Sivu 1/4

Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 17 Helmi 2012 00:48
Kirjoittaja PatrickO
Terve!

Tuossa tutkaillessani Inkerinmaan karttaa, huomasin Kingisseppin entisen nimen olevan suomeksi Jaama, venäjäksi Яам, Яама.

Tämä häiritsee minua, sillä samassa muodossa olevaa nimitystä on käytetty Nestorin kronikassa kansasta, jonka kronikka on maininnut olevan verovelvollinen Novgorodille, mutta jonka luo ja luota on tehty hävitysretkiä.

Itse kun en ole vahvasti sitä mieltä, että kronikat kertoisivat lähtökohtaisesti väärää tietoa, on kyseessä siis täsmennyksen paikka:

Ensimmäinen maininta Karjalasta on vuodelta 1143, nimellä Korela. 1323 oli ensimmäinen kerta, kun Korelan rajoja varsinaisesti rajattiin.
Tämän mukaan ( http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 02_309.pdf ) Kymijoen itäinen suuhaara oli karjalaisomistuksessa vielä 1200-luvulla.
700-luvulta lähtien on arkeologisesti havaittavissa läntistä vaikutusta, eli hämäläisiä.

Näin voimme siis ulottaa muinaisen Hämeen Kokemäenjoen suulta Laatokan rannalle. Alueesta lohkoutui itäinen pala pois 1100-luvulta lähtien, jolloin sitä alettiin kutsua tärkeimman asutuskeskuksensa (Käkisalmen, Karelogorodin?) mukaan Karjalaksi.

Koska Soikkolan inkerikot kutsuvat itseään "karjalaisiksi", voi olettaa, että muinainen hallinnollinen "Karjala" ulottui vatjalaisten maalle asti.

Jos oletettaisiin muinaisen Karjalan olleen aluksi "Hämettä", olisi nyk. Inkerinmaakin ollut hallinnollisesti Hämettä. Tämä selittäisi siis paikannimien "Jaama" esiintymisen sekä Inkerinmaalla että Kannaksella kuin myös sen, miksi Nestorin kronikka aluksi sanoo hämäläisten maksaneen sille veroa, mutta myöhemmin pistäneen yhden kaupunkinsa armeijan hyökkäämään heitä vastaan (Nestorin kronikka kun on kuulemma tehty (englanninkielisen Vikipeedian mukaan) 1113, ennen kuin maininta Korelasta olisi ollut ajankohtainen).

Rönsyilevästä ajatuksenjuoksustani huolimatta pyytäisin kommentteja tähän hyvinkin lennokkaaseen teoriaani. Pahoittelen ulosantia, minulla tuppaa se punainen lanka peittymään aivojen kuumenemisen ja siitä johtuvien ajatusleikkien myötä.....

ViestiLähetetty: 17 Helmi 2012 03:54
Kirjoittaja Jaska
Niin, kirjoitetaan nyt auki sen verran lukijoita varten, että kyse on siis mahdollisuudesta että tuo "jam" (suomennettu "jäämi") viittaisi hämäläisten nimitykseen.

Paikannimien kohdalla ongelmana on, että joitain Jam-nimiä on selitetty venäläisellä sanalla joka viittaa postiasemaan tai vastaavaan vanhaan instituutionpätkään.

ViestiLähetetty: 17 Helmi 2012 05:44
Kirjoittaja Aleksi
"On myös huomautettu, että Äänisjärven itäpuolella on Jemtsajoki, jonka varrella sijaitsi keskiajalla Jam-niminen pogosta.", näin pyörittelee asiaa suomenkielinen Wikipedia.

Ja nyt kun tavaan oikeen viimesen päälle, niin tavallaanhan tämän Jaska jo toikin esille instituutio-huomautuksellaan.

ViestiLähetetty: 17 Helmi 2012 18:17
Kirjoittaja PatrickO
Näinhän siinä käy, kun laitan stilisoimatonta tekstiä suoraan aivopieruna... Kiitos siis selvennyksestä :) !

No paikannimeen tuli siis selvennys, kiitos siitä (venäjän sanakirjassani sanan Яама tarkoitus on "pit, hole". Vesiperä siis...) .

Itse näen kuitenkin edelleen etnonyymien samankaltaisuuden (hämäläinen=jäämi=Ем, Ям), vai hourailenko vain?

ViestiLähetetty: 19 Helmi 2012 03:17
Kirjoittaja Jaska
PatrickO kirjoitti:Näinhän siinä käy, kun laitan stilisoimatonta tekstiä suoraan aivopieruna... Kiitos siis selvennyksestä :) !

No paikannimeen tuli siis selvennys, kiitos siitä (venäjän sanakirjassani sanan Яама tarkoitus on "pit, hole". Vesiperä siis...) .

Itse näen kuitenkin edelleen etnonyymien samankaltaisuuden (hämäläinen=jäämi=Ем, Ям), vai hourailenko vain?

On totta, että muinaisvenäläiset kronikat käyttävät länsisuomalaisista nimityksiä Ем, Ям; vasta Nevan retken 1240 jälkeen Sumit eli varsinaissuomalaiset mainitaan erikseen, eli Jamit/Jemit ovat selvästikin hämäläisiä. (Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, toim. Martti Linna)

Ongelma on sitten yksittäisten paikannimien tulkinta: mitä kauemmas Hämeestä ja lähemmäs venäläisaluetta tullaan, sitä todennäköisemmäksi käy että Jam-nimi onkin muuta alkuperää kuin jäämeihin liittyvä. Mutta jos alueelta löytyisi jotain muuta hämäläisperäistä nimistöä tai kielirajanimistöä (esim. Jam/Jem-nimi rajautuisi Ryssä-nimeen), lisäisi se hämäläisselityksen uskottavuutta kyseisen nimen kohdalla.

ViestiLähetetty: 30 Joulu 2012 15:45
Kirjoittaja Kukko
Jaska kirjoitti:Niin, kirjoitetaan nyt auki sen verran lukijoita varten, että kyse on siis mahdollisuudesta että tuo "jam" (suomennettu "jäämi") viittaisi hämäläisten nimitykseen.


Itse uskon että tuo Jam tulee sanasta Häme, sillä venäläisittäin lausuttuna ham on hjam, josta on sittemmin vain liuennut edestä h-kirjain pois ja näin lopuksi Hämeestä onkin tullut suomen kieleen palautunut sana Jäm. Jam-nimimuoto oli venäläisten käyttämä ja tästä syystä esiintyy venäläisten vaikutusalueilla.

ViestiLähetetty: 30 Joulu 2012 16:28
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Useat jam-paikannimet pohjautunevat venäjän jam l. kyyti- tai postiasema-sanaan, jonka pohjalla on:

Proto-Turkic: *jam
Altaic etymology: Altaic etymology

Meaning: post station
Russian meaning: почтовая станция
Old Turkic: jam (late OUygh.)
Turkish: jam (Red.)
Tatar: jam (possibly from Russian)
Middle Turkic: jam (Abush., Sangl.)

http://starling.rinet.ru/cgi-bin/etymol ... oot=config

Slaavilaissa kielissä jama liittyy myös rotkoon tai luolaan, jonka voisi ehkä liittää myös Laukaanjoen uomaan, jonka partaalle Jaaman kaupunki perustettiin? Kauppatien kyytiasema lienee kuitenkin helpompi vaihtoehto:"Most of these were initially small sites, probably not much more than stations for re-fitting and resupply, providing an opportunity for exchange and the redistribution of items passing along the river and caravan routes".

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Jaaman_linna.jpg

http://en.wikipedia.org/wiki/Rus_Khaganate

ViestiLähetetty: 30 Joulu 2012 18:22
Kirjoittaja Kukko
Kinaporin kalifi kirjoitti:Useat jam-paikannimet pohjautunevat venäjän jam l. kyyti- tai postiasema-sanaan, jonka pohjalla on:

Proto-Turkic: *jam
Altaic etymology: Altaic etymology

Meaning: post station
Russian meaning: почтовая станция
Old Turkic: jam (late OUygh.)
Turkish: jam (Red.)
Tatar: jam (possibly from Russian)
Middle Turkic: jam (Abush., Sangl.)



Varmastikin jam on tarkoittanut postiasemaa ja tällä tavoin paikkkoja on myös nimetty, mutta heimon nimenä en pidä sitä uskottavana monestakaan syystä. Ensinnäkin tälläiselle "postiasemalaisiksi" kutsutulle heimolle ei ole esitetty mitään tukevaa teoriaa tai perustetta. Tämä heimo oli niin suuri, että tämän postiasemalaisuuden käsitteenä pitäisi näkyä jossain. Näin suureen populaatioon pitäisi löytyä vastineita nykyajasta, mutta "postiasemalaisuuden" yhtäkkinen katoaminen heimona heikentää teoriaa postiasemalaisista. Venäläiset mainitsivat kyseessä olleen tuhannen miehen armeijan. Sen ajan oloissa se oli varsin väkevä armeija, jonka taustalla täytyy olla vähintäänkin kymmenentuhannen asukkaan yhteisö. Puhutaan siis merkittävästä osasta suomalaisia heimoja, joka vastaisi nykyajassa palttiarallaa miljoonaa ihmistä.

Tälläiselle "postiasemalaisiksi" kutsutuksi heimolle on vaikea osoittaa muuta riittävän suurta, todistetusti olemassa ollutta ja kokonaiskuvaan sopivaa asutuskeskusta kuin Häme. Toinen vaihtoehto olisi Karjala, joka puolestaan sai ainakin osan asukkaitaan Hämeestä. Näin päättelen hämäläisten olleen jäämejä. Näin ollen jos Hämeen nimi olisi annettu postiaseman mukaan, olisi uskottavaa että se näkyisi myös Hämeen nimen etymologiassa tai jotain tietoja tälläisestä erittäin merkittävästä postiasemana olosta historiassa. Niinpä uskonkin Hämeen nimestä muodostuneen Jäämin samalla tavoin kuin hyvä > hjuva sopii paremmin suomen kieleen muodossa juva.

ViestiLähetetty: 30 Joulu 2012 19:51
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Suhtautuisin itse kyllä varauksella häme- ja jam-toponyymien liittämiseen yhteen, vaikka jossain jälkimmäisten taustalla lieneekin häme-sanastoa. Jaama-asemia löytyy myös nykyisen Suomen alueelta, tässä ehdokkaita:

Kuva

ViestiLähetetty: 30 Joulu 2012 20:16
Kirjoittaja Kukko
Kinaporin kalifi kirjoitti:Suhtautuisin itse kyllä varauksella häme- ja jam-toponyymien liittämiseen yhteen, vaikka jossain jälkimmäisten taustalla lieneekin häme-sanastoa. Jaama-asemia löytyy myös nykyisen Suomen alueelta


Jaameissa uskon kyseessä olleen hämäläisten heimon, mutta en ole itsekään mitenkään varma tästä liittämisestä juuri tällä tapaa. Tämä on kuitenkin ehdotukseni. Meinaatko että noissa kartan jaama-paikoissa on ollut postiasema, jonka mukaan ne ovat nimetty?

ViestiLähetetty: 30 Joulu 2012 22:13
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Kukko kirjoitti:Meinaatko että noissa kartan jaama-paikoissa on ollut postiasema, jonka mukaan ne ovat nimetty?

Ainakin idässä, Laatokan ja Pohjanlahden välisellä karjalaisten vanhalla pohjantiellä pidän jonkinlaisten matkustajien jaama-nimisten tukipisteiden olemassaoloa ihan mahdollisena. Kannaksellakin oli esim. Korholanjaama-niminen paikka, ehkäpä osana tätä jatkumoa.

Ei jaama ole mikään iso erikoisuus, niitä löytyy esim. Virosta:

http://www.bussijaam.ee/firmast/

ViestiLähetetty: 31 Joulu 2012 22:13
Kirjoittaja E. Sofia
Jos nyt mennään keskiaikaan, niin silloin turkiskauppa oli tärkeä juttu. Oli alihankkijoita ja oli välittäjiä. Novgorod oli tärkeä keskuspaikka, minne ainakin Saimaan ja Päijänteen seuduilta toimitettiin turkiksia. Täytyi olla jokin turkiskaupan verkosto, jossa oli vastaanottoasemia. Mitähän nimiä käytettiin näistä asemista?

Tuollaisen verkoston olemassaolo kyllä mahdollistaisi myös muunkinlaisen kuin kaupallisen organisoitumisen. Olihan siinä kyse aikamoisista taloudellisista panoksista. Tuottajat, alihankkijat ja keskusliikkeet eivät välttämättä aina olleet hinnasta yhtä mieltä.

ViestiLähetetty: 06 Tammi 2013 15:48
Kirjoittaja Ridge
Eikö jam esiinny kronikassa vain kerran tai kaksi, mutta jem esiintyy paljon enemmän?

Wikipedia osaa kertoa jäämeistä:
"Max Engman pitää väitöskirjassaan Jem-pogostaa yhtenä suomensukuisten jäämien keskuksena. Hän kuitenkin katsoo, että Suomen alueen jäämit asuivat strategisesti paljon tärkeämmällä alueella Ruotsin ja Novgorodin kilpailevien valtioiden välillä kehittyen ajan oloihin nähden aikanaan huomattavan vahvaksi heimoksi."
(↑ Engman, Max: S:t Petersburg och Finland : migration och influens 17031917, s. 269. Societas scientiarum Fennica, 1983. ISBN 951-1-13753-0.)

Tuolla Jem-pogostalla viitataan siihen Äänisjärven itäpuolella olevaan.

Harmi kun menetin kirjanmerkeistä erään toimivan englanninkielisen Nestorin kronikan, jossa oli brittitutkijan selityksiä mukana. Jem esiintyy kyllä kronikassa useaan kertaan kun sitä sai CTRL+F:llä etsittyä.

Yhdessä kohdassa jem mainittiin jonkun paikannimen yhteydessä, ja tuon paikannimen tutkija oli tulkannut Uusimaaksi. En muista sen venäjänkielistä muotoa.

Re:

ViestiLähetetty: 26 Heinä 2014 23:57
Kirjoittaja Arxhgos
Kukko kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Suhtautuisin itse kyllä varauksella häme- ja jam-toponyymien liittämiseen yhteen, vaikka jossain jälkimmäisten taustalla lieneekin häme-sanastoa. Jaama-asemia löytyy myös nykyisen Suomen alueelta
Jaameissa uskon kyseessä olleen hämäläisten heimon, mutta en ole itsekään mitenkään varma tästä liittämisestä juuri tällä tapaa. Tämä on kuitenkin ehdotukseni. Meinaatko että noissa kartan jaama-paikoissa on ollut postiasema, jonka mukaan ne ovat nimetty?


Jaamankankailla näyttää olevan asumuksia ja pyyntikuoppia tosi pitkältä ajalta, miltä ajalta nimi lienee
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... KE_ID=5308

<http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/r_hanke_det.aspx?HANKE_ID=5308>

Re: Re:

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2014 04:41
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Arxhgos kirjoitti:
Kukko kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Suhtautuisin itse kyllä varauksella häme- ja jam-toponyymien liittämiseen yhteen, vaikka jossain jälkimmäisten taustalla lieneekin häme-sanastoa. Jaama-asemia löytyy myös nykyisen Suomen alueelta
Jaameissa uskon kyseessä olleen hämäläisten heimon, mutta en ole itsekään mitenkään varma tästä liittämisestä juuri tällä tapaa. Tämä on kuitenkin ehdotukseni. Meinaatko että noissa kartan jaama-paikoissa on ollut postiasema, jonka mukaan ne ovat nimetty?

Jaamankankailla näyttää olevan asumuksia ja pyyntikuoppia tosi pitkältä ajalta, miltä ajalta nimi lienee
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... KE_ID=5308
<http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/r_hanke_det.aspx?HANKE_ID=5308>

Rääkkylän Jaamankangas näkyy olevan Jaama-nimisen paikan vieressä, joka taas voisi olla yksi Rääkkylä-Kitee-reitin etappi. Miksi tuttu häme-termi olisi nykyisen Suomen alueella korvattu jaama-nimellä?

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2014 14:19
Kirjoittaja Jaska
Lisätään nyt vielä sekin tulkintavaihtoehto, että ainakin Suomessa ja Karjalassa Ja(a)ma-paikannimet voisivat liittyä saamen sanoihin jábmi 'vainaja, kuollut' ja jámadit 'tehdä kuolemaa'.

Vokaaliston perusteella olisi mielekästä erottaa Jam-nimet pois (postiasemaan tai kuolemaan liittyviksi), koska vain Jem-nimet (joissa venäjän e:llä olisi korvattu suomen ä) voisivat uskottavasti liittyä hämäläisten nimitykseen.

Postiaseman tai kuoleman pohjalta tuskin olisi myöskään etnonyymejä eli kansannimityksiä kehitelty... Mutta itse asiassa 'kuolevainen' on aika yleinen motiivi endonyymeille! Hyvin hypoteettisesti siis Jam-nimet voisivat liittyä parasaamenkieliseen porukkaan, joka kutsui itseään Kuolevaisiksi. :wink:

Muistetaan vielä, että koska hämä-etnonyymin tarkka vastine on sápmi, on mahdollista, että vielä jokin kolmaskin porukka olisi aikoinaan käyttänyt itsestään samaa nimitystä. Tällöin Jem-nimet voisivat edustaa joko itämerensuomalaista kehitystä, jossa alkukirjain *š > h ja edelleen --> venäjän j, tai jotain tuntematonta kielihaaraa, jossa *š > j kuten on tapahtunut eräissä saamelaiskielissä määräehdoin.

Jem-nimien levinneisyys ei siis automaattisesti liity nimenomaan meidän tuntemiimme hämäläisiin.

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 23 Tammi 2019 22:56
Kirjoittaja Alaric
Sotken tähän vanhaan keskusteluun Hämeen nimestä. Lueskelin pari viikkoa sitten anglo-saksien historiaa ja törmäsin sattumalta muinaissaksan sanaan hēm, joka tarkoittaa kotia tai kylää. Englannissa tämä on muuttunut muotoon ham (esim. futisfaneille tuttuja ovat ainakin Tottenham, Fulham ja West Ham). Vrt. myös ruotsin hem.

Oli sitten pakko tutkia lisää, kun tuli heti tuo Hämeen etymologia mieleen.

Eri kielistä löytyy eri versioita samasta sanasta, ja yleensä tarkoittavat kylää, kotia tms. Myös suomen kielen heimo (joka on balttilaina) ja liettuan šeimà, löytyy täältä:
https://en.wiktionary.org/wiki/ham

Alkujuuret sanalla on kantaindoeuroopan kylää tarkoittavassa sanassa.

Mielestäni tuolta voisi myös Hämeen juuria kaivaa.

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 24 Tammi 2019 03:08
Kirjoittaja Pystynen
Hankala nähdä, saisiko tuosta mitään järkevää etymologiaa aikaan … Kuten esim. liettuan esimerkistä näkee, tässä on useimmissa IE-kielissä i-diftongi; vrt. myös vaikka saksan Heim ja muinaisnorjan heimr. Odottaisi tämän näkyvän suomessakin, jos tästä sanueesta olisi kyse (kuten se heimo-sanassa näkyykin).

Ihan spekulaationa, jos tämän haluaa sotkea mukaan, niin mulle tulee mieleen seuraava alkusointukikkailu: olisiko jostain Jämäläisten heimosta voitu hypätä Hämäläisten heimoon?

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 24 Tammi 2019 10:29
Kirjoittaja Jaska
Pystynen kirjoitti:Hankala nähdä, saisiko tuosta mitään järkevää etymologiaa aikaan … Kuten esim. liettuan esimerkistä näkee, tässä on useimmissa IE-kielissä i-diftongi; vrt. myös vaikka saksan Heim ja muinaisnorjan heimr. Odottaisi tämän näkyvän suomessakin, jos tästä sanueesta olisi kyse (kuten se heimo-sanassa näkyykin).

Totta, ainoastaan englannin kielilinja on monoftonginen ja tulisi kyseeseen, ja silloinkin on ongelmia. Köblerin muinaisenglannin eli anglosaksin sanakirjasta:

hǣman 'mennä naimisiin tms.'
hǣme (1) 'tuttu'
hǣming 'asukas'
http://www.koeblergerhard.de/ae/ae_h.html

Ei täysin mahdotonta... Vaikka olettaisi kyllä tulevan pitkä ää: **hääme jne. Lisäksi muita muinaisenglantilaisia lainasanoja ei tunneta, ja hämäläisen säännöllinen vastine saamessa eli saamelainen edellyttää aikatasoa paljon ennen muinaisenglantia, ehkä jopa vuosituhatta varhaisempaa alkuperää. Siksi balttilainen selitys *žeme 'maa' ja kantagermaaninen selitys *säma- 'tumma' ovat sopivampia.

Tässä vielä linkki aiempaan keskusteluun, jossa äännekorvauksia sivutaan:
viewtopic.php?f=24&t=1299&p=24726&hilit=h%C3%A4me+saame#p24726

P.S. On siellä se hām 'koti', mutta siinä on pitkä *aa, joka ei sovi ollenkaan.

Re: Nestorin kronikan "Jam".

ViestiLähetetty: 24 Tammi 2019 10:31
Kirjoittaja Alaric
Pystynen kirjoitti:Hankala nähdä, saisiko tuosta mitään järkevää etymologiaa aikaan … Kuten esim. liettuan esimerkistä näkee, tässä on useimmissa IE-kielissä i-diftongi; vrt. myös vaikka saksan Heim ja muinaisnorjan heimr. Odottaisi tämän näkyvän suomessakin, jos tästä sanueesta olisi kyse (kuten se heimo-sanassa näkyykin).

Toisaalta i on pudonnut pois myös ruotsin kielen sanasta hem ja englannin sanasta ham.

Mielenkiintoinen huomautus vielä muinaisenglannin tapauksessa:
In early Old English, the dative singular was always hām, not the expected form hāme.

Edit: Muinaisenglantia en toki ehdota Hämeen alkuperäksi.