Nestorin kronikan "Jam".

Sanojen ja nimien alkuperä

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiKirjoittaja Alaric » 13 Helmi 2019 01:01

Tämän viestiketjun alkuperäiseen viestiin viitaten:
Novgorodin kronikassa Yam-kaupunki, eli Jaama, mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1395-kohdalla, ja kaupungin sanotaan olevan uusi. Eli Nestorin kronikan Yem-kansa ei kyllä voi liittyä Jaaman kaupunkiin ainakaan ajallisesti, kun Nestorin kronikka on paljon vanhempi (vajaat 300-vuotta).

Novgorodin kronikassa viimeinen maininta Yem-kansasta on vuodelta 1342 (aiemmin mainitsemani ryöstöreissu Vienanjoelle), eli yli 50 vuotta ennen Jaaman ilmaantumista kartalle. Tämä ei tosin välttämättä viittaa hämäläisiin.

Tätä edellinen viittaus hämäläisiin on vuoden 1311 kohdalla. Tämän jälkeen Yemit sitten poistuvat historiankirjoista.

Sanoisin, että Jaama ei liity hämäläisiin, vaikka sanan etymologiassa voi olla jotain yhteyttä.
Avatar
Alaric
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 38
Liittynyt: 22 Tammi 2019 19:29

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 13 Helmi 2019 12:16

Jam on 1200-luvun laina mongolista tai turkista venäjään, "postiasema". Jem "häme" on eri sana, mutta sanajuuri jem saattaa viitata myös muuhun, esim. Pinegalla on sivujoki Jemtsa.

Karjela Корѣлa < * Karjala EDIT tai sitten alkuaan tosiaan jotain tyyliin Karje- (ilmeisesti painoton o, painollinen jat) mainitaan tuohikirjeessä 590 jostain 1000-luvun lopulta, ehkä sillä viitataan Käkisalmen linnan seutuun. Karjala heimona mainitaan kronikoissa 1100-luvulla. Kun saamen murteistakin (LpN gar'je, EDIT vrt. myös Iitin seudun jne. karjetta-nimet "navetta", In kärji) löytyy merkitys "(lehmi)karja, sanoisin että sana on laina baltista ja tarkoittaa ihan vain karjanhoitajaa, vrt. saamessa yleisemmin käytetty eallu, kaiketi siis elo, esim. poroelo. Ilmeisesti nämä Kirsanovin löytämät varhaiset slaavilainat eivät olekaan slaavilainoja, vaan jälkiä Olhavan baltista, josta myös lainat tyyppiä *pala>>pöllä. EDIT Karja sanana on tietysti lainautunut sekä saamelaistyypin kieliiin että imsuun, ilmeisesti toisin kuin aluksi esim. pöllä. Karjalaiset näyttäisivät siis tältä pohjalta olevan saamen sukuisen lopin (sama kuin Rahkosen x-kieli ja/tai itätsuudi?) puhujien, ehkä ainakin jossain määrin Olhavan balttien ja hämäläisten sekoitus. Ehkä ns. pitkät kurgaanit Ilmajärven liepeillä ovat jäänne tuosta sekoittumisvaiheesta baltin puhujien kanssa.

Karjalassa on niin paljon häme-paikannimiä ja Hämäläisiä, ettei liene mitään syytä epäillä sinne muuttaneen hämäläisiä 800-luvulla. Osa saattoi osata saameakin, mistä saattoi olla aluksi hyötyä asioitaessa Laatokan etelärannan Lopinmaan asukkaiden kanssa, samaa saamen sukuista kieltä ilmeisesti puhuivat esi-vepsäläiset Syvärin liepeillä. Hämäläisiä muutti Laatokalle kaiketi varsin paljon, kun jopa Vepsä siirtyi puhumaan imsua.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 14 Helmi 2019 09:42

