Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Köbler antaa kantagermaanin asuksi *jehwla-, kantaskandinaavin asuksi *jool. Juhla-sanakin lienee siis lainattu vasta kantagermaanin jälkeen, vokaalin jo pyöristyttyä mutta ennen kuin *h katosi.
Suhde pyöreä konsontti + *e ~ ural. *u on kyllä jo paljon vanhempikin, vrt. *kulki- ~ ie *kʷelH-
Toki, mutta tuossa on h välissä, mikä heikentää assimilaation todennäköisyyttä: tuossa asemassa w on oikeastaan jo seuraavan tavun vokaali.
*jehwla = [jehʷla], ei [jehula]. Germanistiikassa näkee w:tä tässä yläindeksillä tai ilman, näiden välillä kun ei ole ollut kontrastia. Jossain vaiheessa nämä ovat tavun alussa auenneet konsonanttiyhtymiksi: *kʷ *gʷ >> *hw *kw (IE *gʷen- > ruots.
kvinna, yms) mutta tavunloppuisina mitään todisteita tuollaisesta ei ymmärtääkseni ole.
Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Lainautumisesta juuri ennen h:n katoa odottaisi tulevan pikemmin **johla.
Tuo voi olla totta, vaikken osaakaan ottaa siihen nyt kantaa. Toisaalta usein äänteenmuutosten suhteellista kronologiaa selventävät nimenomaan lainasanat, eli onko varmaa ettei vokaalin suppeneminen edellä h:n katoa?
No kun muinaisnorjasta tiedetään tuo suppenematon ja h:ton
jól (ja islannissa edelleen samoin!), niin en näe syytä olettaa vastakkaista.