Vanhat nimet
Lähetetty: 05 Joulu 2011 16:05Tämä tutkielma löytyi sattumalta, kun etsin äskettäin esille nousseen etäserkun nimen taustoja:
"Kun etsitään Rahko(i)-nimen etymologista alkuperää, on siis ensin yritettävä ajoittaa nimen alkuperä. Kun on kysymys Rahkola-nimisistä paikkakunnista, voimme todeta niitä esiintyvän lähes koko itämerensuomalaisen kieliryhmän puhumaalueella. Nimen tunsivat vepsäläiset, joiden jäljiltä on Äänisen-Syvärin alueilla ja kauempanakin
idässä Pohjois-Venäjällä Rahkola-nimisiä kyliä. Virossa on Rahkla-niminen kylä Rakveren ja Peipsjärven välissä. Karjalassa ja Inkerinmaallakin on Rahkola-asutusnimiä. Suomessa niistä vanhimpiin lukeutuu Hämeenlinnan luoteispuolella sijaitseva Rahkoila. Tämä sallii meidän pitää Rahko(i)-nimeä jo pakanuudenaikaisena, itämerensuomalaiseen yhteiskieleen kuuluneena nimenä. Tällöin sen voi ajoittaa vähintään jo myöhäiskantasuomen sanastosta kumpuavaksi nimeksi (n. 0-500 jKr.). Mikään seikka ei anna aihetta erottaa
näitä varhaisia Rahkola-nimiä eri lähtökohdista juontuviksi.
Tätä ajoitusta tukee myös äänisentakaisen Vodlajärven muinaisvepsäläiseltä alueelta kerätty bylina (muinaiskertomus), jonka päähenkilö on kaksintaistelijana ansioitunut Rahkoi Ragnozerskij eli Ragnjärven Rahkoi. Bylinan eräässä versiossa kerrotaan, että tsaari istui tuolloin Kievissä. Kaikki versiot mainitsevat, että hän taisteli varjagin
kanssa. Tämä kertomuksen historiallinen kehys viittaa viikinkiaikaan eli siis pakanuuden aikaan.
Mikä on sitten sanan rahko merkitys? Pakanuuden aikainen mytologia tunsi Rahkoi-jumaluuden. Agricola mainitsee hämäläisten epäjumalain joukossa samannimisen kuunpimennyksen haltijan Rahkoi kuun mustaks jakoi. Vepsän kieli tuntee sanan rahkoi haltija. Nykysuomen sana haltija vuorostaan tulee muinaisgermaanin sanasta *haldiaz, josta mm. ruotsin hålla ja engl. hold pitää. Kyseessä oli siis joku, joka piti hallussaan jotain aluetta (kuu, lähde, sauna, riihi, talo jne.). Samasta germaanisesta sanasta tulevat myös suomen sanat hallita ja haltu (pitää hallussaan). Suomen murteissa esiintyy sana rahko pärepihti, päreen pidin. Vastaava sana esiintyy myös mordvan kielessä muodossa rako oksan haara. Mm. tunnettu suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Heikki Paasonen on katsonut, että suomen, vepsän ja mordvan rahko ~ rako sanojen kuuluvat yhteen uskomusolento Rahkon kanssa (SSA III, s. 38). On siis kysymys jostain, joka pitää jotain paikallaan, hallussaan. Miksi tällainen nimi annettiin? Mahdollisesti kyseessä on sama motiivi kuin jo edellä esitetty Vallittu-nimen kohdalla. Haluttiin, että lapsesta tulisi mahtimies, joka pitää hallussaan tärkeiksi katsottuja asioita tai maantieteellisiä alueita. Toinen vaihtoehto voisi olla sama kuin nimen Ahti tai skandinaavisen Thor-nimen funktio. Jumaluuden nimen katsottiin suojelevan lasta."
Pauli Rahkonen
http://rahkostensukuseura.fi/assets/Leh ... 1_2008.pdf
"Kun etsitään Rahko(i)-nimen etymologista alkuperää, on siis ensin yritettävä ajoittaa nimen alkuperä. Kun on kysymys Rahkola-nimisistä paikkakunnista, voimme todeta niitä esiintyvän lähes koko itämerensuomalaisen kieliryhmän puhumaalueella. Nimen tunsivat vepsäläiset, joiden jäljiltä on Äänisen-Syvärin alueilla ja kauempanakin
idässä Pohjois-Venäjällä Rahkola-nimisiä kyliä. Virossa on Rahkla-niminen kylä Rakveren ja Peipsjärven välissä. Karjalassa ja Inkerinmaallakin on Rahkola-asutusnimiä. Suomessa niistä vanhimpiin lukeutuu Hämeenlinnan luoteispuolella sijaitseva Rahkoila. Tämä sallii meidän pitää Rahko(i)-nimeä jo pakanuudenaikaisena, itämerensuomalaiseen yhteiskieleen kuuluneena nimenä. Tällöin sen voi ajoittaa vähintään jo myöhäiskantasuomen sanastosta kumpuavaksi nimeksi (n. 0-500 jKr.). Mikään seikka ei anna aihetta erottaa
näitä varhaisia Rahkola-nimiä eri lähtökohdista juontuviksi.
Tätä ajoitusta tukee myös äänisentakaisen Vodlajärven muinaisvepsäläiseltä alueelta kerätty bylina (muinaiskertomus), jonka päähenkilö on kaksintaistelijana ansioitunut Rahkoi Ragnozerskij eli Ragnjärven Rahkoi. Bylinan eräässä versiossa kerrotaan, että tsaari istui tuolloin Kievissä. Kaikki versiot mainitsevat, että hän taisteli varjagin
kanssa. Tämä kertomuksen historiallinen kehys viittaa viikinkiaikaan eli siis pakanuuden aikaan.
Mikä on sitten sanan rahko merkitys? Pakanuuden aikainen mytologia tunsi Rahkoi-jumaluuden. Agricola mainitsee hämäläisten epäjumalain joukossa samannimisen kuunpimennyksen haltijan Rahkoi kuun mustaks jakoi. Vepsän kieli tuntee sanan rahkoi haltija. Nykysuomen sana haltija vuorostaan tulee muinaisgermaanin sanasta *haldiaz, josta mm. ruotsin hålla ja engl. hold pitää. Kyseessä oli siis joku, joka piti hallussaan jotain aluetta (kuu, lähde, sauna, riihi, talo jne.). Samasta germaanisesta sanasta tulevat myös suomen sanat hallita ja haltu (pitää hallussaan). Suomen murteissa esiintyy sana rahko pärepihti, päreen pidin. Vastaava sana esiintyy myös mordvan kielessä muodossa rako oksan haara. Mm. tunnettu suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Heikki Paasonen on katsonut, että suomen, vepsän ja mordvan rahko ~ rako sanojen kuuluvat yhteen uskomusolento Rahkon kanssa (SSA III, s. 38). On siis kysymys jostain, joka pitää jotain paikallaan, hallussaan. Miksi tällainen nimi annettiin? Mahdollisesti kyseessä on sama motiivi kuin jo edellä esitetty Vallittu-nimen kohdalla. Haluttiin, että lapsesta tulisi mahtimies, joka pitää hallussaan tärkeiksi katsottuja asioita tai maantieteellisiä alueita. Toinen vaihtoehto voisi olla sama kuin nimen Ahti tai skandinaavisen Thor-nimen funktio. Jumaluuden nimen katsottiin suojelevan lasta."
Pauli Rahkonen
http://rahkostensukuseura.fi/assets/Leh ... 1_2008.pdf