Nimisampo löytää karje-paikannimiä alueelta, mikä ulottuu Koivistolta Sysmään. Alue vastaa minusta suunnilleen esim. vieru < *vierë-nimistön päälevikkialuetta. Suhteessa siihen esim. pöllä edustaa jo nuorempaa vaihetta, jossa o > ö ja levikkialue painottuu vieruista koilliseen. Lännempänä muutamat vanhat säilyneet *pala-nimet ovat vielä polla-tyyppisiä. Jos joku ei löydä Корѣлa < *Karjela < *gar'je tms. "karja" -päättelyketjusta virhettä, sanoisin että se voisi olla aika vahva ehdokas selittämään Karjala-sanan etymologiaa. Minusta tämä sanasto on lopin/x-kielen/itätsuudin tms. substraattia karjalassa, Suomen alueen levikki huomioiden ehkä nimenomaan inkeroisessa.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiKirjoittaja Jaska » 14 Helmi 2019 19:22

Kinaporin kalifi kirjoitti:Nimisampo löytää karje-paikannimiä alueelta, mikä ulottuu Koivistolta Sysmään. Alue vastaa minusta suunnilleen esim. vieru < *vierë-nimistön päälevikkialuetta. Suhteessa siihen esim. pöllä edustaa jo nuorempaa vaihetta, jossa o > ö ja levikkialue painottuu vieruista koilliseen. Lännempänä muutamat vanhat säilyneet *pala-nimet ovat vielä polla-tyyppisiä. Jos joku ei löydä Корѣлa < *Karjela < *gar'je tms. "karja" -päättelyketjusta virhettä, sanoisin että se voisi olla aika vahva ehdokas selittämään Karjala-sanan etymologiaa. Minusta tämä sanasto on lopin/x-kielen/itätsuudin tms. substraattia karjalassa, Suomen alueen levikki huomioiden ehkä nimenomaan inkeroisessa.

Karje-paikannimistä: NimiSampo löytää näitä paljon enemmän kuin Kansalaisen karttapaikka.

Karjetta- = luultavimmin navetta-tyyppinen johdos.
Karjeli- = saamen 'karjalaista' merkitsevästä sanasta, ja löytyykin vain Inarista. (Ja Karjelek- Sodankylästä.)
Karje- = nämä voisivat olla suomenkielisiä johdoksia kuten lehmihaka <-- lehmä, aitovieri <-- aita. Pitää tsekata Hakulisen Suomen kielen rakenne ja kehitys.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10956
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 16 Helmi 2019 11:33

Kinaporin kalifi kirjoitti:Nimisampo löytää karje-paikannimiä alueelta, mikä ulottuu Koivistolta Sysmään. Alue vastaa minusta suunnilleen esim. vieru < *vierë-nimistön päälevikkialuetta. Suhteessa siihen esim. pöllä edustaa jo nuorempaa vaihetta, jossa o > ö ja levikkialue painottuu vieruista koilliseen. Lännempänä muutamat vanhat säilyneet *pala-nimet ovat vielä polla-tyyppisiä. Jos joku ei löydä Корѣлa < *Karjela < *gar'je tms. "karja" -päättelyketjusta virhettä, sanoisin että se voisi olla aika vahva ehdokas selittämään Karjala-sanan etymologiaa. Minusta tämä sanasto on lopin/x-kielen/itätsuudin tms. substraattia karjalassa, Suomen alueen levikki huomioiden ehkä nimenomaan inkeroisessa.

Pitänee tarkentaa sen verran, että lännessä Karttapaikan *puola* edustaa tyypillisemmin sitä, mitä *pöllä* idässä. Näiden raja menee jossain Lappeenrannan-Mikkelin linjalla. Näin siis Pystysen aiemmasta epäilystä huolimatta. Muutamat säilyneet polla-tyypin nimet edustavat vanhempaa muotoa *poola, polla ja näissä kaikissa on siis takana mitä ilmeisimmin baltin *pala, "vetinen niitty". Nimien levikki ei leimallisesti ole yleishämäläinen tai -savolainen, vaan liittyy selvästi jonkin muun, rajatun ryhmän muuttoihin. Ehkä inkeroiset ei ole ihan huono arvaus?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Edellinen

Paluu Etymologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa