdellinenSeuraava

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa