Vanhat nimet

Sanojen ja nimien alkuperä

Vanhat nimet

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 05 Joulu 2011 16:05

Tämä tutkielma löytyi sattumalta, kun etsin äskettäin esille nousseen etäserkun nimen taustoja:

"Kun etsitään Rahko(i)-nimen etymologista alkuperää, on siis ensin yritettävä ajoittaa nimen alkuperä. Kun on kysymys Rahkola-nimisistä paikkakunnista, voimme todeta niitä esiintyvän lähes koko itämerensuomalaisen kieliryhmän puhumaalueella. Nimen tunsivat vepsäläiset, joiden jäljiltä on Äänisen-Syvärin alueilla ja kauempanakin
idässä Pohjois-Venäjällä Rahkola-nimisiä kyliä. Virossa on Rahkla-niminen kylä Rakveren ja Peipsjärven välissä. Karjalassa ja Inkerinmaallakin on Rahkola-asutusnimiä. Suomessa niistä vanhimpiin lukeutuu Hämeenlinnan luoteispuolella sijaitseva Rahkoila. Tämä sallii meidän pitää Rahko(i)-nimeä jo pakanuudenaikaisena, itämerensuomalaiseen yhteiskieleen kuuluneena nimenä. Tällöin sen voi ajoittaa vähintään jo myöhäiskantasuomen sanastosta kumpuavaksi nimeksi (n. 0-500 jKr.). Mikään seikka ei anna aihetta erottaa
näitä varhaisia Rahkola-nimiä eri lähtökohdista juontuviksi.

Tätä ajoitusta tukee myös äänisentakaisen Vodlajärven muinaisvepsäläiseltä alueelta kerätty bylina (muinaiskertomus), jonka päähenkilö on kaksintaistelijana ansioitunut Rahkoi Ragnozerskij eli Ragnjärven Rahkoi. Bylinan eräässä versiossa kerrotaan, että tsaari istui tuolloin Kievissä. Kaikki versiot mainitsevat, että hän taisteli varjagin
kanssa. Tämä kertomuksen historiallinen kehys viittaa viikinkiaikaan eli siis pakanuuden aikaan.

Mikä on sitten sanan rahko merkitys? Pakanuuden aikainen mytologia tunsi Rahkoi-jumaluuden. Agricola mainitsee hämäläisten epäjumalain joukossa samannimisen kuunpimennyksen haltijan Rahkoi kuun mustaks jakoi. Vepsän kieli tuntee sanan rahkoi haltija. Nykysuomen sana haltija vuorostaan tulee muinaisgermaanin sanasta *haldiaz, josta mm. ruotsin hålla ja engl. hold pitää. Kyseessä oli siis joku, joka piti hallussaan jotain aluetta (kuu, lähde, sauna, riihi, talo jne.). Samasta germaanisesta sanasta tulevat myös suomen sanat hallita ja haltu (pitää hallussaan). Suomen murteissa esiintyy sana rahko pärepihti, päreen pidin. Vastaava sana esiintyy myös mordvan kielessä muodossa rako oksan haara. Mm. tunnettu suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Heikki Paasonen on katsonut, että suomen, vepsän ja mordvan rahko ~ rako sanojen kuuluvat yhteen uskomusolento Rahkon kanssa (SSA III, s. 38). On siis kysymys jostain, joka pitää jotain paikallaan, hallussaan. Miksi tällainen nimi annettiin? Mahdollisesti kyseessä on sama motiivi kuin jo edellä esitetty Vallittu-nimen kohdalla. Haluttiin, että lapsesta tulisi mahtimies, joka pitää hallussaan tärkeiksi katsottuja asioita tai maantieteellisiä alueita. Toinen vaihtoehto voisi olla sama kuin nimen Ahti tai skandinaavisen Thor-nimen funktio. Jumaluuden nimen katsottiin suojelevan lasta."

Pauli Rahkonen

http://rahkostensukuseura.fi/assets/Leh ... 1_2008.pdf
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja Jaska » 05 Joulu 2011 16:21

Mielenkiintoista. Jos ajatellaan nimen taustalla olevaa sanaa, niin itämerensuomen ja mordvan pohjalta näyttäisi selvältä alkumerkitys 'pärepihti tai muu haarainen pidike'. Tämä olisi ehkä voinut abstrahoitua yleensä 'pidikettä' ja 'pitelijää' merkitsemään, jolloin merkitysvastaavuus haltijaan eli germaanisperäiseen pitelijään (*haldiaz > holder) on jo selvä.

Muinaisia itämerensuomalaisia nimiä on käsitellyt Janne Saarikivi:

http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/eng/sbornik2008/saarikivi.pdf
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 07 Tammi 2012 13:26

Vanhoilla sukunimillä on usein monia selityksiä, yksi Kosonen-nimeen liittyvä voisi perustua muinaiseen turkiskauppaan. Sen merkitys on tunnetusti ollut suuri, jonkun on siis sitä pitänyt harjoittaa.

Yksi varhaisia Kososia on mm. Luukas, joka asuu paikassa nimeltä Turkinniemi Säämingissä 1500-luvun lopulla. Turkinniemi on ehkä liittynyt juuri turkiksiin. Aina antoisa karjalan kielen sanakirja tuntee termin

košouniekka s. nahkuri.

kožouńiekka. Suistamo | kožouńiekal luo lähten käyn. Salmi | kožoniekku. Tulemaj | kožouńiekku. SäämäjNek-Riip | kožouńiekku otti nahkat pieksoh. Vitele

http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... 8Couniekka

Koso-sanalla on muitakin merkityksiä, mm. rahkasammal, mutta se saattaisi liittyä samaan ajatukseen, kyse olisi siinä maan turkista.

Venäjän sana кожа l. koza,

http://en.wiktionary.org/wiki/%D0%BA%D0%BE%D0%B6%D0%B0

samoin kuin esim. кожура l. kozura

http://en.wiktionary.org/wiki/%D0%BA%D0 ... 1%80%D0%B0

merkitsevät nimittäin juuri nahkaa tai turkista. Voisi siis ajatella, että Kososet edustivat joskus niitä karjalaisia, jotka välittivät kauppaa, myös turkiskauppaa, Sisä- ja Pohjois-Suomen ja Laatokan slaavilaistuvien keskuksien välillä.
Viimeksi muokannut Kinaporin kalifi päivämäärä 07 Tammi 2012 18:27, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

ViestiKirjoittaja Jaska » 07 Tammi 2012 18:26

Ainakin voisi ajatella, että joku varhainen Kosonen olisi saanut nimensä tuollaisesta turkistelusta, ja nimi olisi sitten periytynyt.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02


Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 13 vierailijaa

cron