Joulu

Sanojen ja nimien alkuperä

Joulu

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 03 Joulu 2011 03:45

Näin ajankohdan kunniaksi rupesin pohtimaan joulu-sanan tuloa suomeen. Ymmärtääkseni tämä on sama sana kuin ruotsin jul ja se taas periytyy jostain varhemmasta germaanisanasta siten, että Yule-juhlassa on kyse samasta juhlasta. Joulu olisi siis yhteisgermaaninen keskitalven juhla, jonka ajankohta arvatenkin alun perin määräytyi talvipäivänseisauksen perusteella.

Olisi mielenkiintoista kuulla lisätietoa, esim. milloin sana on lainattu itämerensuomeen?
JakomäenNeruda
 

ViestiKirjoittaja Pystynen » 03 Joulu 2011 17:20

Muistelisin, että diftongi /ou/ on sanassa suomenruotsalainen murrepiirre (muinaisnorjassa oli jól), eli ei tämä kovin varhainen sana taida olla. Ehkä 2. vuosituhannen puolella?

Varhempi mutta samaa juurta on sitten juhla.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja pektopah » 03 Joulu 2011 19:14

Virolainen wikipedia tietää seuraavaa:

http://et.wikipedia.org/wiki/J%C3%B5ulud

Sõna jõul on eesti keelde arvatavasti laenatud muinasskandinaavia keelest tuhatkond aastat tagasi. "Talistepüha" oli levinum nimetus Lõuna-Eestis.


Vaikka en viroa osaakaan, niin luulisin tuossa sanottavan, että sana jõul lainattiin viroon luultavasti noin tuhatkunta ajastaikaa sitten muinaisskandinaavista. Lounais-Virossa käytettiin nimitystä "Talistepüha".
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja Jaska » 03 Joulu 2011 19:46

pektopah kirjoitti:Virolainen wikipedia tietää seuraavaa:

http://et.wikipedia.org/wiki/J%C3%B5ulud

Sõna jõul on eesti keelde arvatavasti laenatud muinasskandinaavia keelest tuhatkond aastat tagasi. "Talistepüha" oli levinum nimetus Lõuna-Eestis.


Vaikka en viroa osaakaan, niin luulisin tuossa sanottavan, että sana jõul lainattiin viroon luultavasti noin tuhatkunta ajastaikaa sitten muinaisskandinaavista. Lounais-Virossa käytettiin nimitystä "Talistepüha".

Lõuna = etelä, muuten oikein. :)

Köbler antaa kantagermaanin asuksi *jehwla-, kantaskandinaavin asuksi *jool. Juhla-sanakin lienee siis lainattu vasta kantagermaanin jälkeen, vokaalin jo pyöristyttyä mutta ennen kuin *h katosi.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Pystynen » 03 Joulu 2011 20:30

Jaska kirjoitti:Köbler antaa kantagermaanin asuksi *jehwla-, kantaskandinaavin asuksi *jool. Juhla-sanakin lienee siis lainattu vasta kantagermaanin jälkeen, vokaalin jo pyöristyttyä mutta ennen kuin *h katosi.

Suhde pyöreä konsontti + *e ~ ural. *u on kyllä jo paljon vanhempikin, vrt. *kulki- ~ ie *kʷelH-

Lainautumisesta juuri ennen h:n katoa odottaisi tulevan pikemmin **johla.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja Jaska » 04 Joulu 2011 19:54

Pystynen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Köbler antaa kantagermaanin asuksi *jehwla-, kantaskandinaavin asuksi *jool. Juhla-sanakin lienee siis lainattu vasta kantagermaanin jälkeen, vokaalin jo pyöristyttyä mutta ennen kuin *h katosi.

Suhde pyöreä konsontti + *e ~ ural. *u on kyllä jo paljon vanhempikin, vrt. *kulki- ~ ie *kʷelH-

Toki, mutta tuossa on h välissä, mikä heikentää assimilaation todennäköisyyttä: tuossa asemassa w on oikeastaan jo seuraavan tavun vokaali.

Pystynen kirjoitti:Lainautumisesta juuri ennen h:n katoa odottaisi tulevan pikemmin **johla.

Tuo voi olla totta, vaikken osaakaan ottaa siihen nyt kantaa. Toisaalta usein äänteenmuutosten suhteellista kronologiaa selventävät nimenomaan lainasanat, eli onko varmaa ettei vokaalin suppeneminen edellä h:n katoa?
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Pystynen » 04 Joulu 2011 20:57

Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Köbler antaa kantagermaanin asuksi *jehwla-, kantaskandinaavin asuksi *jool. Juhla-sanakin lienee siis lainattu vasta kantagermaanin jälkeen, vokaalin jo pyöristyttyä mutta ennen kuin *h katosi.

Suhde pyöreä konsontti + *e ~ ural. *u on kyllä jo paljon vanhempikin, vrt. *kulki- ~ ie *kʷelH-

Toki, mutta tuossa on h välissä, mikä heikentää assimilaation todennäköisyyttä: tuossa asemassa w on oikeastaan jo seuraavan tavun vokaali.

*jehwla = [jehʷla], ei [jehula]. Germanistiikassa näkee w:tä tässä yläindeksillä tai ilman, näiden välillä kun ei ole ollut kontrastia. Jossain vaiheessa nämä ovat tavun alussa auenneet konsonanttiyhtymiksi: *kʷ *gʷ >> *hw *kw (IE *gʷen- > ruots. kvinna, yms) mutta tavunloppuisina mitään todisteita tuollaisesta ei ymmärtääkseni ole.

Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:Lainautumisesta juuri ennen h:n katoa odottaisi tulevan pikemmin **johla.

Tuo voi olla totta, vaikken osaakaan ottaa siihen nyt kantaa. Toisaalta usein äänteenmuutosten suhteellista kronologiaa selventävät nimenomaan lainasanat, eli onko varmaa ettei vokaalin suppeneminen edellä h:n katoa?

No kun muinaisnorjasta tiedetään tuo suppenematon ja h:ton jól (ja islannissa edelleen samoin!), niin en näe syytä olettaa vastakkaista.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja Jaska » 05 Joulu 2011 16:25

Pystynen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Köbler antaa kantagermaanin asuksi *jehwla-, kantaskandinaavin asuksi *jool. Juhla-sanakin lienee siis lainattu vasta kantagermaanin jälkeen, vokaalin jo pyöristyttyä mutta ennen kuin *h katosi.

Suhde pyöreä konsontti + *e ~ ural. *u on kyllä jo paljon vanhempikin, vrt. *kulki- ~ ie *kʷelH-

Toki, mutta tuossa on h välissä, mikä heikentää assimilaation todennäköisyyttä: tuossa asemassa w on oikeastaan jo seuraavan tavun vokaali.

*jehwla = [jehʷla], ei [jehula]. Germanistiikassa näkee w:tä tässä yläindeksillä tai ilman, näiden välillä kun ei ole ollut kontrastia. Jossain vaiheessa nämä ovat tavun alussa auenneet konsonanttiyhtymiksi: *kʷ *gʷ >> *hw *kw (IE *gʷen- > ruots. kvinna, yms) mutta tavunloppuisina mitään todisteita tuollaisesta ei ymmärtääkseni ole.

OK, jos pyöreähuulisuus on liittynyt kiinteästi konsonanttiin, se on hyvinkin voinut pyöristää edeltävän vokaalin.

Pystynen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:Lainautumisesta juuri ennen h:n katoa odottaisi tulevan pikemmin **johla.

Tuo voi olla totta, vaikken osaakaan ottaa siihen nyt kantaa. Toisaalta usein äänteenmuutosten suhteellista kronologiaa selventävät nimenomaan lainasanat, eli onko varmaa ettei vokaalin suppeneminen edellä h:n katoa?

No kun muinaisnorjasta tiedetään tuo suppenematon ja h:ton jól (ja islannissa edelleen samoin!), niin en näe syytä olettaa vastakkaista.

OK! Sitten asia näyttää selvältä.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Kalevanserkku » 05 Joulu 2011 22:22

Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:Lainautumisesta juuri ennen h:n katoa odottaisi tulevan pikemmin **johla.

Tuo voi olla totta, vaikken osaakaan ottaa siihen nyt kantaa. Toisaalta usein äänteenmuutosten suhteellista kronologiaa selventävät nimenomaan lainasanat, eli onko varmaa ettei vokaalin suppeneminen edellä h:n katoa?

No kun muinaisnorjasta tiedetään tuo suppenematon ja h:ton jól (ja islannissa edelleen samoin!), niin en näe syytä olettaa vastakkaista.

OK! Sitten asia näyttää selvältä.


Kiinnostavaa! Muinaisislannissa (=muinaisnorjassa) jól äännettiin [jool], mutta nykyislannissa [joul].
Kalevanserkku
Kalevanserkku
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 406
Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Paikkakunta: Pori

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 06 Joulu 2011 11:10

Eli jos lainautuminen on tapahtunut ~kantagermaanista, niin milloin ja millä alueella?

Mikä on "talistepyhä"?
JakomäenNeruda
 

ViestiKirjoittaja Jaska » 06 Joulu 2011 17:36

JakomäenNeruda kirjoitti:Eli jos lainautuminen on tapahtunut ~kantagermaanista, niin milloin ja millä alueella?

Mikä on "talistepyhä"?

Se näyttäisi olevan viron murre-edustuksen perusteella "talvistenpyhä":
http://et.wikipedia.org/wiki/J%C3%B5ulud

Ilmeisesti juhla-sanan germaanisessa lähtöasussa ei ole tapahtunut kummoisia muutoksia ennen luoteisgermaanista(?) *h:n katoa - sana voisi siis olla kai lainattu vielä ajanlaskun alun jälkeenkin. Lainautumispaikka voisi olla Lounais-Suomi, jossa on vanhoja germaanisia paikannimiä, tai miksei Viron rannikkokin.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02


Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa