Muinainen Suomi

Porvoonjoen entinen nimi on ollut ilmeisesti Kukinjoki.

Nimen on arveltu tulleen germaanien laivaa tarkoittavasta sanasta Gugg.
Myös onnea tarkoittava suomalainen/karjalainen sana kukki..

Saamessa on sana, joka tarkoittaa pitkää. Voisiko se selittää myös Kukinjoen ?
http://sanosesaameksi.yle.fi/sanotko-se ... si-jo-nyt/
Nimi näkyy suomentuneena vaikkapa Kuukasjärvessä, Kuukkainen sanassa.

https://core.ac.uk/download/pdf/328853592.pdf

Kuinkahan paljon vanhaa nimikerrostumaa on hävinnyt uusien väestöjen saapuessa ?
Voiko säilyneistä nimistä päätellä jotain ?

Porvoonjoki -nimihän on tullut sanasta Borg å - joki eli tavallaan sanasta linna joki -joki..
Porvoossa on linnanmäki (mahdollisesti Wartholm), josta nimi Borg ilmeisesti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iso_Linnanm%C3%A4ki
Tämä osuisi varhaisimmillaan 700-900-luvuille.

Toinen vaihtoehto on Husholmenin linna (mahdollisesti Wartholm).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Husholmenin_linna
Tämä on ajoitettu 1370-luvulle.

Pidän ensimmäistä parempana mahdollisuutena ihan ajoituksen vuoksi.

Eli kysymyksenihän on että miten joen nimi Kukinjoki on muodostunut ja jos se on peräti saamelaisperäinen, niin miksi nimi säilyi perimätietona muistissa sen jälkeen,
kun joki uudelleennimettiin ? Onko näin voinut käydä muualla ja löytyykö vielä jälkiä ?

Porvoon alkuperäinen asutuskeskittymä oli muuten Saksalassa.
https://www.pohjoisporvoo.com/saksala.html

Nastolassa iso ja pieni Kukkanen.
monet Kauka-järvet ja nyk.espoon lahden päässä Kauklahti ( Kaukalax ).
Espoon lahdella myös Maarinranta, Maarinsatama

rcislandlake kirjoitti:Porvoonjoen entinen nimi on ollut ilmeisesti Kukinjoki.

Nimen on arveltu tulleen germaanien laivaa tarkoittavasta sanasta Gugg.
Myös onnea tarkoittava suomalainen/karjalainen sana kukki..

Saamessa on sana, joka tarkoittaa pitkää. Voisiko se selittää myös Kukinjoen ?

Ei oikein: se näkyy nimistössä Kukas/Kuukas/Kukkas-niminä.
En sitten tiedä, kuinka uskottava on gugg-selityskään, tai 'onnea' merkitsevä sana. Ehkä parasta ehdotusta ei vielä ole löydetty.

Tähän nimeen voisi liittyä Porvoonjoen suulla oleva Kokonniemi, jonka ruotsinkielinen nimi on Kokon [ku:kon]: "Kokon (kɷ:kon) bergudde vid Borgå stad, med Kokonberget, -åkrarna. Beh. av Granlund SNF 44:397-. (LEX)" Jotkut suomenkieliset porvoolaiset kutsuvat sitä Kuuk(k)onniemeksi.

En vielä hylkäisi saamen (tai muun varhaiskantasaamen jatkajakielen?) roolia Kukinjoen taustalla. Porvoonjoen Kokon rajoittuu kyliin nimeltä Uddas ja Näse, vrt. Faguksen hyvän huomion pohjalta "Kokon (kɷ:kon) bergudde vid Borgå stad, med Kokonberget, -åkrarna. Beh. av Granlund SNF 44:397-. (LEX). Suistoalueen kallioniemi on siis ollut asutukselle merkittävä nimeämisperuste.

https://kaino.kotus.fi/svenska/ledlex/K.php

Salossa on kallio nimeltä Kuukinkallio, mielestäni pitkänomainen, joten ehkäpä Kokon perustuu saamenkieliseen "pitkäniemeen", vrt. Algun guhkki "pitkä", eikä siis nimenomaan "pitkäjokeen"? Joen eri osuuksilla on ilmeisesti ollut jatkuvasti eri nimiä, mahdollisesti suistoalueen osuus on ollut "pitkäniemenjoki", ehkä siksi että kallioniemen (Kuukanniemi, Kuukinniemi > Kuukonniemi, Kokon) edustalla oli kaupungin ulkosatama? Yläjuoksullahan joki on sitten mm. nimeltään Äväntjoki jne.

Miksi ei toisaalta välttämättä juuri varsinainen saame? "Tähän yhteyteen voidaan pienin varauksin liittää myös edellä mainittu saamen guhkki 'pitkä'. Se palautuisi säännönmukaisesti esisaamen asuun *kuukka."

https://journal.fi/virittaja/article/do ... 0365/85040

Vielä liittyen edelliseen, kopioiden itseäni Näsijärven Hornu-ketjusta: "Lavennon muutamien papereiden pohjalta liittäisin edelleen itse tämän kieliryhmän tekstiilikeraamiseen Kalmistonmäen ryhmään, jonka löytöpaikkoja ovat Räisälän Kalmistonmäki Kannaksella ja Porvoon Böle, se siis operoi kaukana Uudenmaan rannikkovyöhykkeellä asti."

Jos Kalmistonmäen ryhmä, kuten muistaakseni oletan, puhui merjan kaltaista B-linjan kieltä ja ilmeisesti Rahkosen x-kieltä, Kukinjoki ja Kokon-niemi saattaisivat olla myös perintöä heiltä? Kaakkois-Suomea sivuten Mikkelistä, Petäjävedeltä ja Pieksänmäeltä löytyy Kukonniemiä, jotka ovat Karttapaikan tiedon pohjalta melko ilmeisiä "pitkäniemiä".

Kinaporin kalifi kirjoitti:Vielä liittyen edelliseen, kopioiden itseäni Näsijärven Hornu-ketjusta: "Lavennon muutamien papereiden pohjalta liittäisin edelleen itse tämän kieliryhmän tekstiilikeraamiseen Kalmistonmäen ryhmään, jonka löytöpaikkoja ovat Räisälän Kalmistonmäki Kannaksella ja Porvoon Böle, se siis operoi kaukana Uudenmaan rannikkovyöhykkeellä asti."

Jos Kalmistonmäen ryhmä, kuten muistaakseni oletan, puhui merjan kaltaista B-linjan kieltä ja ilmeisesti Rahkosen x-kieltä, Kukinjokija Kokon-niemi saattaisivat olla myös perintöä heiltä? kaakkois-Suomea sivuten Mikkelistä, Petäjävedeltä ja Pieksänmäeltä löytyy Kukonniemiä, jotka ovat Karttapaikan tiedon pohjalta melko ilmeisiä "pitkäniemiä".

Mielenkiintoinen lisäys.
Kun tosiaan suomen murteista ei sopivaa sanaa löydy, niin jostain muualta se on peräisin. Saksa, saame vai x-kieli? Pitäisi kartoittaa systemaattisesti millaisia kaikkia KukVn-paikannimiä löytyy ja mistä.

Jaska kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Vielä liittyen edelliseen, kopioiden itseäni Näsijärven Hornu-ketjusta: "Lavennon muutamien papereiden pohjalta liittäisin edelleen itse tämän kieliryhmän tekstiilikeraamiseen Kalmistonmäen ryhmään, jonka löytöpaikkoja ovat Räisälän Kalmistonmäki Kannaksella ja Porvoon Böle, se siis operoi kaukana Uudenmaan rannikkovyöhykkeellä asti."

Jos Kalmistonmäen ryhmä, kuten muistaakseni oletan, puhui merjan kaltaista B-linjan kieltä ja ilmeisesti Rahkosen x-kieltä, Kukinjokija Kokon-niemi saattaisivat olla myös perintöä heiltä? kaakkois-Suomea sivuten Mikkelistä, Petäjävedeltä ja Pieksänmäeltä löytyy Kukonniemiä, jotka ovat Karttapaikan tiedon pohjalta melko ilmeisiä "pitkäniemiä".

Mielenkiintoinen lisäys.
Kun tosiaan suomen murteista ei sopivaa sanaa löydy, niin jostain muualta se on peräisin. Saksa, saame vai x-kieli? Pitäisi kartoittaa systemaattisesti millaisia kaikkia KukVn-paikannimiä löytyy ja mistä.

Ns. Pystysen maksiimin pohjalta tämä on minun ymmärtääkseni käytännössä mahdotonta, esim. Kuukka-suvun aktiviteeteistä johtuen. Parhaimmillaan aihetodisteita, mutta ei muuta. Kokon l. Kukon voi esim. olla "Kukonniemi" EDIT l. siis ehkä oikeastaan < ?*Kuukonniemi, mutta voi olla olemattakin.